Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan

Purra: Suomi nousee työllä, vastuunkannolla ja horjumattomuudella – ”Vippaskonsteja ei ole”

Perussuomalaisten Suomeksi kiitos -kielikampanja käynnistyy tänään

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous – katso suora lähetys

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Hallituksen sote-korjaukset saavat kiitosta väliraportissa – Sillanpää: ”Oppositio levittää propagandaa sotepalveluiden romahtamisesta”

Elinkeinoministeri Puisto: Työ turpeen puolesta etenee

Suomen Moody’s-luottoluokitus säilyy ennallaan – Purra kommentoi: ”Arvio antaa selvän viestin, että hallitus on tehnyt oikeita toimia”

Milan Jaff karkotettiin Suomesta – ”Tervemenoa”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

perheperusteinen maahanmuutto

Etla julkaisi 3.2. suuren julkisuuden saattelemana selvityksen, jossa on simuloitu maahanmuuton vaikutuksia julkistalouteen tulevina vuosikymmeninä. Etlan johtopäätös on tutkimuksensa perusteella se, että myös EU:n ulkopuolelta tulevien matalasti koulutettujen henkilöiden maahanmuutto on hyödyksi taloudelle. Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Mikael Lith pitää Etlan ajatusta Suomen työikäisen väestön kasvattamisesta kehitysmaiden väestönsiirroilla kuolleena syntyneenä ajatuksena.

Suomessa maahanmuuton painopiste on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän EU:n sisäisestä liikkuvuudesta perheperusteiseen- ja matalapalkka-aloille suuntautuvaan maahanmuuttoon EU:n ulkopuolelta. Vuonna 2022 Suomessa myönnettiin perhesyiden vuoksi 15 457 oleskelulupaa ja matalapalkka-aloille EU:n ulkopuolelta 9 671 oleskelulupaa. Koulutettujen erityisasiantuntijoiden määrä on pysynyt pienenä, ja heille myönnettiin viime vuonna vain 2 358 oleskelulupaa.
Valtiovarainministeriö totesi vuonna 2020, että pysyvästi korkeampi nettomaahanmuutto vahvistaa julkistaloutta vain, jos maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyysaste ja tulotaso eivät olennaisesti eroa kantaväestöstä. Vuoden 2021 työssäkäyntitilastojen mukaan kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysaste oli 74,1 %. Kaikkien vieraskielisten työllisyysaste jäi 57,7 %:iin. Monilla Euroopan ulkopuolisia kieliä puhuvilla kieliryhmillä työllisyysaste on tätäkin huomattavasti alempi. Vuonna 2020 palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot olivat Suomen maahanmuuttajaväestöllä vain 21 960 euroa henkeä kohden.
&#8211; Maahanmuuttajaväestön alhaista keskimääräistä tulotasoa selittää korkeamman työttömyyden ohella heidän työllistymisensä usein työtehtäviin, joihin liittyy matala koulutustaso, pieni palkkataso ja työsuhteiden epäsäännöllisyys. Tämänhetkinen maahanmuutto Suomeen ja maahanmuuton laadun ja määrän nykyiset trendit tekevät väistämättömäksi sen johtopäätöksen, että maahanmuutto vain pahentaa väestön ikäkehityksen ja matalan bkt-kasvun luomia julkistalouden ongelmia, kertoo perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Mikael Lith.
Etlan tulos ei ole lainkaan uskottava
Etla ei tutkimuspaperissaan tuo avoimesti esiin soveltamiaan oletuksia liittyen EU:n ulkopuolelta tulevien henkilöiden työllisyysasteeseen ja siihen, miten Etla ennustaa toisen ja kolmannen maahanmuuttajasukupolven pärjäävän Suomessa. Etla on avannut jälkikäteen eräille tutkijoille, että EU-maiden ulkopuolelta tulevien työllisyysaste on simulaatiossa noin 20–30 prosenttiyksikköä suomalaisia matalampi.
&#8211; Silti Etlan käyttämässä mallinnuksessa EU:n ulkopuolelta tulevien ja kantaväestön välisellä työllisyysaste-erolla ei muka ole merkittävää vaikutusta työpanokseen, joka herättää kysymyksen, onko tulos lainkaan uskottava. Etla myös olettaa 2. ja 3. maahanmuuttajasukupolven pärjäävän yhtä hyvin kuin kantaväestö. Tälle oletukselle ei ole olemassa uskottavaa evidenssiä, jos tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden pärjäämistä koulutuksessa ja työmarkkinoilla.
Suomessa on OECD-maiden suurin tasoero PISA-tutkimuksessa maahanmuuttajaoppilaiden ja kantaväestön kuuluvien oppilaiden välillä. Suomen Perustan vuonna 2019 julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuttajien 22-vuotiaita lapsia, jotka olivat joko syntyneet Suomessa tai muuttaneet Suomeen ennen kahdeksatta ikävuottaan.
&#8211; Tutkimuksessa käy ilmi, että syrjäytyneiden osuus ja toimeentulotuen nauttiminen on huomattavasti suurempaa maahanmuuttajataustaisilla nuorilla aikuisilla kuin suomalaistaustaisilla. Vieraskielisten työllisyysasteessa ei ole myöskään tapahtunut viime vuosina sellaista muutosta varsinkaan Euroopan ulkopuolisten maiden kieliryhmissä, joka oikeuttaisi siihen oletukseen, että toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat pärjäävät yhtä hyvin kuin kantaväestö, Lith toteaa.
Kansantaloudella edessään aitoja haasteita
Suomen kansantaloudella on edessään aitoja haasteita väestön ikääntymisen myötä. Matalasti koulutettujen ihmisten tuominen EU:n ulkopuolelta massiivisessa mittakaavassa ei kuitenkaan ole minkäänlainen ratkaisu tähän dilemmaan. EU:n ulkopuolelta tulevien matalasti koulutettujen työntekijöiden työllisyysaste tippuu tutkitusti muutaman maassaolovuoden jälkeen alle suomalaisten työllisyysasteen, mikä lisää sosiaalimenoja.
&#8211; Tätä havaintoa tukevat myös monien Länsi-Euroopan maiden kokemukset, jotka hakivat 1960–1970-luvuilla ison määrän siirtotyövoimaa Pohjois-Afrikasta ja Turkista. Aluksi suorittaviin töihin muun muassa Benelux-maihin, Skandinaviaan ja Länsi-Saksaan tulleet siirtotyöläiset jäivät talouden rakennemuutoksen myötä työmarkkinoiden ulkopuolelle isoissa määrin, eivätkä heidän jälkeläisetkään ole kyenneet saavuttamaan kantaväestön työllisyysaste- ja tulotasoa yhdessäkään Länsi-Euroopan maassa.
Kuolleena syntynyt ajatus
Ajatus siitä, että kehitysmaiden kansalaisten väestönsiirroilla pyritään pitämään Suomen työikäisen väestön koko vakiona tai kasvattamaan sitä, on täysin kuolleena syntynyt. Reaalimaailmassa ei ole mahdollista kasvattaa maamme työikäistä väestöä matalan osaamistason maahanmuutolla siten, että samalla julkinen talous hyötyisi siitä.
Suomessa on pakko miettiä työmarkkinoiden rakenteita, verotusta ja sosiaalipolitiikkaa uudella tavalla, jotta matalapalkka-aloille saataisiin enemmän työvoimaa nykyisisistä työttömistä työnhakijoista, erilaisissa työvoimapalveluissa olevista ja työmarkkinoilta syrjäytyneiden joukosta. Syksyllä 2022 eduskunnalle antamassaan lausunnossaan VATT juuri painotti kotimaisen työvoiman mobilisoinnin ja työntekoon voimakkaasti vastaanottavan työvoimapolitiikan merkitystä.
&#8211; Myös digitalisaation, robotisaation ja alati kehittyvän keinoälyn tuomia mahdollisuuksia tulee käyttää paremmin hyväksi erityisesti hoivapalveluissa ja eräillä matalapalkka-aloilla. Teknologian kehittyminen koskee lähes kaikkia aloja, mutta vaikutukset ovat suurimmat monissa matalan koulutustason ammateissa. Harkittavaksi voisivat tulla lisäksi kohdennetut rekrytointikampanjat Euroopan sisällä, joista tulevien ihmisten työllisyysaste- ja tulokehitys on elinkaarellaan huomattavasti parempi kuin kehitysmaista tulevilla muuttajilla, Lith huomauttaa.
&nbsp;

Etlan maahanmuuttoselvityksessä pahoja puutteita – matalan osaamistason maahanmuutto rasittaa julkista taloutta

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho heitti eduskunnan välikysymyskeskustelussa tunnettuun tyyliinsä vastaansanomatonta faktaa ja järkipuhetta maahanmuutosta.

Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta. Tänään oli välikysymyskeskustelun aika, ja perussuomalaiset esitti täysistuntosalissa vastaansanomatonta faktapuhetta siitä, millaista Suomen maahanmuuttopolitiikan tulisi olla.
Tulijoista suurin osa ei työllisty
Kansanedustaja, perussuomalaisten edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi puheenvuorossaan, että kaikilla mielekkäillä mittareilla humanitaarinen maahanmuutto on vahingollista Suomelle ja mille tahansa länsimaiselle yhteiskunnalle.
Humanitaarisella maahanmuutolla tarkoitetaan turvapaikkajärjestelmää käyttävää siirtolaisuutta sekä sen generoimaa perheperusteista maahantuloa.
&#8211; Suurin osa tulijoista ei työllisty tai alityöllistyy tai työllistyy tehtäviin, joita ei olisi edes olemassa ilman maahanmuuttoa, kuten tulkeiksi tai kaikenkirjaviksi monikulttuurikoordinaattoreiksi, Halla-aho sanoi.
&#8211; Tulijat etenkin islamilaisista maista ovat myös räikeästi yliedustettuina sellaisessa henkeen ja terveyteen kohdistuvassa rikollisuudessa, joka kaikkein konkreettisimmin vaikuttaa tavallisten suomalaisten turvallisuuteen. Normaali valtio pyrkisi suojelemaan itseään ja kansalaisiaan tällaiselta muuttoliikkeeltä, ei mahdollistamaan ja lisäämään sitä.
Haittamaahanmuutto ei ole kohtalo vaan valinta
Halla-aho totesi, että jo nykyiset siirtolaismäärät ovat Euroopalle tuhoisia niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin, eivätkä ne helpota globaalia pakolaisongelmaa.
&#8211; Suomi kaataa miljardeja euroja muutamien tuhansien onnekkaiden ylläpitoon kaikilla mukavuuksilla pääkaupunkiseudun lähiöissä sen sijaan, että auttaisimme sillä rahalla miljoonia ihmisiä esimerkiksi rahoittamalla kouluja, majoitusta tai viemäröintiä pakolaisleireillä.
Halla-aho muistutti, että toisin kuin usein annetaan ymmärtää, haittamaahanmuutto ei ole mikään kohtalo, vaan se on valinta.
&#8211; Ei ole sattumaa, että Suomi on yksi somalien ja irakilaisten ykköskohteista Euroopassa, kun taas esimerkiksi Viroon ja Japaniin ei edes pyritä. Miksi? Ne ovat tismalleen samojen kansainvälisten sopimusten piirissä. Me voimme muuttaa omaa politiikkaamme niin, että me pääsemme nopeammin eroon tänne tulleista aiheettomista turvapaikkaturisteista, mutta ennen kaikkea meidän pitää karsia niitä syitä, joiden vuoksi nämä ihmiset ylipäätään pyrkivät tänne eivätkä esimerkiksi Japaniin tai Viroon.
Miksi kotouttaminen ei tuota tulosta
Halla-aho totesi, että on kiistatonta, että tärkeimmät humanitaariset maahanmuuttajaryhmämme — somalit, irakilaiset ja afgaanit — ovat integroituneet erittäin huonosti.
&#8211; Perussuomalainen ratkaisu on torjua kaikin keinoin tällaista maahanmuuttoa. Kaikkien muiden puolueiden ratkaisu on, että jatketaan ja lisätään tällaista maahanmuuttoa mutta kotoutetaan enemmän. Herätys! Tämän linjan kannattajilla on Suomessa kaikki valta niin kunnissa kuin valtion tasolla.
&#8211; Jos ongelmat ratkeavat kotouttamisella, miksi te ette ole kotouttaneet? Perussuomalaisetko sen ovat estäneet oppositiosta käsin? Jos te taas olette kotouttaneet, miksi tulokset ovat näin surkeita? Paraneeko tilanne, kun tulijoiden määrää lisätään? Halla-aho kysyi.
&nbsp;

Halla-aho: Normaali valtio pyrkii suojelemaan itseään ja kansalaisiaan huonolta maahanmuutolta, ei mahdollistamaan ja lisäämään sitä