Strandman vaatii toimenpiteitä Itä-Suomen teleyhteyksien toimivuuden parantamiseksi: “Ilman toimivaa infraa ei toimi juuri mikään muukaan”

Maahanmuuttokriittisyys kasvaa – eliitti ja media kieltäytyvät näkemästä Euroopan poliittista muutosta

Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Helsingin perussuomalaiset vastustavat Kaivokadun sulkemista henkilöautoliikenteeltä – Raatikainen: ”Kaupungin tulisi palvella kaikkia liikkujia, myös autoilijoita”

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

parlamentaarinen komitea

Ruotsissa on revennyt riita maan yleisradiotoiminnan suunnasta. Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus haluaisi leikata kuluja ja luoda ”koko kansan” julkisen palvelun. Punavihreällä puolella on parkaistu muutosten vievän kohti autoritaarista yhteiskuntaa.

Ruotsin hallitus asetti viime vuonna parlamentaarisen komitean selvittämään maan yleisradiotoiminnan sääntelyä ja suuntaviivoja vuosille 2026–2033. Kyseisissä selvityksissä on <a href="https://www.svt.se/kultur/ingen-bred-politisk-enighet-kring-framtiden-for-public-service">perinteisesti</a> ollut tarkoituksena taata riittävät resurssit ja ylläpitää yleisradiotoiminnan riippumattomuutta.
Suuret mediapoliittiset ratkaisut on Ruotsissa kautta poliittisen historian tehty konsensuksen hengessä. Traditio on nyt menossa päreiksi, sillä punavihreä oppositio ei ole hyväksymässä ruotsidemokraattien ja moderaattien johtaman porvarihallituksen muutosesityksiä.
Koko kansan yleisradio
Suurimmat erimielisyydet koskevat julkisen palvelun yhtiöiden rahoitusta. Vuodeksi 2024 SVT, Ruotsin radio ja opetusohjelmia tuottava sekä hankkiva UR saivat rahoitusta yhteensä 9,1 miljardia kruunua (780 miljoonaa euroa).
Suomen Ylen <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ylelle-tuli-roima-korotus-jo-lahes-600-miljoonaa-euroa-maararahaa/86477297-cf69-42ca-817f-86d12e7621f8">määräraha</a> on 595 miljoonaa euroa vuodeksi 2024.
Ruotsidemokraattien mukaan yleisradiomaksua on laskettava nykyisestä 1 200 kruunusta vuodessa. Toinen oppositiota erityisesti <a href="https://www.dn.se/kultur/jan-scherman-regeringen-vill-slakta-public-service-och-inskranka-dess-oberoende/">suivaannuttavista</a> linjauksista on se, että yleisradion on luovuttava monikulttuurisesta linjauksesta ja keskityttävä ”koko kansaan”.
Esitys julki ensi viikolla
Komiteassa on ollut puolueiden välisiä erimielisyyksiä joukkoirtisanomisiin johtavien säätöjen lisäksi julkisen palvelun riippumattomuudesta.
Suurimmat parkaisut ovat <a href="https://www.etc.se/inrikes/sd-kaella-om-public-service-framtida-oede-mycket-noejda-med-resultatet">kertoneet</a> kansankodin olevan matkalla ”kohti autoritaarista yhteiskuntaa”.
Selvitys Ruotsin yleisradion kohtalosta on tarkoitus jättää kulttuuriministerille maanantaina 13. toukokuuta.

Yksimielisyys Ruotsin yleisradion tulevaisuudesta hukkui riitaan rahasta ja riippumattomuudesta – porvarihallitus ja punavihreä oppositio täysin eri linjoilla

Ruotsidemokraatit ja porvarihallitus kirjasivat Tidö-sopimukseensa tavoitteen maan yleisradiotoiminnan ”kehittämiseksi” ennen seuraavaa toimilupakautta. Ruotsidemokraatit käyttävät puolueohjelmassaan samasta asiasta muotoa ”uudistaa”. Työ ei ole vielä edes alkanut, kun ruotsidemokraatteja jo verrataan Punahilkka-sadun viekkaaseen suteen.

Ruotsin porvarihallitus asettaa ruotsidemokraattien tukemana parlamentaarisen komitean <a href="https://www.dn.se/kultur/oppositionen-om-public-service-direktiven-sd-har-fatt-ett-stort-genomslag/">valmistelemaan</a> Ruotsin Yleisradion toimiluvan raameja kaudelle 2026–2034. Tehtävä on jo lähtökohdiltaan haastava, sillä pelkästään tekniikan kehitys ja median kulutustottumusten muutokset ovat tuolla aikavälillä lähestulkoon ennustamattomia.
Poikkeuksellinen turvallisuuspoliittinen tilanne tulee sekin näkymään komitean työssä sen lisäksi, että julkisen palvelun sääntelyn on oltava ennakoimattoman muutoksen takia tekniikkaneutraalia.
Muiden rahoitukseen liittyvien kysymysten lisäksi esille saattaa nousta kolmen julkisen palvelun toimijan (SVT, SR, UR) yhdistäminen yhdeksi kustannustehokkaaksi yhtiöksi.
Oppositio kertoo satuja
Yleisradion mahdolliset muutoksen tuulet ovat saaneet kriitikot takajaloilleen jo etuajassa. Toimittaja sekä kulttuurivaikuttaja Jan Scherman <a href="https://www.aftonbladet.se/kultur/a/abKO4O/jan-scherman-om-utredningen-av-public-service">vertaa</a> mahdollisia uudistuksia satuun Punahilkasta ja sudesta. Susi on tässä tarinassa ruotsidemokraatit.
&#8211; Ruotsidemokraatit, moderaatit ja kristilliset ovat vuosikausia jonossa vaatineet kapeampaa, terävämpää ja halvempaa julkista palvelua. Viihde pois ruudusta, ajetaan urheilulähetykset alas. Mitä muuta tämä on kuin ohjelmatarjonnan poliittista kontrollia, Scherman kysyy.
&#8211; Mieleeni tulee pahaa-aavistamaton Punahilkka, joka kysyy mummoksi naamioituneelta sudelta, ”miksi isoäidillä on niin suuri suu?”.
Yleisradio täyttää kaupallisen tyhjiön
Ruotsidemokraattien ja hallituksen edustajat <a href="https://www.dn.se/debatt/public-service-ska-forbli-oberoende-men-behover-anpassas/">julkaisiva</a>t Dagens Nyheterissä mielipidekirjoituksen, jossa he perustelevat julkisen palvelun uudistustarvetta ja päämääriä.
Eräs lähtökohdista näyttäisi olevan, että Yleisradion on keskityttävä paikkaamaan kaupallisen mediatarjonnan jättämää tyhjiötä:
Kansalaiset odottavat perustellusti, että kansaa palveleva radio ja televisio keskittyvät kaupallisilta toimijoilta puuttuvaan tarjontaan. Siksi painotammekin selvitystehtävän toimeksiannossa kansansivistyksellistä näkökulmaa ja julkisen palvelun velvollisuutta toimittaa journalistisia palveluita koko maan tarpeeseen.

Ruotsin yleisradiotoiminnan uudistus etenee: Kansansivistystä kaikelle kansalle ja turha tarjonta tunkiolle

Hallituksen ministereiden ristiriitaiset ja sekavat puheet uudesta maakuntaverosta saivat jatkoa MTV:n kuntavaalitentissä eilen illalla. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho varoitti jälleen, että mikäli maakuntavero tulee, kohdistuu siihen vääjäämättä ja nopeasti korotuspainetta, vaikka samalla myös kuntavero uhkaa nousta.

Sote ja sen kylkiäisenä tuleva maakuntahallinto hyvinvointialueineen käyvät kalliiksi, joten Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen ratkaisu on tuttu: kättä työnnetään yhä syvemmälle veronmaksajan taskuun.
MTV:n kuntavaalitentissä eilen illalla kävi varsin selväksi, että hallitus on lähiaikoina tuomassa pöytään maakuntaveron eli kokonaan uuden verotuksen tason valtion veron ja kuntaveron lisäksi. Väistämätön seuraus siis on, että kokonaisveroaste tulee nousemaan, kun jälleen uusi verottaja on pyrkimässä palkansaajan kukkarolle.
Ministerit näennäisesti eri linjoilla
Koska kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on jo ensi sunnuntaina, ministerit eivät kuitenkaan halunneet suututtaa äänestäjiä, vaan maakuntaveroasiassa hallituksen rivit näennäisesti jopa rakoilivat.
Keskustalaisen valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan hän ei ”kannata” maakuntaveroa, vaikka toisaalta myönsikin, että veroa jo valmistellaan. Saarikko myös vihjasi, että eräillä reunaehdoilla uusi verotustaso saattaisi olla sittenkin myös keskustalle mahdollinen.
&#8211; Kaikkein oleellisinta on, että se ei saa nostaa kokonaisverotusta Suomessa. En pidä maakuntaveroa pelkästään sote-palveluihin perusteltuna, Saarikko lausui.
Kunnille jäävät velat ja investoinnit
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että sote-palveluiden järjestämisen suurin ongelma on rahan puute. Halla-aho korostikin että kuntien yhteistyömekanismien korvaaminen hyvinvointialueilla ei tuo lainkaan lisää rahaa palveluiden järjestämiseen.
&#8211; Päinvastoin, esimerkiksi palkkaharmonisointi ja monet muut uudistukseen liittyvät kulut itsessään vievät juuri sitä rahaa, jota tarvittaisiin palvelujen järjestämiseen. Pelkästään sote-palveluiden näkökulmasta esitetty hyvinvointialueiden määrä on liian suuri.
&#8211; Useimmat hyvinvointialueet ovat heikossa taloustilanteessa, ja tuskin edes kovin pitkäikäisiä. Tämä aiheuttaa suurta painetta siihen, että jos maakuntavero tulee, niin totta kai sitä nostetaan. Samaan aikaan kunnat joutuvat ahdinkoon muun muassa velkojensa ja investointien vuoksi, jolloin kunnillakin on painetta korottaa omaa verotustaan, Halla-aho sanoi.
Tuskin kukaan enää edes uskoo, että maakuntavero ei tulisi nostamaan kokonaisverotusta. Jussi Halla-aho totesi jo viime viikolla, että jos hallitus todella tuo <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ohisalo-vaittaa-ettei-uusi-maakuntavero-nosta-verotuksen-tasoa-halla-aholta-taystyrmays-jos-tuomme-uuden-verottajan-tahan-maahan-kokonaisveroaste-nousee-vaikka-mita-luvattaisiin/">uuden verottajan</a> tähän maahan, niin tosiasiallinen seuraus on väistämättä se, että kokonaisveroaste nousee.
Hallitus viittaa kintaalla komitean mietinnölle
Maakuntaveron käyttöönottoa selvittävän <a href="https://vm.fi/-/10616/maakuntaverokomitean-mietinto-luovutettiin-valtioneuvostolle-11.3.2021">parlamentaarisen komitean työ</a> valmistui keväällä.
Parlamentaarisen maakuntaverokomitean tehtävä oli selvittää ja arvioida maakuntien verotusoikeutta maakuntien rahoituslähteenä. Komiteassa oli mukana edustajia kaikista eduskuntapuolueista, ja komitea esittää, että maakuntaveroa ei oteta käyttöön.
Komitean johtopäätös on, että yksistään soten sekä pelastustoimen tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ei vielä luo perustetta maakuntaverolle. Komitean laskelmien mukaan maakuntaveroihin kohdistuisi nopeasti myös korotuspainetta, kuten myös Halla-aho on todennut.
Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan maakuntaverosta on kuitenkin jo sovittu hallituksessa, ja Andersson sanoi luottavansa siihen, että sopimus pitää. Myös pääministeri Marinin mukaan sekä sotesta että maakuntaverosta on sovittu, joten molempia ”tehdään.”
&nbsp;

Ikäviä uutisia lyödään pöytään vasta kuntavaalien jälkeen – himoverottava hallitus on jo päättänyt maakuntaverosta, vaikka kaikki eivät suostu myöntämään asiaa suoraan äänestäjille