Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

rokotesuunnitelma

Hallitus jakaa Suomen kunnille tänä vuonna jopa miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Pääministeri Sanna Marin perusteli ratkaisua eilen Ilta-Sanomien puheenjohtajatentissä sillä, että hänen mielestään kunnat tarvitsevat rahat. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan koronan varjolla on kuitenkin sivuutettu julkisen talouden krooniset ja rakenteelliset ongelmat, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa.

Suomalaisten rokottaminen koronaa vastaan on käynnistynyt nihkeästi. Ongelmia on ilmennyt sekä rokotteiden jakelussa että niiden saatavuudessa. Samaan aikaa kansallista rokotusstrategiaa ei ole.
Rokotteiden saatavuus riippuu EU:n ripeydestä, sillä Suomi on ulkoistanut rokotteiden jakelun EU-yhteishankintojen varaan. EU:n kautta rokotteita tulee Suomeen silloin tällöin. Hallituksella <a href="https://www.suomenuutiset.fi/saarikolla-tai-ohisalolla-ei-minkaanlaista-kasitysta-kuinka-moni-suomalainen-on-rokotettu-juhannukseen-mennessa/">ei ole tietoa</a> tai arviota siitä, kuinka moni suomalainen on saatu rokotettua puolen vuoden kuluttua eli juhannukseen mennessä.
Pääministeri Sanna Marin sanoi tiistaina Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä tekevänsä kaikkensa, että rokotteita saataisiin EU:n kautta Suomeen niin nopeasti kuin mahdollista.
&#8211; Mielestäni on perusteltua ja oikein, että olemme osa EU:n yhteishankintoja, muuten olisimme lastuna laineilla jos olisimme taistelemassa näistä kysytyistä rokotteista. Toki hallitus kantaa vastuun tästä kokonaisuudesta, Marin sanoi.
Suomi suhtautuu liian naiivisti EU-yhteistyöhön
Siinä missä Suomi luottaa rokotteiden saatavuudessa EU:n solidaarisuuteen ovat eräät EU-maat, kuten Saksa, ryhtyneet hankkimaan rokotteita omin päin. Suomen ulkoministeri, tehtävässään lakia rikkonut Pekka Haavisto (vihr) puolestaan häärii mukana hankkeessa, jossa esitetään koronarokoteapua EU:n ulkopuolisille Itä-Euroopan maille.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan Suomi on rokoteasiassa tehnyt saman virheen kuin muissakin eurooppalaisissa projekteissa, eli Suomi suhtautuu liian naiivisti eurooppalaiseen yhteistyöhön.
Halla-ahon mukaan ei ole syytä tuudittautua siihen uskoon, että rokoteasia saataisiin hoidettua EU:n yhteishankintojen kautta.
&#8211; Suomessa on kuviteltu, että muut EU-maat Suomen tavoin asettaisivat jonkin yhteisen hyvän oman kansallisen etunsa edelle. Näin ei tässäkään tapauksessa näytä käyvän, kuten ei myöskään elpymisrahastossa tai monissa muissakaan kysymyksissä. Useimmat EU-maat edelleen varsin raadollisesti vahtivat omaa kansallista etuaan. Suomella pitäisi olla myös rinnakkaisia toimintalinjoja, kuten suorat hankinnat lääkevalmistajilta.
&#8211; Suomessa vakuutellaan, että rokotuskampanja etenee suunnitelmien mukaan ja kaikki menee hyvin. Tosiasia on silti se, että rokotukset etenevät erittäin tahmeasti ja verkkaisesti.
Marin myönsi ylikompensaation kunnille
Puoluejohtajatentissä puhuttiin myös taloudesta. Pääministeri Marinilta ihmeteltiin, miksi hallitus jakaa tänä vuonna kunnille jopa miljardi euroa ylimääräistä rahaa. IS:n toimittaja kysyi Marinilta, kuinka kauan koronalla voidaan perustella menolisäyksiä, jotka eivät johdu koronasta.
Marinin päätöstä ylimäärisestä kuntavaalimiljardista <a href="https://www.suomenuutiset.fi/paaministeri-marin-jatti-neljasti-vastaamatta-kysymykseen-miksi-kunnat-saavat-miljardi-euroa-ylimaaraista-halla-aho-auttoi-koronaan-vedoten-velkahana-on-auki-kuntavaalitkin-viela/">on arvosteltu</a> laajasti. IS:n tentissä Marin perusteli rahanjakoa samanlaisilla argumenteilla kuin ennenkin.
&#8211; Syy sille, miksi kunnat saavat enemmän kuin jälkikäteisesti arvioituna viime vuoden puolella olisivat tarvinneet on siinä, että arvioiden mukaan kunnat tarvitsevat tämän. Halusimme toimia niin, että kunnat eivät viime syksyn budjettipäätöksissä lomauttaisi tai irtisanoisi ihmisiä, vaan pitäisivät huolta peruspalveluista vaikeana aikana. Olen sitä mieltä, että on ollut tärkeää tukea kuntia, vaikkakin jonkin verran myös ylikompensaatiota on ollut, Marin sanoi.
Velkapiikki on auki
Halla-ahon mukaan koronan varjolla velkaantumiseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Halla-aho on huolestunut kevytmielisestä velkaantumisesta.
&#8211; Joskus menneessä maailmassa julkinen talous oli siinä mielessä yksinkertaista, että hallituksella oli kirstu, jossa oli tietty määrä kulta- ja hopeakolikoita. Kun ne oli käytetty, piti keksiä jotain muuta. Tänä päivänä kirstun pohja ei valitettavasti tule vastaan, koska rahaa saa lainaamalla lisää lähes loputtomasti ja halvalla korolla, Halla-aho sanoi.
Hänen mukaansa koronan vakavin seuraus suomalaiselle yhteiskunnalle on se, että korona on tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä.
&#8211; Toisaalta korona on tarjonnut perusteen tehdä mitä hyvänsä: nyt velkapiikki on auki, kaikki voidaan perustella koronalla, kuten kunnille jaettava ylimäärinen kuntavaalimiljardi. Suurin huolenaihe on siis se, että on kokonaan sivuutettu julkisen talouden krooniset ja rakenteelliset ongelmat, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa, ja jotka tulevat vastaan entistä pahempina myöhemminkin, Halla-aho sanoi.
Kokoomusjohtaja Petteri Orpo myötäili Halla-ahoa.
&#8211; Samaan aikaan kun tehdään velkarahalla välttämätöntä elvytystä ja pelastustoimia, pitäisi tehdä myös uudistuksia, jotka mahdollistavat kasvun.
Eläkeputken poisto ei luo uusia työpaikkoja
Kuntatalous tarvitsee toimiakseen kuntalaisten verotuloja. Niitä saadaan sitä enemmän, mitä useampi on töissä. IS:n toimittaja huomautti sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr) siitä, että vaikka vaalikausi on tulossa puoliväliin, on hallitus toistaiseksi jättänyt kipeästi kaivatut työllistämistoimet kokonaan tekemättä.
Joulukuussa hallitus sai toki sorvattua päätöksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien, eli niin sanotun eläkeputken poistamisesta, mutta senkään työllisyysvaikutuksista ei ole tietoa.
Halla-aho totesi, ettei eläkeputken poistaminen luo yhtään uutta työpaikkaa. Perussuomalaisten johtaja muistutti, että merkityksellisesti työllisyysastetta saadaan nousuun vain sillä, että yksityiselle sektorille syntyy uusia työpaikkoja ja samalla työn tekeminen suhteessa tulonsiirtojen varassa elämiseen on kannattavampaa.
&#8211; Näihin voidaan vaikuttaa verotuksella sekä laskemalla ihmisten asumis- ja liikkumiskustannuksia, jolloin palkkatuloista jää enemmän käteen. Tällöin ei tarvitse nostaa bruttopalkkoja, joka vaikuttaa kielteisesti työpaikkojen määrään.
&#8211; Yritysten toimintaedellytyksiin voidaan vaikuttaa verotuksella ja esimerkiksi sillä, että harjoitetaan hieman vähemmän kiilusilmäistä ja punavihreää ilmastopolitiikkaa, Halla-aho muistutti.

Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho muistutti MTK:n kuntavaalipaneelissa tänään, että hallitus ei voi siirtää lopullista vastuuta rokotusten etenemisestä paikallishallinnolle tai muille viranomaisille. &#8211; Suomea johdetaan hallituksesta käsin ja hallituksella on käytössään resurssit ja paras mahdollinen asiantuntijatieto. Hallitus on myös vastuussa tekojen tai tekemättä jättämisten seurauksista, Halla-aho sanoi.
 
Suomalaisten rokottaminen koronaa vastaan on käynnistynyt kankeasti samaan aikaan kun uusien tartuntojen keskimääräinen kasvu on jälleen kääntynyt nousuun.
Rokotehidastelu johtuu osin puutteellisesta viestinnästä, kattavan rokotesuunnitelman tekemättä jättämisestä ja vastuun siirtelystä. Keskeinen ongelma on lähinnä siinä, että Suomen hallitus on luottanut rokotteiden tilaamisen yhteisiin EU-hankintoihin, ja siksi Suomeen on saatu vain vähän rokotteita. Eräät EU-maat, kuten Saksa, ovat tilanneet rokotteita omin päin.
Rokottaminen ei lähtökohtaisesti tietenkään ole mahdollista, jos rokotteita ei ole saatavilla.
Saarikko: ”Mahdoton sanoa lukua”
Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n kuntavaalipaneelissa tänään aamupäivällä ministerikaksikko Maria Ohisalolta (vihr) ja Annika Saarikolta (kesk) vaadittiin vastauksia ja tarkennuksia rokotusten etenemiseen Suomessa. Tentin juontaja, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen kysyi Saarikolta arviota siitä, kuinka moni suomalainen on rokotettu ennen juhannusta.
Saarikon vastaus ei juuri lisännyt informaatiota.
&#8211; Mahdoton sanoa lukua, mutta tärkeysjärjestys, kuten hoitohenkilöstö ja iäkkäämmät suomalaiset perussairaat, tämä joukko nyt ensiksi. Haluan luottaa siihen, että kesällä ollaan varmasti jo pitkällä työikäisen väestön rokottamisessa, Saarikko sanoi.
Ohisalollakaan ei ollut tietoa
Sama kysymys esitettiin Ohisalolle, joka esitteli vuolaasti perusteluja, miksi ei voi esittää arviota siitä, kuinka moni suomalainen on rokotettu ennen juhannusta.
&#8211; Voin hyvin kompata Annikaa tässä siinä, että meillä ei tässä kohtaa voi olla absoluuttista tietoa vielä, me tehdään hallituksessa kaikki sen eteen että niin paljon rokotteita Suomeen saadaan kuin niitä tänne halutaan.
Kemppainen tivasi Ohisalolta vastausta kysymykseen tai vähintään tavoitelukua siitä, kuinka moni suomalainen on juhannukseen mennessä rokotettu, eli noin puolen vuoden aikana.
Ohisalo ei vastannut kysymykseen vaan lausui, että ”meidän on luotettava viranomaisiin ja yhdessä suunniteltuun rokotestrategiaan.”
&#8211; Mahdollisimman paljon meidän täytyy myös hyödyntää asiantuntijatietoa, Ohisalo puhui asian vierestä.
Rokotusmyönteisyydestä ei iloa, jos rokotteita ei ole
Saarikko halusi lausua myös yleisestä ilmapiiristä rokotusten ympärillä
&#8211; Nyt on keskusteltu siitä, paljonko maassa on piikkejä ja miten ne saadaan laitettua ihmisiin. Tärkeintä on se, että meillä säilyy rokotemyönteinen ilmapiiri, että ihmiset myös ottavat rokotteen, ei omaksi vaan myös muiden suojaksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho palautti keskustelun rokotteiden saatavuuteen.
&#8211; On selvää, että mahdollisimman monen on otettava rokote, jotta väestössä saadaan suoja virusta vastaan. Toivottavasti mahdollisimman moni onkin rokotettu kesään mennessä.
&#8211; Minun mielestäni ei ehkä kuitenkaan kannata kiinnittää huomiota mahdolliseen rokotevastaisuuteen, jos rokotteita ei edes ole saatavilla. Rokotteiden saatavuus on kuitenkin se tärkein kysymys johon hallituksen pitäisi panostaa. Rokotusmyönteisyydestä ei ole iloa, jos rokotteita ei ole saatavilla, Halla-aho sanoi.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esitti toiveen, että ainakin puolet suomalaisista tulisi olla rokotettu kesään mennessä.
Pääministeri Marin ei taaskaan paikalla
Halla-aho muistutti, että hallitus ei voi siirtää lopullista vastuuta rokotusten etenemisestä paikallishallinnolle tai muille viranomaisille.
&#8211; Suomea johdetaan hallituksesta käsin ja hallituksella on käytössään resurssit ja paras mahdollinen asiantuntijatieto. Hallitus on siis vastuussa siitä, miten tilannetta hoidetaan. Hallitus on vastuussa myös tekojen tai tekemättä jättämisten seurauksista, Halla-aho sanoi.
Pääministeri Sanna Marin (sd) ei saapunut paikalle kertomaan hallituksen toimista rokotusten etenemiseksi. Viikko sitten politiikan toimittajien pääministerin haastattelutunnilla Marin totesi, että hän ”toivoo” rokotustahtia ripeämmäksi.
Useat asiantuntijat ja lääkärit ovat moittineet hallitusta hidastelusta sekä ennakoivien toimien tekemättä jättämisestä. Esimerkiksi anestesiologian ja tehohoidon ylilääkäri Harri Tohmo sanoo uusisuomi.fi-median <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/huoli-suomen-koronatilanteesta-yltyy-ylilaakarilta-tyly-vastaus-ministerille-vastuutonta-toimia-vasta-kun-palo-levinnyt/908d465a-196d-4166-8e9c-7136e1c23be4">haastattelussa</a>, että varautuminen ja seuraaminen koronatilanteen hoidossa eivät riitä.

Saarikolla tai Ohisalolla ei minkäänlaista käsitystä, kuinka moni suomalainen on rokotettu juhannukseen mennessä