Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Ideologinen pakkoruokinta alkaa vuonna 2026 – Antikainen: Helsinki kieltää lihan lapsilta  

Seppänen: Suomen koulujen tilanne vaatii vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa

Garedew lastensuojelulain uudistuksesta: Vihdoin hatkanuoren saa ottaa kiinni

Kun yhteiskunnan jakovara vähenee: 700 000 ruotsalaista elää köyhyydessä

Elomaa: Kotimainen ruoka ja maaseutu ovat Suomen selkäranka – ”Onneksi hallitus on tarttunut härkää sarvista ja tarjonnut nuorille viljelijöille kannustimia tulla alalle”

Koskela: Ilmastopolitiikan ydin on oikea tieto – Suomi ei saa paikata epävarmuuksia ulkomaisilla nieluilla

Perussuomalaiset: Yksityinen sektori on talouskasvun suunnannäyttäjä

Rostila esittää lapsiperheille suurta veroalea

EU-parlamentti hylkäsi esityksen metsien monitoroinnista – Sebastian Tynkkynen: Juhlapäivä Suomelle, komissio ja vasemmisto saivat näpeilleen!

Perussuomalaiset vaatii muutosta: Suomalainen koulu hyljeksii lahjakkaita

Voima-lehti myrkytti suomalaiset miehet – näin ”toksinen maskuliinisuus” runnottiin väkisin suomen kieleen

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle

Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti: Laittomasti maassa oleville laajemmat terveyspalvelut – perussuomalaiset vastusti

10-vuotias tyttö raiskattiin – protestit vastaanottokeskuksella Dublinissa jatkuvat jo toista iltaa

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa

Trumpin vastaiset suurmielenosoitukset todistivat tarpeettomuutensa: USA ei ole vajoamassa diktatuuriin

Tyytymättömyys Saksan yleisradiota kohtaan kasvaa – lupamaksusta taistellaan oikeudessa

Riikka Purra: ”Rakastan tavallisten ihmisten halua paljastaa järjettömiä kohteita, joihin veronmaksajan rahaa tungetaan”

Oxfordin yliopiston kansleri: Yliopiston ei pidä olla ”turvallinen tila”

Perussuomalaisista täystyrmäys Akavan puheille maatalouden keskittämisestä: ”Ehdotus on suorastaan vaarallinen”

rinnakkaisyhteiskuntasopimus

Tanskassa eivät automaattiaseet rätise Ruotsin tapaan ja räjäytykset ovat nekin tuiki harvinaisia. Lähes kaikkien puolueiden hyväksymä linja maahanmuuttoa kohtaan on avoimen realistinen. Rinnakkaisyhteiskunnat hajotetaan ja maassa eletään pohjoismaisen mallin mukaan. Siksi monella on edessä muutto muualle.

Armagerin kaduilla Kööpenhaminassa kävelijän ohitse soljuu katkeamaton pyöräilijöiden virta. Kellään ei ole kypärää, mutta monella sauhuaa tupakka mukavasti suussa.
Köyhyys ja kurjuus loistavat poissaolollaan, eikä kenkään julista uskoaan peittävällä pukeutumisella.
Pieni särö kuvaan tulee Christianian tanhuvilla, kun päihtynyt inuiitti hakkaa jonkun onnettoman hyväosaisen sähköpyörää vasten talon seinää. Huuto on kovaa kuin satamahinaajalla. Grönlannin väki on usein pahasti syrjäytynyttä emämaan arjesta.
Rinnakkaiskulttuuri tuhoaa hyvinvointiyhteiskunnan
Toisenlainenkin todellisuus Tanskasta löytyy. Odensen Vollsmosen alueella 77 prosenttia asukkaista on taustaltaan Euroopan ulkopuolelta. Kokonaista 95 prosenttia työikäisistä on työttöminä.
Ihmisiltä puuttuu koulutus ja rikollisuutta on paljon. Lähiön lasten sosiaaliset ongelmat ovat valtavia.
Tanskan sosialidemokraattinen maahanmuuttoministeri Kaare Dybvad Bek <a href="https://www.fokus.se/veckans-fokus/danmark-river-getton-bor-sverige-ta-efter/">kommentoi</a> Fokus-uutissivustolla vastaavien alueiden tilannetta suoraan sanoen, että ”jos on asuinalueita, joissa kukaan ei lähde aamulla töihin, niin seurauksena on hyvinvointiyhteiskunnalle tuhoisa rinnakkaiskulttuuri”.
Kööpenhaminan ghetto omistusasunnoiksi
Paljon pienemmässä Kööpenhaminan Mjølnerparkenin korttelilähiössä tilanne oli aikanaan samankaltainen kuin Vollsmosessa. Ympyrän muotoon kuin suljetuiksi linnoituksiksi rakennetut talot muodostivat otollisen kasvualustan segregaatiolle sekä rikollisjengeille.
Kaksi alueen neljästä korttelista on jo myyty yksityiselle kiinteistöyritykselle. Talot remontoidaan perusteellisesti myyntikuntoon ja asukkaat vaihtuvat samassa rytäkässä.
Mjølnerparken on ajan myötä muutama alueelle tyypillinen kortteli Nørrebron iloisenpulskeassa kaupunginosassa, ei enää ongelmalähiö.
Kööpenhaminassa asunnot menevät kiljuen vinkuen kaupaksi, sillä kaupungissa on huutava asuntopula. Vuokrataso on ainakin suomalaisin silmin sekin huimaava. Siksi keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue kiinnostaa sijoittajia.
Ongelmalähiöt historiaan 6 vuodessa
Purkaminen, kunnostaminen, tiivistäminen, uusi infrastruktuuri ja yksityistäminen. Vanha kelvoton tuhotaan ja muokataan uusiksi. Kuntien ja muiden julkisyhteisöjen osuus asuntokannasta supistuu 40 prosenttiin.
Tanskan viittätoista ongelmalähiötä yhdistää nyt ”rinnakkaisyhteiskuntasopimus”, joka koskee 40 000 ihmistä. Heistä 11 000 joutuu muuttamaan muualle.
Vuonna 2030 vieraskielisten osuus alueen asukkaista saa olla <a href="https://www.suomenuutiset.fi/__trashed-8/">korkeintaan</a> 30 prosenttia ja ongelmalähiön käsite pitäisi Tanskassa olla tuttu ainoastaan historiasta.
– Haluamme luoda monipuolisia alueita, joissa asuu sekä tanskalaisen, että muun etnisen taustan omaavia ihmisiä, <a style="font-style: inherit;" href="https://sverigesradio.se/artikel/danmark-max-30-procent-invandrare-i-ett-bostadsomrade">muotoili</a> Tanskan tuolloinen asuntoministeri Kaare Dybvad Bek jo muutama vuosi sitten.

Tanska repii ongelmalähiöt maan tasalle – rinnakkaisyhteiskunnat jäävät historiaan asukkaiden muuttaessa muualle