
Lähes puolet euromaista haikailee yhteistä ”koronavelkaa” – EVM:n käytöstä laajempi tuki
Yhdeksän euromaata haluaisi laskea liikkeelle jokaisen jäsenmaan takaamia koronabondeja. Yhteiset velkakirjat ovat kiistanalainen puheenaihe. Eurokriisin hulluina vuosina perustetun EVM:n käyttö nauttinee koronabondeja laajempaa tukea.
Ranska, Italia, Espanja, Irlanti, Kreikka, Slovenia, Portugali, Belgia ja Luxemburg toivovat yhteisiä koronabondeja, uutistoimisto Reuters kertoo.
Euromaiden valtiovarainministerien muodostama euroryhmä ei tiistaisen videokokouksen jälkeen lämmennyt koronabondeille.
EVM voisi rahoittaa, ehdoista erimielisyyttä
500 miljardin euron EVM voisi tarjota hätäluottoja niitä haluaville tai tarvitseville maille. Euroryhmän puheenjohtaja Mário Centenon mukaan EVM:n käytöllä on laaja tuki.
Centeno kertoi, että EVM:n käyttö vaatii lisää teknisiä keskusteluja. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät ministerit päässeet yhteisymmärrykseen EVM:n rahoitustuen ehdoista.
EVM on tarkoitettu euromaiden hätärahoitukseen viimeisenä keinona. Rahoitustuen ehdot ovat tiukat, jotta jäsenmaat eivät kuluttaisi rahoituskapasiteettia kevyin perustein.
Italia vaatii EVM:n rahoitustuen ehtojen purkamista. Sen sijaan Saksa ja Hollanti ovat penseitä ehtojen purkamiseen. Hollannin mielestä EVM:n käyttöäkin pitäisi lykätä tuonnemmaksi.
Hätärahoitus tuo arveluttavan maineen
Italialla on ymmärrettävästi hyvä syy vastustaa tiukkoja talousehtoja. Maan talous on yhtä suuri kuin euroajan alussa. Hallituspuolue Viiden tähden liike suhtautuu EVM-tukirahaan torjuvasti. EVM:n rahoitustuki on luottorahaa ja takaisinmaksuajat venytetään pitkiksi.
Italia muistaa EVM:n aiheuttaman mainehaitan. Hätärahoitukseen ajautuneita maita pidettiin kriisimaina, mikä saattoi vaikuttaa joihinkin sijoituspäätöksiin. Mainehaitan kumoaminen onnistuisi siten, että EVM tukisi useita jäsenmaita.
EVM:n johtaja Klaus Regling arvioi, että jokaiselle jäsenmaalle voitaisiin tarjota rahoitustukea 2 prosenttia kyseisen maan bruttokansantuotteesta. EVM:llä on 410 miljardia euroa vapaata kapasiteettia ja se on noin 3,4 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. Rahoitustuen määrää voitaisiin vielä kasvattaa, joskin EVM:n katto voisi tulla nopeasti vastaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.















