Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Ladattava hybridi

EU:n alueelle pitäisi pystyttää 14 000 latausasemaa viikossa, jotta lataushybridit ja täyssähköautot pysyvät liikkeessä. Se on puolet EU:n omaa arviota enemmän. Näin arvioivat konsulttiyhtiö McKinsey ja Euroopan autonvalmistajien liitto ACEA.

EU:n komissio esitteli viime kesänä ”Fit for 55”-nimellä kulkevan <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-n-fit-for-55-ilmastopaketti-tiukentaisi-uusiutuvan-energian-ja-energiatehokkuuden-tavoitteita">ilmastopaketin</a>, jonka myötä unionin kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Sähköautojen <a href="https://www.di.se/nyheter/14-000-nya-laddstolpar-behovs-per-vecka/">latauspisteitä</a> pitäisi vuonna 2030 löytyä unionin alueelta EU:n mukaan 3,5 miljoonaa. Latauspisteiden väli saisi Euroopan valtateillä olla korkeintaan 60 kilometriä.
Tiedossa pula latauskapasiteetista
McKinseyn ja ACEA:n <a href="https://www.acea.auto/files/Research-Whitepaper-A-European-EV-Charging-Infrastructure-Masterplan.pdf">raportin</a> mukaan Euroopan teillä köröttelee vuonna 2030 42,8 miljoonaa ladattavaa autoa, joista täyssähköisiä on 34,7 miljoonaa.
Jotta ennustettu määrä autoja saadaan latinkiin, siihen tarvitaan raportin mukaan 6,8 miljoonaa julkista latauspistettä. Se on lähes tuplasti EU:n arviota enemmän. Käytännössä luku tarkoittaa sitä, että joka ikinen viikko pitäisi pystyttää 14 000 latausasemaa aina vuoteen 2030 asti.
Latauspisteitä pystytetään nyt 2 000 viikossa eli selvästi verkkaisempaa tahtia kuin ladattavien autojen määrä lisääntyy. Viiden viime vuoden aikana ladattavien autojen määrä on kymmenkertaistunut mutta latausasemien määrä on vain 2,5 kertaistunut.

EU:n alueelle tarvitaan 14 000 uutta sähköautojen latausasemaa viikossa – unionin laskelmista puuttuu puolet

Uusia henkilöautoja myytiin vuonna 2020 alle 100 000 kappaletta ja useimmat sähkö- ja hybridiajoneuvot menivät etelän yritysten työsuhde-etuilijoille. Tavallinen kansa ostaa käytetyn auton ja käyttövoimana on usein edelleenkin diesel.

Vaikka valtamedian viestinnästä voisi muuta päätellä, dieselautot eivät ole katoamassa katukuvasta vielä hyvään aikaan. Dieselautojen osuus autokannasta pysyy Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan <a href="https://www.aut.fi/etusivu_vanha/tilastot/autokannan_kehitys/dieselautojen_osuus_henkiloautojen_ensirekisteroinneista_ja_henkiloautokannasta">korkeana</a> vielä vuosia. Romutusikäisistä autoista vain pieni osa on dieselkäyttöisiä, sillä niiden osuus autokannasta lähti kasvuun vasta 10 vuotta sitten. Dieselautojen osuutta vankistaa myös isojen käytettyjen maahantuonti. Ne kun tuppaavat olemaan dieseleitä.
Autoveroon ei tiettävästi ole tulossa muutoksia kuluvana vuonna. Polttoaineiden verotus onkin sitten eri asia. Sanna Marinin hallituksen <a href="https://www.lvm.fi/-/fossiilittoman-liikenteen-tiekartta-lausunnoille-kolme-vaihetta-kohti-ilmastoystavallista-liikkumista-1251809">Fossiilittoman liikenteen tiekartta</a> lähti lausunnoille tammikuun puolivälissä ja valmista pitäisi tulla 19. helmikuuta. Kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Jos näin käy, bensaa ja dieseliä palaa autojen moottoreissa hyvin paljon nykyistä vähemmän.
Kiehtovaa nähdä, ajaako hallitus lopulta hanketta eteenpäin &#8211; ja tapahtuuko tämä keskustan vai vihervasemmiston nuottien mukaan.
Suomalainen ostaa käytetyn auton
Vain pieni osa suomalaisista hankkii autoa vaihtaessaan uuden ajoneuvon. Valtaosa kaupasta käydään käytetyillä ja ne hankitaan joko kotimaasta tai lähialueilta, useimmiten Ruotsista tai Saksasta. Käytettyjen autojen kaupassa trendikkäät sähköautot ovat harvinaisuuksia, tavallinen suomalainen ajaa edelleen bensalla tai dieselillä.
Vuonna 2020 Suomessa myytiin 96 415 uutta henkilöautoa. Käytetty vaihtoi omistajaa 632 980 kertaa ja ulkomailta tuotiin 43 904 käytettyä autoa. Uusien autojen kaupan alavire jatkui ja ulkomailta tuotiin suunnilleen saman verran käytettyjä kuin ennenkin. Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/63e9949e-ff5a-495d-ba16-a42adf5155d2">siteeraamassa</a> vaihtoautoketju Sakan tuoreen <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/63e9949e-ff5a-495d-ba16-a42adf5155d2">kyselyssä</a> tulos oli hieman ristiriitainen: käytetyn auton ostaja suosii periaatteessa bensiinikäyttöistä autoa mutta kuitenkin ostaa vaikkapa Mercedeksen, joka on tunnettu dieseleistään.
Uutena ostetun auton keskihinta oli Autoalan tiedotuskeskuksen tuoreimman tilaston mukaan 34 000 euroa, käytettynä tuodun 21 700 euroa. Keskimääräinen suomalaisen auto on hieman yli 12-vuotias ja sen arvo on 6 800 euroa.
Ostajan vaikea valinta
Auton ostajalle on tällä hetkellä tarjolla paljon vaihtoehtoja ja vähän tietoa tulevasta. Vaihtoon menevää ajoneuvoa kannattaa tarjota useammalle taholle. Kilpailutuksen avulla hankittujen tarjousten ero oli omakohtaisen tutkimuksen mukaan tammikuussa 20 000 euron hintaluokassa isoimmillaan 1 500 euroa. Hintaerot eivät ole suuret, sillä kilpailu on kovaa ja autoliikkeet käyttävät usein samaa esim. Nettiauton <a href="https://www.nettiauto.com/hintalaskuri">laskuria.</a>
Auto ei enää ole segregoituvassa yhteiskunnassa samalla tavalla statussymboli, kuin se oli lähimenneisyydessä. Monelle se ei ole sitä koskaan ollutkaan, kyse on ainoasta keinosta päästä töihin, harrastuksiin tai ylipäänsä ihmisten ilmoille. Niillä usein vähillä rahoilla, joita itse kullakin on käytössään.
Jos kansalaisella on käytössään edes jonkinmoiset säännölliset kuukausitulot, auton vuokraus voisi käytetyn ostamisen sijasta olla jonkinmoinen ratkaisu. Ainakin näinä autoilun epävarmuuden aikoina. Vuodeksi uusi pieni auto irtoaa vakuutuksineen 200-300 eurolla kuukaudessa, toki paljon rahaa sekin. Toisessa vaakakupissa painaa sitten se, ettei ainakaan seuraavaan vuoteen tule henkilökohtaista taloudellista katastrofia oman auton hajoamisen takia.
&nbsp;

Suomalaiset ostivat viime vuonna 773 299 henkilöautoa – diesel on edelleen kansan auto

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaati polttomoottoreille viimeistä myyntipäivää (<a href="https://www.verkkouutiset.fi/emma-kari-polttomoottoreille-viimeinen-myyntipaiva/">Verkkouutiset</a>). Sdp:n ilmasto-ohjelman mukaan polttomoottorilla käyvät uudet henkilöautot kiellettävä (<a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005931345.html">Ilta-Sanomat</a>). Punavihreä ilmastoherätys sivuuttaa retorisessa kunnianhimoisuudessaan kuitenkin tutkimustiedon. Nature-lehdessä julkaistun elinkaarilaskelman mukaan ladattavan hybridin päästöt ovat pienemmät kuin sähköauton, jossa ei ole polttomoottoria ensinkään.
Viitisentoista vuotta sitten hypetettiin vetyä käyttäviä polttokennoautoja. Vähän myöhemmin kävi ilmi, että teknologia ei ole siihen valmis &#8211; muun muassa vedyn varastointi autossa on hyvin ongelmallista.
Muutamaa vuotta myöhemmin innostuttiin biopolttoaineista. Tankkiin alettiin lorottaa biodieseliä tai etanolia, vaikka kriitikot huomauttivat, että tällaisista velvoitteista hyötyvät lähinnä maissinviljelijät. Varsinkin Yhdysvalloissa bioetanolibuumi oli käytännössä maataloustukea viljelijöille. Viljelyn suurten energiapanoksien takia hiilidioksidipäästöt eivät juuri vähentyneet, mutta ruoan hinta nousi maailmanmarkkinoilla.
Nyt hypetysvuorossa ovat sähköautot, eikä turhanaikainen hötkyily näytä nytkään tuottavan ilmaston kannalta parasta lopputulosta.
Sähköautojen puolustajat unohtavat usein sen, että sähköntuotanto ei ole vielä päästötöntä. Mutta täyssähköauto ei välttämättä voita ladattavaa hybridiä silloinkaan, kun sähkö tuotetaan joskus tulevaisuudessa toivon mukaan kokonaan uusiutuvilla ja ydinvoimalla.
Syynä tähän on se, että sähköauton akku tuottaa merkittävät hiilidioksidipäästöt jo valmistusvaiheessa. Sähköauton ja polttomoottoriauton elinkaaritarkastelussa sähkö voittaa muutaman vuoden ajojen jälkeen, mutta ladattava hybridi saattaa olla useimmille autoilijoille täyssähköautoa vähäpäästöisempi &#8211; ja halvempi.
Ladattavassa hybridissä on sähkömoottori ja pieni akku sekä polttomoottori ja polttoainetankki. Pieni akku riittää useimpien ihmisten päivittäisiin työmatkoihin ja kauppakäynteihin &#8211; jos auto latautuu verkkovirrasta kotipihalla joka yö, polttoainetta ei kulu arkisin lainkaan. Polttomoottoria tarvitaan vasta, kun autolla lähtee mökille tai muulle pitemmälle matkalle.
Koska ladattavan hybridin akun ei tarvitse olla yhtä iso kuin täyssähköauton, sen valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin täyssähköautossa. Toisaalta täyssähköauton tapaan se kulkee suurimman osan kilometreistä sähköllä.
Tässäkin kysymyksessä paholainen asuu yksityiskohdissa: kuinka suuri osa ajosta on lyhyitä matkoja, joiden aikana polttomoottoria ei tarvitse käynnistää; kuinka suuri akku on; mitkä ovat verkkosähkön päästöt; kuinka energiapihi polttomoottori on, ja niin edelleen.
<h4>Sähköllä vai bensalla Helsingistä Joensuuhun?</h4>
<a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/en-aio-ostaa-koskaan-tayssahkoautoa-tassa-syy-6756965">Tekniikka &amp; Talous</a> -lehden toimittaja Harri Junttila perusteli omilla kokemuksillaan ladattavasta hybridistä, miksi hän ei aio koskaan ostaa täyssähköautoa.
&#8211; Plugarin [ladattavan eli plug-in-hybridin] kulutuksella ja ahkeralla latauksella en saa ostettua niin paljon bensaa, että saisin kuitattua hankintahinnan eron. En myöskään saa ostettua niin paljon bensaa, että sähköautoilusta tulisi järkevässä ajassa elinkaaren ajalta puhtaampaa – edes Suomessa.
&#8211; Tämä pätee suureen osaan suomalaisista autoilijoista, Junttila toteaa.
Junttila sai kirjoitukselleen kritiikkiä energia-asiantuntija Tuukka Heikkilältä, joka <a href="http://sahkoautuus.blogspot.com/2019/02/matka-joensuuhun-tayssahkoisella-kia-e.html">blogillaan</a> ehdotti, että Junttila voisi ladata sähköautoa matkalla Helsingistä mökilleen Joensuuhun pariin kertaan.
Junttila vastasi <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/kirjoitin-miksi-en-osta-tayssahkoautoa-sain-somessa-sapiskaa-tayssahkoauto-vaatii-kymmenia-vuosia-tai-satojatuhansia-kilometreja-ohittaakseen-lataushybridin-hinnassa-ja-puhtaudessa-huom-juttua-paivitetty-6757608">kirjoituksella</a>, jossa hän osoitti, että kun isomman akun suuremmat valmistuspäästöt ja korkeampi hinta otetaan huomioon, ei täyssähköauto ole ladattavaa hybridiä parempi sen enempää autoilijan lompakon kuin ilmastonkaan kannalta. Puheet polttomoottorin kuolemasta ovat siis vahvasti liioiteltuja.
Junttila viittasi Nature-lehdessä julkaistuun <a href="https://www.nature.com/articles/s41598-017-16684-9">artikkeliin</a>, jonka mukaan täyssähköautojen ja ladattavien hybridien potentiaalit vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä riippuvat hyvin pitkälti siitä, minkä pituisia matkoja niillä todellisuudessa ajetaan. Vastoin yleistä käsitystä ladattavat hybridit näyttäisivät vähentävän tällä hetkellä päästöjä enemmän kuin sähköautot. Tärkeää on joka tapauksessa se, että sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt saadaan laskuun, tiedelehti Nature summaa.
&nbsp;

Polttomoottorikielto on hölmöä hötkyilyä – tutkimus osoittaa, että ladattava hybridi on täyssähköautoa vähäpäästöisempi