Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

polttoöljy

Kulunut talvi on osoittanut huoltovarmuuden ja kotimaisen lämmöntuotannon tärkeyden. Pahimpina pakkasjaksoina jo turpeen käytön lopettaneetkin kaukolämpölaitokset joutuivat turvautumaan turpeeseen, jotta lämpöä riitti taloihin. Turpeen lisäksi käytössä olivat myös polttoöljyllä toimivat varalaitokset.

Huoltovarmuuskeskus järjesti hiljattain harjoituksen, jossa polttoturvetta vietiin kaukolämpölaitoksiin varmuusvarastoista. Varastoja täydennettiin viime kesänä ja täydennetään lisää tulevana. Harjoitusta lukuun ottamatta varmuusvarastoihin ei ole kajottu.
Huoltovarmuuskeskus perusti turpeen varmuusvaraston kesällä 2022. Varastoja ylläpidetään pitkäaikaisilla ylläpitosopimuksilla sopimuskumppaneina toimivien turvetuottajien toimesta. Pääosin turpeen aumoihin tuottaa Neova.
Viime joulukuussa Huoltovarmuuskeskus järjesti kaksipäiväisen harjoituksen, jossa testattiin polttoturpeen varmuusvarastojen käyttöönottoa. Harjoituksessa testattiin, miten sujuvasti turve saataisiin valtion varmuusvarastoista toimitettua käyttäjille, mikäli varmuusvaraston käyttöönottoa olisi esitetty työ- ja elinkeinoministeriölle. Harjoituksessa oli mukana varaston ylläpitäjiä, logistiikkaa ja kaksi turvetta käyttävää kaukolämpöyhtiötä eri maakunnista.
&#8211; Käyttöönottoharjoitus sujui hyvin, suunnitellun mukaisesti. Mukana olleet kaukolämmöntuottajat simuloivat harjoituksessa vakavaa häiriötilannetta ja siten käyttivät kahden vuorokauden harjoituksen ajan huomattavasti normaalia suurempaa polttoturpeen osuutta lämmöntuotannossaan. Tämä puolestaan vaati ennakkoilmoitusten teon ympäristöviranomaiselle tilapäisistä ympäristölupien edellyttämien päästöarvojen ylityksistä, kertoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
Viilattavaa riittää vielä
Huoltovarmuuskeskuksessa ollaan tyytyväisiä harjoituksen antiin.
&#8211; Harjoitus toi esiin sekä ruusuja että risuja, mikä on osoitus onnistuneesta harjoituksesta. Turve liikkui suunnitellusti hyvin ja paloi iloisesti, mutta tiettyjä käyttöönottoketjun osia tulee viilata vielä sujuvammaksi, analysoi Nieminen.
Jatkossa kiinnitetään huomiota muun muassa polttoturpeen tasalaatuisuuteen, ympäristöviranomaisille tarvittaviin ilmoituksiin, vuoropuheluun turvetta käyttävien kaukolämpöyhtiöiden kanssa sekä logistiikan varajärjestelyihin.
Kuluvalla lämmityskaudella Huoltovarmuuskeskus ei aio toistaa harjoitusta muilla alueilla.
&#8211; Tällä hetkellä akuuteinta on seurata polttoturpeen ja sen kanssa symbioottisessa suhteessa olevien metsäpolttoaineiden riittävyyttä helmi- ja maaliskuussa, sanoo Petri Nieminen.
Jos on tahtoa, löytyy keinoja
Koneyrittäjät ry on huolissaan huoltovarmuuden säilymisestä turpeen osalta.
&#8211; Perusongelma on se, että jos kotimaista energiapolttoainetta ei kannata nostaa, niin sitä ei pystytä pitämään huoltovarmuuden kannalta riittävästi kriisin tullessa. Kriisitilanteessakin kodit pitää saada lämpöisiksi, toteaa Koneyrittäjät ry:n puheenjohtaja Markku Suominen.
Hallitusohjelman mukaan energiaturpeen saatavuus turvataan huoltovarmuussyistä siirtymäkauden ajan ja energiahuoltovarmuutta vahvistetaan varmistamalla kotimaisten polttoaineiden, kuten puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen, saatavuus ja vahvat toimitusketjut.
Suominen muistuttaa tuotannon tarvitsevan pitkäjänteisyyttä.
&#8211; Ensi kesän pohjatyöt on pitänyt tehdä viime kesänä, ja ensi kesänä tehtävä turve tulee käyttöön vasta ensi syksynä. Pitää päättää, halutaanko turve pitää huoltovarmuuspolttoaineena, jotta maakunnissa sitä voidaan nostaa, hän sanoo.
Koneyrittäjät pelkää huoltovarmuutta varmistavan turpeen häviävän nopeasti ilman korjaavia toimia.
&#8211; Hallitus keksii keinot, jos haluaa pitää huoltovarmuudesta kiinni. Ensin on tahto, sitten löytyvät keinot. Jos ei ole varaa tai halua ostaa ulkomailta energiaa, ja omia resursseja olisi kyllä, mutta niitä ei haluta käyttää, se on nurinkurinen juttu, tuumaa Markku Suominen.
Turpeen saatavuus varmistettava
Huoltovarmuuskeskuksen toukokuisen muistion mukaan polttoturpeen toimitus- ja huoltovarmuus voidaan turvata ainoastaan siten, että turve on normaalioloissa kilpailukykyinen energiantuotannon polttoaineena.
Lausunnolla olevassa valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista mainitaan, että on huolehdittava siirtymäkauden lämmöntuotannon huoltovarmuudesta, kuten polttoturpeen asemasta energiajärjestelmässä.
Päätöksessä tuodaan esiin myös se, että kasvu- ja kuiviketurpeet ovat strategisesti tärkeitä raaka-aineita elintarvikehuollon näkökulmasta polttoturpeen ohella ja että turpeen saatavuuden varmistaminen kasvualustoihin ja kuivikkeeksi on välttämätöntä kotimaisen puutarha- ja kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi.
&nbsp;

Huoltovarmuuskeskus testasi turpeen varmuusvarastojen käyttöä – toimia turpeen huoltovarmuuden varmistamiseksi toivotaan

Monessa tuvassa olisi paleltu tammikuussa, jos kaupunkien lämpölaitoksissa ei olisi käytetty lämmöntuotantoon turvetta. Turve täydentää puun palamista ja nostaa palamisen lämpötilaa. Yli 30 asteen pakkasissa kaupungit joutuivat hakkeen ja turpeen lisäksi turvautumaan myös polttoöljyllä tuotettuun lisälämpöön.

&#8211; Joka ikinen laitos on käyttänyt turvetta, myös ne, jotka ilmoittivat, etteivät enää käytä, sanoo Pohjanmaan Biolämpö Oy:n yrittäjä, perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.
Tammikuussa turvetta on ajettu lämpölaitoksiin pahimpina pakkasjaksoina yötä päivää. Talven jatkuessa ongelmaksi tulee palaturpeen riittävyys. Jo nyt siitä on paikoin pulaa.
&#8211; Turvetta tarvitaan edelleen, mutta kasat ovat huolestuttavasti tyhjentyneet. Etelä-Pohjanmaalla palaturve on jo myyty loppuun. Nyt mennään nilkutellen. Osasta Suomea puukin loppuu. Ulkomailta on sitä tuotu. Suomen huoltovarmuus on romahdutettu, päivittelee Vainionpää.
Hänen mukaansa turpeen asema on saatava selkeämmäksi. Verotuksen ja päästökaupan ongelmat on ratkaistava.
&#8211; Euroopassa uskotaan, että ollaan sotatilanteessa muutaman vuoden sisällä. Päättäjien pitää herätä. Unohdetaan ilmastoraivo ja mietitään, miten ylipäätään voidaan selvitä, hän sanoo.
Turve on osa huoltovarmuutta
Turpeen käyttö on osa huoltovarmuutta. Turve kerätään aumoihin kesällä ja käytetään tarpeen mukaan.
&#8211; 35 asteen pakkasella pyöräkuormaaja voi olla käynnissä yötä päivää ja turvetta saa lastattua. Tavara on valmiina. Ei siinä kylmyydessä hakkuri mene metsään hakettamaan ja vasta rupea tekemään.
Savossa ja Pohjois-Karjalassa 21 kaukolämpöverkkoa pyörittävässä Savon Voimassa turpeen osuus lämmöntuotannossa tänä ja viime talvena on ollut yli 20 prosenttia. Myös Etelä-Pohjanmaalla Kurikan Energiassa kaukolämpölaitoksen kattilaan isketystä polttoaineesta turvetta on ollut noin viidennes.
Kireistä pakkasista huolimatta valtion polttoturpeen varmuusvarastoa ei ole jouduttu käyttämään. Varmuusvarasto perustettiin lämmityskaudelle 2022-23, ja sitä täydennettiin viime kesän turvetuotannosta. Varmuusvarastot ovat vakavia häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten.
&#8211; Valtion polttoturpeen varmuusvaraston käyttö edellyttää todellista ja vakavaa häiriötä polttoaineen saatavuudessa. Kustannusvaikutukset, hyötysuhde-erot tai muut vastaavat seikat eri polttoaineilla eivät sellaisenaan riitä kriteeriksi varmuusvaraston käytölle, kertoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
&#8211; Varmuusvarastosta käyttöönotettavan polttoturpeen hinnan määräytyminen on etukäteen esitetty. Varmuusvarastosta mahdollisesti käyttöönotettava polttoturve ei ole halpaa, mutta halvempaa kuin seuraavana useimmiten ajojärjestyksessä oleva kevyt polttoöljy.
Varmuusvarastoja ympäri Suomen
Polttoturpeen varmuusvaraston kokoa ja tarvetta sekä lämmityspolttoaineiden tilannekuvaa seurataan koko ajan ja varaston määrää sovitetaan ennakoitavissa olevaan tarpeeseen mahdollisuuksien mukaan. Varastossa on pääosin jyrsinpolttoturvetta sekä pieni määrä turvepellettiä. Varmuusvarasto on hajasijoitettu melko kattavasti ympäri Suomen potentiaalisten käyttökohteiden sijainnin mukaisesti.
Varmuusvarastot ovat tärkeitä.
&#8211; Olemme arvioineet polttoturpeen varmuusvaraston merkityksen olevan suuri. Siksi se päätettiin perustaa. Varmuusvarastolla varaudutaan kaukolämmityksen polttoaineiden saatavuushaasteisiin, ei siis puhtaan sähköntuotannon polttoaineeksi, Nieminen kertoo.
&#8211; Pääsyynä on kiinteiden kotimaisten polttoaineiden eli symbioosissa käytettävien turpeen ja metsäpolttoaineen saatavuudessa ilmenevät haasteet energiamurroksen sekä Venäjän hyökkäyssodan alkamista seuranneen energiakriisin seurauksena ja erityisesti metsähakkeen Venäjän tuonnin päätyttyä tämän seurauksena.
Uusiakin alueita avataan
Neova, entinen Vapo, jäi viime vuonna turpeennoston tavoitteistaan. Turpeen uskotaan silti riittävän yhtiön sopimusasiakkaille.
&#8211; Pakkasjakson aikana toimitusmäärät ovat kasvaneet, mikä on normaalia. Palaturvettakin on vielä myytäväksi. Alueellisesti voi olla rajoitteita, eli toimitusmatkat voivat olla pidempiä kuin normaalisti. Turpeen käytön suurimmat vaihtelut tulevat teollisuuden käytöstä, mikäli heidän oma tuotantonsa vaihtelee. Myös sähkön hinnalla on merkitystä muutaman isomman sähköä tuottavan laitoksen käyntiin ja polttoainekäyttöihin, sanoo turvetoimintojen johtaja Pasi Rantonen Neovasta.
Ensi kesän tavoitteet on Neovassa asetettu. Kevättalven myynti ja asiakkaiden sopimukset ratkaisevat lopulliset määrät.
Uusiakin alueita avataan, mikä mahdollistaa kuivike- ja kasvuturpeiden tuotannon.
&nbsp;

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta se ei tiloilla näy. &#8211; Eivät ole tulleet kaupan korotukset tuottajalle. Tuntuu naurettavalta, kun maidon tuottajahintaa on nostettu 1-2 senttiä kuukaudessa. Kauppa voi nostaa hintaa kerralla 20 senttiä ja se on ihan ok, mutta siitä ei tule tuottajalle mitään, sanoo Suomen Uutisten jututtama maidontuottaja.

Tiloja lopettaa, mikä uhkaa Suomen ruoantuotantoa ja huoltovarmuutta. Kun alkutuotanto köhii, se vaikuttaa kuljetusyrityksiin, metallipajoihin, rehuntekijöihin ja -myyjiin, kauppoihin sekä korjaamoihin.
&#8211; Nyt ei puhuta vain maidon tai lihan hinnasta, puhutaan paljon isommasta, hän huomauttaa.
Tuntipalkka miinusmerkkistä
Moni tila sai säästettyä tänä vuonna tuotantopanoksissa, jos tilasi ja maksoi lannoitteet ja siemenet jo viime vuonna. Puskurit on nyt käytetty.
&#8211; Jos ei kaupasta tule hintaa, mistä se tulee? Pitäisikö tuen nousta? kysyy tuottaja ja ihmettelee, miten kriisituki, jota odotettiin auttamaan kevään siemen- ja lannoiteostoksia, ohjattiinkin kosteikkojen perustamiseen.
&#8211; Miten se auttaa ruoantuotantoa?
Tuottaja saa maitolitrasta alle 50 senttiä.
&#8211; Ei oikein riitä, kun polttoaine on kallista, samoin rypsi.
Rekallinen rypsiä maksoi aiemmin noin 16 000 euroa. Nyt hinta on 25 500 euroa.
&#8211; Lehmät syövät saman verran, oli hinta mikä tahansa. Peltotyöt täytyy tehdä, jos meinaa lehmille saada heinää. Rehua, polttoaineita, sähköä on pakko ostaa. Mistä muualta sen kulut kuin omasta palkasta? Lapsilisät on sijoitettu navettaan. Ei se oikein ole.
Tilalla tehtiin laskelmia loppuvuoteen. Palkka menee pakkaselle. Omapalkkaennuste oli -16 euroa tunnilta.
&#8211; Toivottavasti maidon hinta nousisi kulujen tasolle, ei tässä muuten ole mitään mieltä.
Lopettaminen mahdotonta
Hankalassa tilanteessa edes lopettaminen ei ole kaikille mahdollista.
&#8211; Ne, jotka pystyvät, lopettavat. Jos tilat lopettavat, ei tule uusia.
Investoinnit painavat, helpotuksia ei pankista saa. Hallituksen tyhjien korulauseiden sijaan tarvitaan konkreettista apua. Päätöksentekijöiltä odotetaan vastuullisuutta ja tilanteen ymmärtämistä.
Jatkuvat tarkastukset ja raportoinnit rassaavat. Kaikkea syynätään, ja monesti tarkastuksista joutuu maksamaan. Tarkastuseläinlääkärin mukaan tilalla oli liikaa kissoja, kun neljä kissaa olisi maksimi ja neljästä kissasta yhdellä oli pennut. Kaikkeen puututaan.
&#8211; Mitähän Sanna Marin tuumaisi, jos sen pitäisi olla kuukausi bilettämättä ja raportoida ihan kaikesta, ja tuntipalkka nousisi sitten sentillä?
Kauppa painaa hintoja alas
Maidontuottajan mukaan tuet voisi poistaa ja antaa ruoan hinnan muodostua miten muodostuisi. Ruokaa on myyty alennuksella vuosikausia.
Kaupan omat merkit syövät elintarviketuotannon vinoon.
&#8211; Ei pitäisi niille myydä. Niillä saadaan järkyttävä hintaero. Kaupan merkeillä painetaan hintoja alas, ja niistä maksetaan alta kustannusten.
Jaksaminen on koetuksella. Lomittajia on vaikea saada.
&#8211; Pitäisi olla positiivinen, että olisi jatkumo. Lapset kasvavat tähän. Ei enää jaksa innostua itsekään, pelottaa. On eläinsuojelulaki ja lastensuojelulaki. Isäntiä ja emäntiä ei suojele kukaan, hän huokaa.
Tuottajahintojen nousu on myöhässä
&#8211; Nousu olisi tarvittu vuosi sitten, nyt tarvittaisiin saman verran lisää. Sitten se alkaisi kattaa kustannusten tuplaantumisia. Rahaa tarvitaan heti. Siitä ei tarvitse keskustella, sitä pitää tulla, sanoo puolestaan pohjalainen maitotilallinen, jolla on 200 lypsävää.
Koronapandemian aikana polttoöljyn hinta putosi 0,70 euroon litralta. Kevään mittaan se nousi pahimmillaan eurolla.
&#8211; Vuoden takainen alempi hinta oli tekohengityshetki, joka auttoi hetkeksi monia tiloja, joilla meni heikosti. Otin kaikki säiliöt täyteen. Tiesin, että se on ainutlaatuinen hetki, kun hinta laski.
Suomessa maidon hinta on Euroopan hinnoista jäljessä.
&#8211; Maidon hinta on noin 42-48 senttiä litralta. Hollannissa maksetaan 60 senttiä ja Euroopassa kautta linjan yli 50 senttiä.
Hän ei usko kaupan nostavan hintoja.
&#8211; Ei kaupassa mene läpi hinnan nostaminen. Lihafirmoille kauppa on antanut lisähintaa, ja kauppa toivoo sen näkyvän tuottajille. Kaikki vain kiillottavat kilpeään. Kautta linjan pitäisi hinnan nousta, varsinkin tilalta lähtevän tuotteen. Lihan hinnan nousussakin puhutaan senteistä, kun pitäisi puhua euroista.
EU ohjasi erikoistumaan
EU-aikana Suomessa on voimakkaasti kannustettu tiloja erikoistumaan. Erikoistuneet ja lainarahalla investoineet tilat ovat nyt pahiten pulassa. Kustannukset ja korot nousevat. Työstä ei saa palkkaa.
15 vuotta sitten maanviljelijäksi ja karjankasvattajaksi ryhtynyt isäntä piti päänsä. Hän ryhtyi viljelemään viljaa ja pitämään emolehmiä. Useista suunnista painostettiin erikoistumaan.
&#8211; Onneksi en lähtenyt isosti investoimaan. Kasvinviljely pelastaa tällä hetkellä, palkka tulee siitä. Pelkästään lihan varassa olisi todella ahdasta, ja näkymät olisivat ahtaat.
Hän osti tämän vuoden tuotantopanokset viime vuonna vanhoilla hinnoilla.
&#8211; Paitsi polttoaineet. Elokuuhun mennessä on mennyt enemmän euroja polttoaineeseen kuin koko viime vuonna. On yritetty säästää ajoissa mistä on voitu.
Monet tilat miettivät eläimistä luopumista ja viljaan siirtymistä. Hänen mielestään suomalaista ruokahuoltoa ei voida laskea vain viljan varaan.
&#8211; Ruoantuotannon tasapaino pitää pyrkiä säilyttämään. Nauta on tärkeä kiertotaloudessa. Venäjältä ei enää tule lannoitteita ja energiaa. Olemme todella ison muutoksen edessä. Ratkaisun avaimet liittyvät karjatalouteen. Naudat, nurmet ja maan rakenne korostuvat. Olisiko nyt myös biokaasun aika? hän kysyy.
Pysyykö mopo hanskassa?
Isäntää huolettaa ensi vuosi ja se, riittääkö hinnannousu pelastamaan ruoantuotannon.
&#8211; Energian hinta tulee olemaan järkyttävällä tasolla, ja ruoan hinta väkisin nousee. Onko päättäjillä keinoja pitää tilanne hallussa? Miten pysyy mopo hanskassa?
Hän pelkää kauppojen hyödyntävän viljelijöiden ahdinkoa.
&#8211; Toivottavasti kauppa ei omilla merkeillään, private labeleillä, paina hintoja väkisin alaspäin. Nyt tarvitaan päättäjiltä, teollisuudelta ja kaupalta yhteisvastuuta, että tuotanto pysyy kestävällä tasolla.
Hän uskoo silti tulevaisuuteen.
&#8211; Pakko tällä on olla tulevaisuutta. Millä muuten eletään, ja mitä tapahtuisi kotimaiselle tuotannolle?
Tuottajat halusivat kommentoida tilannetta nimettömänä. Suomen Uutisilla on tiedossa jutussa haastateltujen nimet.
&nbsp;

Moni maataloustuottaja tuottaa ruokaa ilman palkkaa

Jos joku haluaa rakentaa lisää ydinvoimaa Ruotsiin, niin siitä vaan. Sijoituspaikatkin ovat jo valmiina. Näin toteaa maan uusi energiaministeri SvD:n haastattelussa.

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Ruotsin vasta valittu energiaministeri Khashayar Farmanbar olisi tuulivoimahenkilöitä. Erityisesti merelle rakennettavat tuulipuistot ovat hänen mukaansa paras vastaus valtakunnan kasvavaan energiantarpeeseen.
Merelle rakennettava tuulivoima on ministerin perusteluissa tehokkaampaa siksi, että merellä tuulee enemmän ja tasaisemmin kuin maan kamaralla. Svenska Dagbladetin <a href="https://www.svd.se/ministern-oppnar-for-ny-karnkraft-i-sverige">haastattelussa</a> hän huomauttaa, että Ruotsin koko rannikolle on haettu niin paljon lupia tuulipuistoille, että ne kattaisivat maan koko tulevan energiantarpeen.
&#8211; Kaikkia ei tietenkään rakenneta, hän kiiruhtaa lisäämään.
Ydinvoimaa tarvitaan tyynessä säässä pimeään aikaan
Ministeri Farmanbar palaa arkitodellisuuteen ja myöntää, ettei valtion energiantuotanto voi olla riippuvainen yksin sääolosuhteista eli siitä, sattuuko tuulemaan ja paistaako aurinko.
&#8211; Tulevaisuuden energiantuotanto koostuu usean eri järjestelmän paletista.
Niinpä ydinvoimaa ei tulla ajamaan alas ennenaikaisesti, kuten joissakin Euroopan maissa ollaan tekemässä. Ruotsin on määrä olla fossiilivapaa vuonna 2045 eli silloin kivihiili polttoöljy ovat pannassa. Tuolloin myös Ruotsin nykyiset ydinreaktorit ovat tulossa käyttöikänsä päähän.
&#8211; Olen tehnyt selväksi, että jos joku haluaa tänään investoida ydinvoimaan, niin kolme sijoituspaikkaa on jo valmiina (nykyisten ydinvoimaloiden alueilla, toim. huom.). Ydinvoiman ja tuulivoiman välillä ei ole verotuksellista tai juridista eroa. Sanoisin jopa, että ydinvoiman poliittinen riski on pienempi tuulivoimalla, jonka rakentamiseen jokainen kunta voi halutessaan sanoa ei.
&nbsp;

Ruotsi valmis rakentamaan lisää ydinvoimaa: ”Kolme sijoituspaikkaa on jo valmiina”