Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

SDP:n ja keskustan johdossa oleva Etelä-Karjalan hyvinvointialue päätyi massiiviseen satojen ihmisten joukkoirtisanomiseen

Tavio Kiovassa: Suomi tukee Ukrainan väestönsuojarakentamista – suomalaisilla yrityksillä vahva osaaminen

Työperäisten oleskelulupahakemusten määrä yhä laskusuunnassa

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

propagandakone

<p><strong>Yleisradion parlamentaarinen työryhmä perusti työnsä vertailuun ja ulkomaiden kanssa kilvoitteluun paljonko on paljon -kysymyksessä. Kuinka hintava on Ylemme muihin Pohjoismaihin nähden?</strong></p>
<p></p>
<p>Ensinnäkin lohko on kivikova. Kaikki viisi kilpakumppania perinnäisesti tykkäävät julkisen palvelun medioiden rahoittamisesta. Varaa on. Norja ja Islanti kylpevät kruunuissa. Tanskan ja Ruotsin kansantalouksilla pyyhkii kohtalaisesti. Vain Suomi on persauki ja kanttuvei. Siis valtiona.</p>
<p>Yleistilanne ei vaikuta Yleisradioon, joka onkin valtio valtiossa. Medialiiton laskelman mukaan Yle on lohkovoittaja. ”Yleisradioyhtiön rahoitus oli Suomessa suhteellisesti Pohjoismaiden korkein vuonna 2023”.</p>
<p>Maailmankaan kärki tuskin kiitää kaukana. Yleensä demokratiat luottavat riippumattomiin yksityisiin tiedotusvälineisiin, eivät esivallan totuuden torveen.</p>
<p>Pohjoismaiden mestaruus panee ajattelemaan, josko Yle-verossa olisi pikkaisen nipistettävää. Suomalaisen telkkariviihteen hinta-laatusuhde ei liene täysin ylivertainen rinnastettuna tanskalaisten globaaleihin jymymenestyksiin.</p>
<p>Harmi vaan, että parlamentaarinen työryhmä hylkäsi Medialiiton matematiikan ja uskoi mieluummin yleläisiä lobbareita. Näiden mielestä ”Ylen rahoitus on keskitasoa tai vähän sen alle.”</p>
<p>Yle on luvannut julkistaa työryhmän aineiston. En kuitenkaan löydä netistä ”Ylen vastinetta Medialiiton taulukkoon Yleisradion rahoituksesta suhteutettuna muihin Pohjoismaihin vuonna 2023.” Viitseliäs lukija, kaivelepa esiin – taikka kysäise Pasilasta!</p>
<p>Asiakirja on kerta kaikkiaan käsittämätön. Se viittaa ”Euroopan yleisradioliiton EBU:n jäsenyhtiöiltään keräämiin tietoihin”, mutta niitä ei näy liitteenä. Tokko tarkistaminen ketään kiinnostaisi.</p>
<p>Yleisradio pyörittelee jokaisen vertailuluvun parhain päin. Islanti on väestöltään pienempi ja Ruotsi suurempi, Norjassa on öljyä ja Tanskassa kaupallista kannattavuutta. Viro hoitaa homman puoli-ilmaiseksi, mutta se onkin Viro. Suomessa ”kansalliset ja kulttuuriset erityispiirteet” tuottavat tämän kustannustason ja sillä hyvä.</p>
<p>Samaisessa vastineessa Yle ilmoittaa ”kokonaistuloikseen” 529, 58 miljoonaa euroa. Luvusta puuttuvat noin 50 miljoonan alv-palautukset.</p>
<p>Ainahan lobbarit lobbaavat, se on heidän duuninsa, ei kovia tunteita. Häpeämätöntä on vain se, että eduskunta poliittisista syistä väittää mustaa valkoiseksi eli sikakallista sopuhintaiseksi.</p>
<p>Myöntäkäämme karu totuus. Yle paisuu siksi, että sen propagandakone ja ideologioiden ekosysteemi ovat useimmille puolueille tutut ja turvalliset. Kun kotimaiset kaupalliset kilpailijat kuolevat, peli on selvä. Suomi porhaltaa ”Unkarin tielle” yhden valtionmedian yksinvaltaan. ”Aikuisten lasten ohjelmat” (toimittaja <strong>Sami Antinniemen</strong> osuva ilmaus) paapovat ihmisiä totalitarismin hengessä.</p>
<p>Kesän kohuista huolimatta Yle välttynee pienentämiseltä. Parlamentaarisen pelleilyn seuraus on pelkkä tauko vuosittaisiin korotuksiin. Jos arvonlisävero lisäksi nousee neljä prosenttia, vaikutus on veronpalautuksen takia olematon. Summa summarum, Yle ei säästä pennin pyörylää. Ei vaikka lisäkulujen toppuuttelu on paperilla olevinaan suurenmoinen leikkaus.</p>

Teemu Keskisarjan kolumni: Tämän takia Yle ei pienene penniäkään

<div>
<p class="ep-wysiwigparagraph"><b><span lang="FI">EU ryhtyy toimiin median moniarvoisuuden suojelemiseksi sananvapautta uhkaavia vitsauksia vastaan. Kaikenkarvainen painostus seis ja toimitukselliset päätökset kuuluvat sananmukaisesti toimituksille itselleen. Toisaalta vallan vahtikoirilla ei saa olla ketunhäntää kainalossa – edes yleisradiossa.</span></b></p>
<p>&nbsp;</p>
</div>
<p></p>
<div>
<p class="ep-wysiwigparagraph"><span lang="FI">Euroopan parlamentti <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20230929IPR06111/medianvapaussaados-tiukemmat-saannot-toimittajien-ja-median-suojelemiseksi">hyväksyi</a> tiistaina <a href="https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_5504">eurooppalaisen mediavapaussäädöksen</a> (Emfa) äänin 448 puolesta 102 vastaan. </span>Parlamentti haluaa<span lang="FI"> ilmoituksensa mukaan </span>velvoittaa jäsenmaat varmistamaan tiedotusvälineiden moninaisuuden sekä suojelemaan niiden riippumattomuutta valtiolliselta, poliittiselta, taloudelliselta tai yksityiseltä sekaantumiselta.</p>
</div>
<div>
<p class="ep-wysiwigparagraph">Mepit haluavat kieltää kaikenlaisen puuttumisen tiedotusvälineiden toimituksellisiin päätöksiin. Lisäksi halutaan estää toimittajiin kohdistuva ulkoinen painostus, kuten pakottaminen paljastamaan lähteensä, salattuun sisältöön murtautuminen heidän laitteillaan tai <a href="https://www.nytimes.com/2023/04/02/us/politics/nso-contract-us-spy.html">vakoiluohjelmien</a> kohdistaminen heitä vastaan.</p>
<p><b><span lang="FI">Turvaverkko medialle</span></b></p>
</div>
<div>
<p class="ep-wysiwigparagraph">Meppien kannan mukaan vakoiluohjelmien käyttö toimittajia vastaan sallittaisiin vain tapauskohtaisesti viimeisenä keinona ja riippumattoman oikeusviranomaisen määräyksestä, kun tutkitaan vakavaa rikosta, kuten terrorismia tai ihmiskauppaa</p>
</div>
<div>
<p class="ep-wysiwigparagraph">&#8211; Olen itse elänyt kommunismin vallan alla. Se oli täysin kontrolloimaton mahti, jolle ei voinut panna vastaan. Näin ei saa päästä käymään missään EU:n jäsenmaassa, <a href="https://www.dn.se/varlden/land-efter-land-i-europa-begransar-pressfriheten-nu-agerar-eu/">sanoo</a> EU:n oikeusasioista vastaava komissaari <b>Vera Jourova</b> Dagens Nyheterissä.</p>
</div>
<div>
<p class="ep-wysiwigparagraph"><span lang="FI">&#8211; Joissain Euroopan maissa toimittajien on yhä vaikeampi toimia vallan vahtikoirina yhtäältä suorien poliittisten hyökkäysten ja toisaalta kasvavan itsesensuurin takia. </span>Jotta media voi säilyttää tärkeän roolinsa demokratiassa, meidän on luotava tiedotusvälineitä varten eräänlainen eurooppalainen turvaverkko.</p>
</div>
<div>
<p class="ep-wysiwigparagraph"><b><span lang="FI">Politikointi pois yleisradiosta</span></b></p>
</div>
<div>
<p class="ep-wysiwigparagraph"><span lang="FI">Julkisesti rahoitetun median eli kansallisten yleisradiolaitosten osalta Emfa edellyttää vastaavaa läpinäkyvyyttä kuin markkinaehtoiselta medialta. Dagens Nyheterin mukaan erityisen korkea riski yleisradioiden kautta tapahtuvalle määrätietoiselle poliittiselle vaikuttamiselle on Unkarissa, Puolassa, Sloveniassa, Italiassa ja Espanjassa.</span></p>
</div>
<div>
<p class="ep-wysiwigparagraph"><span lang="FI">&#8211; Mikään julkisen palvelun media ei voi olla puolueiden propagandakone, painottaa komissaari Jourova.</span></p>
</div>
<div>
<p class="ep-wysiwigparagraph">Parlamentin vahvistettua kantansa neuvottelut lain lopullisesta muodosta voidaan nyt aloittaa neuvoston kanssa. <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2023/06/21/european-media-freedom-act-council-secures-mandate-for-negotiations/" target="_blank" rel="noopener">Neuvosto hyväksyi kantansa kesäkuussa 2023</a>.</p>
</div>
<div>
<p class="ep-wysiwigparagraph">
</div>

EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone