PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Tilastokeskus: Raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia ulkomaalaistaustaisia

Pakkokeinolain uudistus vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta – Nieminen: Turvallinen yhteiskunta ei synny sattumalta

Kolumni: Suomen Pankki liputtaa liittovaltion puolesta, ja siitäkös demarit tykkäävät

Ruotsalaisselvitys paljastaa: Tällaisia vakoilijoita Euroopassa on

Monikulttuurinen urheilujuhla Ranskassa – satoja loukkaantunut mellakoissa

Työperäinen hyväksikäyttö kuriin – työnantajille jopa neljä vuotta vankeutta

Ministeri Tavio vahvisti Suomen vientiä Portugalissa suomalaisyritysten kanssa – ”Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää”

Garedew ja Marttila: Lapsi tulisi sijoittaa ensisijaisesti läheisverkostoon, ei laitokseen

Suvivirsi soikoon – Onnittelut ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille!

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

lastensairaala

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Helsingissä sijaitsevan lastensairaalan hoitojonon purkamisesta. Tavio vaatii, että hoitojono lyhennetään hoitotakuuajan puitteisiin jo tämän vuoden aikana.

– Asiantuntijoiden työryhmä kartoittaa vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi, mutta sen raportin luovuttamisen aikaraja on vasta vuodenvaihteessa. Toimenpiteisiin pitää ryhtyä nopeammin kuin ensi vuonna, Ville Tavio linjaa.
Tärkeysjärjestys hukassa
Tavio pitää pöyristyttävänä, että Suomesta on jouduttu leikkausjonojen ja hoitajapulan takia kuljettamaan vakavasti sairaita lapsia Ruotsiin hoitoon.
&#8211; Valtion prioriteetit ovat hukassa, jos edes sairaille lapsille ei ole resursseja, Tavio moittii.
Hoitojonot kasvavat
Osa lapsista on ollut leikkausjonossa yli vuoden. Hoitotakuun mukainen aikaraja on puoli vuotta. Tavio arvioi, että jos uusia erityisammattilaisia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin ei ole nopeasti saatavilla, kannattaa apuvoimia hankkia muista sairaanhoitopiireistä.
&#8211; Lastensairaalassa kaksi kolmesta tehohoitolapsesta on muualta kuin Uudeltamaalta, joten tämä on koko Suomen ongelma. Siksi nimenomaan hallituksen on puututtava siihen, Tavio sanoo.

Tavio: Lastensairaalan hoitojono lyhennettävä jo tämän vuoden aikana

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra herättelee keskustelua siitä, kenelle suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on tarkoitettu. &#8211; Kyse ei ole siitä, etteikö kaikkia sairaita ja apua tarvitsevia pitäisi Suomessa hoitaa. Tietenkin pitää hoitaa, etenkin lapset. Suomi ja sen veronmaksajat eivät kuitenkaan voi rahoittaa kaikkien halukkaiden elämää hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka omatkin palvelut eri soten sektoreilla ovat enemmän tai vähemmän heikentyneet ja julkinen talous rapakunnossa, Purra kirjoittaa.

Purra nostaa blogissaan esille <a href="https://riikkapurra.net/2022/01/22/kenelle-suomalainen-sote-on-tarkoitettu/">maahanmuuton vaikutukset</a> sote-kustannuksiin.
&#8211; Kun puhumme maahanmuuton kustannuksista, puhumme erityisesti sote-palveluiden ja tulonsiirtojen suuresta käytöstä ja selvästä yliedustuksesta kaikilla verorahoitteisilla ”hyvinvoinnin” sektoreilla. Vain murto-osa kustannuksista syntyy varsinaisista maahanmuuton kustannuksista, kuten vastaanoton ja kotouttamisen kuluista. Juuri siksi muille kuin perussuomalaisille on niin kovin vaikeaa ymmärtää kokonaisuutta. Kustannukset ”piiloutuvat” valtion budjetin momenteille.
Helsingin Uutisissa on aiheesta kuvaava ja huolestuttava <a href="https://nakoislehti.media.fi/helsinginuutiset/bb502395-461a-43c8-b5f2-c7117d901923/6?cd_browse-mode=browser%20–">artikkeli</a> yhdeltä soten tärkeältä sektorilta, lasten sairaanhoidosta.
&#8211; Jutussa kerrotaan, että Helsingin uuden lastensairaalan päiväkeskuksen potilaista 53 prosenttia on vieraskielisiä. Keskuksessa tutkitaan ja hoidetaan lapsia, joilla on autismikirjon häiriö tai muita neurologisia vaikeuksia. Ylilääkäri sanoo, ettei tiedä, mistä yliedustus johtuu, mutta että sitä selvitetään.
&#8211; Tästä samasta aiheesta olen jo yli vuosi sitten saanut ”epävirallisia reittejä” tietoja, kuten aina niin monelta muultakin sektorilta. Meidän poliitikkojen on kuitenkin mahdottoman vaikea tuoda tietoja ja esimerkkejä esille, mikäli lehdistö ei tee työtään ensin, Purra sanoo.
Vieraskielisillä suuri osuus monissa sairaalan yksiköissä
Jutussa käsitellään vieraskielisten osuutta myös muissa lastensairaalan yksiköissä.
&#8211; Esimerkiksi infektio-osastolla 48 prosenttia, hammasvastaanotolla 33 prosenttia. Aiemmin samassa lehdessä kerrottiin siitä, että kolmasosa omaishoidontuista maksetaan vieraskielisille. Helsingin vammaisten sosiaalityön päällikkö totesi silloin, että osa maahanmuuttajista tulee maahan turvatakseen lapsensa aseman ja oikeudet, jotka eivät lähtömaassa toteudu esimerkiksi lapsen kehitysvammaisuuden takia, Purra kirjoittaa.
Hän tarkentaa, että kyse ei ole siitä, etteikö kaikkia sairaita ja apua tarvitsevia pitäisi Suomessa hoitaa.
&#8211; Tietenkin pitää hoitaa, etenkin lapset. Suomi ja sen veronmaksajat eivät kuitenkaan voi rahoittaa kaikkien halukkaiden elämää hyvinvointiyhteiskunnassa – jonka omatkin palvelut eri soten sektoreilla ovat enemmän tai vähemmän heikentyneet ja julkinen talous rapakunnossa.
Miksi oleellisimmasta kysymyksestä ei saa puhua?
Purra painottaa, että Suomessa on pakko alkaa keskustella siitä, kenelle järjestelmämme on tarkoitettu.
&#8211; Kehitysmaista saapuvat maahanmuuttajat ovat selvästi huono-osaisempia vielä vuosikymmenten jälkeen ja seuraavassakin sukupolvessa, ja tämä maksaa hyvin paljon.
&#8211; Kun perussuomalaiset puhuvat tästä aiheesta, meidät tuomitaan rasisteiksi ja väitetään, että haluamme jättää lapset kuolemaan ja olemme ihmisvihaajia ja mitä ikinä. Pötyä. Olemme realisteja, ja puhumme asiasta, josta on välttämätöntä puhua. Jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan pelastaa, sen piiriin pääsyä on pakko rajoittaa. Tämä on yksi soten oleellisimpia kysymyksiä, mutta ei siitäkään näissä vaaleissa saa puhua.
<iframe loading="lazy" title="Miksi kannattaa äänestää myös aluevaaleissa?" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Y5fpPJkTQU8?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Purra: Jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan pelastaa, sen piiriin pääsyä on pakko rajoittaa

Perussuomalaiset päättivät kesäkokouksessaan jatkaa entistä linjaansa tavata kansaa muulloinkin kuin vaalien alla, kuten moni muu puolue toimii. Päätöstä sovellettiin heti kokouksen jälkeen Tikkurilan Tikkuraitilla.
&#8211; Ei se ole niin kuin muilla puolueilla, että mennään torille neljä viikkoa ennen vaaleja että &#8221;siinä on sinulle ruusu&#8221;. Me käymme täällä aina, puheenjohtaja Timo Soini lupasi kansalle toritapahtumassa.
Hän hauskuutti kansaa varoittamalla kansaa siitä, että Alexander Stubbin (kok.) hallitus saattaa istua vielä seuraavat kahdeksan vuotta.
&#8211; Herrajumala &#8211; kahdeksan kuukautta piti sanomani, Soini korjasi herättäen yleisössä rehevät naurut. Pian hän siirtyi vakavampaan sävyyn.
&#8211; Nyt on ensimmäinen kerta, kun hallitus käy budjettineuvotteluihin tietämättä edes neuvottelujen pohjalla olevia budjettilukuja! Eikä hallitus pysty tekemään mitään suuria päätöksiä, Soini manasi.
&#8211; Tilanne on nyt niin huono, ettei ilman perussuomalaisia pärjätä. Meidän pitää mennä sinne ykkösinä. Se onnistuu, kun saamme eniten ääniä. Siihen auttavat teidänkin äänenne, Soini totesi.
Lastensairaalan 
auttajan merkkipäivä
Ensimmäiseksi Soini kätteli Tikkurilan torilla Timo Auvisen, vantaalaisen valtuutetun, joka on lahjoittanut koko valtuustouransa kokouspalkkiot hyväntekeväisyyteen: ensin neljä vuotta Ilolan koululle, sitten seuraavat kahdeksan vuotta leukemiahoitoon. Nykyisen vaalikauden palkkiot hän lahjoittaa lastensairaalalle, joka saa neljässä vuodessa 20 000 euroa.
Tiistaina paljastui eduskuntaryhmän kesäkokouksen aikana, että lastensairaala oli saanut kokoon tavoitellut 30 miljoonaa euroa, jotka piti kerätä kansalaiskeräyksellä.
&#8211; Hienoa on, että 30 miljoonaa euroa tuli täyteen. Keräys jatkuu kuitenkin vuoteen 2017 saakka ja toivonkin, että keräys tuottaisi mahdollisimman paljon niin, että julkiselle rahoitukselle kaavailtu osuus jäisi pienemmäksi. Julkiseen osuuteen on ajateltu 50 miljoonaa euroa, Auvinen sanoni.
&#8211; Keräys on toiminut hienosti. Olen toiminut Pietari Jääskeläisen varaedustajana HUS:ssa, joten tiedän, että pelkkien HUS:n varoilla olisi sairaala rakennettu vasta vuonna 2025, kun nyt sairaala valmistuu vuonna 2017, Auvinen kertoo

Soini lupasi: Tapaamme kansaa jatkuvasti

Soteuudistus ja kuntien pankkoliitokset puhuttavat kansaa. Tässä tohinassa tahtoo sitten jäädä tärkeitä asioita vaille suurempaa huomiota. Maassa on toistakymmentä sairaalaprojektia alkamassa sekä  satoja tuhansia neliöitä hoitolaitoksia ja sairaaloita odottaa korjaamista.  Kaikille näille on yhteistä suuri tarve ja rahan puuttuminen. Valtio ei tue enää sairaalahankkeita, näin on ilmoitettu. Korjausrakentamiseen tulee valtion rahoitusta niukasti jos ollenkaan.  Kun näin on linjattu, pitäisi linjaus myös olla kaikissa tapauksissa sama, näin ei ole. Tästä esimerkkinä uusi Lastensairaala.
Yksityistä Lastensairaalaa synnytetään kovalla julkisuudella ja taustasopimuksilla. Tähän sairaalaan yllätys, yllätys valtio osallistuukin isolla summalla, yhteensä HUS:in ja valtion osuus on puolet, eli 80 milj. euroa. HUS ottaa vielä lainaa 50 milj. Joten yhteiskunnan suora panos sairaalalle on 130 milj. Yksityisiltä kerätään 30 miljoonaa, nyt on kasassa 20 miljoonaa.  Ei tarvetta käy kiistäminen, mutta tapa, jolla asia yhteiskunnan kannalta ratkaistaan sietää tulla julki. Uuden sairaalan tulee omistamaan yksityinen säätiö, omistajana ei siis ole valtio tai HUS, mikäli tiedot pitävät paikkansa. Hanke on pistetty liikkeelle hyvin pienellä pääomalla kahden ruotsinkielisen säätiön kautta. Tämä järjestely tuntuu vähintäänkin arveluttavalta. HUS tekee 30 vuoden vuokrasopimuksen ja tulee varmasti maksamaan kovaa, käypää vuokraa säätiölle, myös itse jo kertaalleen rahoittamasta sairaalasta. Yhteiskunnan kannalta asia menisi oikein, jos säätiön omistuspohja olisi laaja, mukana HUS, valtio ja muut rahoittajat. Nyt kaikki käytännössä rahoittavat yksityisen säätiön hanketta ja lahjoittavat yli sata miljoonaa rahaa. Säätiön perustajat selviävät 300.000 euron omalla panostuksella ja saavat 160 milj. omaisuuden hallintaansa.
Jos tämä sairaalojen rakentaminen on mahdollista tehdä näin, vaadin, että Suomeen suunnitellut kaikki muutkin sairaalat saavat saman kohtelun. Siis valtio mukaan muutamalla kymmenellä miljoonalla ja sitten muut järjestelyt päälle. Kyllä joka sairaalan taakse saadaan porukka keräämään yksityisiltä pieni osuus, kun lopputuloksena kerääjille on satojen miljoonien omaisuus.
Jos tähän oikeudenmukaiseen kohteluun ei ole mahdollisuutta, niin silloin myös uuden Lastensairaalan projekti pitäisi käsitellä uudelleen ainakin omistuspohjan suhteen. Ei valtio sovi lahjoittaa rahaa yksityisille, kun sillä vielä avataan vuokratulo piikki 30 vuodeksi.  Kun tällainen toiminta sallitaan, ei voida puhua avoimuudesta ja rehellisyydestä, vaan tämä on pelin politiikkaa, jossa voittajia ovat röyhkeimmät.
Lea Mäkipää 
Kansanedustaja (ps.)

Mäkipää: Lastensairaalahanke tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn

Perussuomalaisten puoluesihteeri, Husin hallituksen 1. varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo ei pidä Helsingin lastensairaalan tukisäätiöstä noussutta hälyä perusteltuna.
Slunga-Poutsalon mukaan Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ei olisi ottanut kustannuksiin osaa lainkaan, jos säätiö ei olisi ollut rahankerääjänä. STM lupasi osallistua hankkeen kustannuksiin samalla osuudella kuin Hus ainoastaan silloin, jos rahoitus kerätään Uuden Lastensairaalan Tuki -säätiön kautta. Hän näkee Husin valtuustossa nousseen ”kohun” johtuvan lähtökohtaisesti siitä, että nyt tehdään valtakunnallista sairaalaa, jonka hoidon tason ja tutkimustyön toivotaan olevan Euroopan parasta. Husin kunnat ovat kuitenkin maksamassa siitä.
&#8211; Tämä tutkimustyön maksajan ongelma on myös muilla sairaanhoidon aloilla, Slunga-Poutsalo toteaa.
Säätiön avulla nopeammin liikkeelle
Hus olisi Slunga-Poutsalon mukaan voinut rakennuttaa lastensairaalan itse, mutta aloitusaika olisi ollut aikaisintaan vuonna 2020. Tärkeäksi koettu hanke haluttiin kuitenkin nopeasti liikkeelle:
&#8211; Yleinen paine ja mielenkiinto sai tämän säätiön lähtemään ajamaan hankkeen aikaistamista ja rahoituksen keräämistä sille.
Slunga-Poutsalo painottaa myös, että säätiö joutuu kilpailuttamaan kaiken julkisen hankintalain mukaisesti.
Lastensairaalaa rakennuttaa Uuden Lastensairaalan Tuki -niminen säätiö. Sitä ovat olleet perustamassa <a href="http://uusilastensairaala2017.fi/tukijat">muun muassa</a> perustaneet ruotsinkieliset säätiöt Kulturfonden ja BMR Minne Stiftelsen. Tukisäätiön puheenjohtajana toimii Anne Berner.
Vaikka ruotsinkielisten säätiöiden toiminnan läpinäkyvyyttä on usein julkisuudessa moitittu, Slunga-Poutsalo ei tällä kertaa näe aihetta kritiikkiin. Hänen mukaansa säätiö ei kerää asiasta tulosta itsellensä.
&#8211; Kustannuslaskelma sairaalan rakentamiselle on 160 milj. euroa. Hus maksaa siitä 40 miljoonaa, valtio 40 miljoona, keräyksillä kerätään 30 miljoonaa ja lainalla rahoitetaan loput 50 miljoonaa.
&#8211; Säätiön ottama laina maksetaan pois Husilta kerätyllä vuokralla. Hus maksaa 90 miljoonaa lastensairaalan rakennuttamisesta seuraavan 30 vuoden aikana. Tämä kustannus on 70 miljoonaa pienempi kuin jos se olisi rakennuttanut sairaalan kokonaan itse.
Ongelmallinen sote-sekoilu 
Slunga-Poutsalon mukaan tulevan kiinteistön osalta ei ole tehty vuokrasopimusta. Ajankohta, jolloin kiinteistö siirtyy kokonaan Husille, on vielä täysin auki.
&#8211; Alustava pohja on se, että 50 miljoonan euron lainan maksun jälkeen kiinteistö siirtyy Husille. Mitään vuokra- tai luovutussopimusta ei ole kuitenkaan tehty. Ei ole myöskään tiedossa, onko Husia tämän vuoden jälkeen olemassakaan, ja tästä on kiittäminen hallituksen sote-sekoilua.
Lastensairaalahankkeen <a href="http://uusilastensairaala2017.fi/info">verkkosivujen mukaan</a> säätiön säännöt mahdollistavat kiinteistön lahjoittamisen Husille tai sen tilalle syntyneelle julkiselle toimijalle. Lastenlinna rakennutettiin aikanaan säätiömallisena ja säätiö myöhemmin lahjoitti kiinteistön Husille.

Slunga-Poutsalo oudoksuu Husin säätiöhälyä

Eduskunnassa käytiin keskustelua hallituksen esityksestä lisätalousarvioksi. Perussuomalaiset kansanedustajat olivat tyytymättömiä siihen, mihin hallitus aikoo kansalaisten rahoja käyttää. 
Tosin aivan pienet kehutkin tulivat, kun hallitus osin peesasi perussuomalaisia koulutuspolitiikassa.
&#8211; Hallitus on tullut perussuomalaisten linjoille siinä, että koulutuspaikkoja ja muita resursseja toisen asteen koulutukseen on lisätty pohjoisessa Suomessa, kansanedustaja Mika Niikko selvitti.
Niikko on kuitenkin pettynyt siihen, että hallitus on unohtanut lasten ja nuorten henkiset ja fyysiset terveystarpeet, vaikka näistä asioista on puhuttu jo vuosia.
&#8211; Edelleenkään hallitus ei ota vakavasti koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden terveydenhoitoa, kuraattorien tarvetta ja muita tukipalveluita, vaikka tarve on suuri ja todellinen. Hallitus ei myöskään arvosta riittävästi ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, mikä näkyy tosiasiallisessa suhtautumisessa nuorisotakuuseen.
Mieluimmin lastensairaalan rakentamiseen
Hallitus laittaa vuosien 2012 ja 2013 päästökaupasta saatavat varat kehitysavun lisäämiseen. Summa on runsaat 30 miljoonaa euroa. Kansanedustaja Olli Immosella on toinen osoite noille rahoille.
&#8211; Perussuomalaiset laittaisivat nuo varat uuden lastensairaalan rakentamiseen, varsinkin kun summa on jokseenkin samaa kokoluokkaa mitä lastensairaalan lisärahoitustarve on, Immonen tähdentää.
Poliisi saa lisärahaa 500 000 euroa terrorismin torjunnan tehostamiseksi. Immonen laittaisi nämä varat ennaltaehkäisevään poliisityöhön.
&#8211; Nuo rahat kannattaisi käyttää lähtömaissa taustojen tutkimiseen. Siis tutkimustyötä tulisi tehdä sellaisissa maissa, joista suuntautuu merkittävässä määrin maahanmuuttoa Suomeen.
Konsultit rahastavat
Hallitus on joutunut osoittamaan jälleen lisärahaa ITC-resursseihin. Hallitus on yrittänyt löytää säästöjä, mutta onkin käynyt päinvastoin eli on tuhlattu.
&#8211; Uskotaan konsultteja, joiden vaikutus esimerkiksi läpinäkyvyyteen on kielteinen ja aiheuttaa demokratiavajetta. Tämä on merkinnyt kustannusten kasvua. Kun valtion tietokonekeskus lakkautettiin, siitäkin aiheutui jälleen lisää kustannuksia, koska sen tehtävät siirtyivät konsulteille, kansanedustaja Kimmo Kivelä muistuttaa.
Home uhkaa koululaisten ja opettajien terveyttä, koska sadat koulurakennukset ja päiväkodit ovat homeen vuoksi epäterveellisiä. Hallitus ei kuitenkaan ole sanottavasti ongelmaan reagoinut.
&#8211; Hallitus puhuu hometalkoista, mutta se ei näy taloudellisina panostuksina. Pelkästään Itä-Suomessa on laskettu, että Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa homekoulujen korjaaminen edellyttäisi 182 miljoonan euron määrärahaa, josta valtion panostus olisi puolet eli 91 miljoonaa. Itä-Suomi on nyt saamassa asiaan korjaamiseen 3,6 miljoonaa euroa, koko maan vastaavien ongelmien korjaamiseen on tulossa yhteensä 12 miljoonaa euroa eli tarpeesta katetaan 13 prosenttia, Kivelä tuhahtaa.

Perussuomalaiset vaativat: Päästökaupan voitot uuteen lastensairaalaan

lastensairaala

Tavio: Lastensairaalan hoitojono lyhennettävä jo tämän vuoden aikana

Purra: Jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan pelastaa, sen piiriin pääsyä on pakko rajoittaa

Soini lupasi: Tapaamme kansaa jatkuvasti

Mäkipää: Lastensairaalahanke tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn

Slunga-Poutsalo oudoksuu Husin säätiöhälyä

Perussuomalaiset vaativat: Päästökaupan voitot uuteen lastensairaalaan

Uusimmat

Tilastokeskus: Raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia ulkomaalaistaustaisia

Pakkokeinolain uudistus vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta – Nieminen: Turvallinen yhteiskunta ei synny sattumalta

Kolumni: Suomen Pankki liputtaa liittovaltion puolesta, ja siitäkös demarit tykkäävät

Ruotsalaisselvitys paljastaa: Tällaisia vakoilijoita Euroopassa on

Monikulttuurinen urheilujuhla Ranskassa – satoja loukkaantunut mellakoissa

Työperäinen hyväksikäyttö kuriin – työnantajille jopa neljä vuotta vankeutta

Ministeri Tavio vahvisti Suomen vientiä Portugalissa suomalaisyritysten kanssa – ”Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää”

Garedew ja Marttila: Lapsi tulisi sijoittaa ensisijaisesti läheisverkostoon, ei laitokseen

Suvivirsi soikoon – Onnittelut ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille!

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026