ryhmärahat

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet, ja niiden seurauksena potkut saa lähes 400 työntekijää. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustossa on yhteensä 59 aluevaltuutettua. SDP:llä on suurimpana puolueena 17 paikkaa, ja kokoomuksella ja keskustalla on kummallakin 14 paikkaa.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä aluevaltuustojen niin sanotusta demokratiarahasta leikkaamisesta, toisin sanoen poliitikkojen palkkioista ja ryhmärahoista hyvinvointialueilla. Poliitikkoja palkkiorahojen pieneneminen ei kuitenkaan miellytä. Koska rahoitus on yleiskatteellista, on hyvinvointialueilla ympäri Suomen päätetty mieluummin leikata terveyspalveluista tai soten henkilökunnasta, jotta poliitikot eivät joutuisi kärsimään pienempien palkkioiden muodossa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew esitti vuonna 2022 Keski-Suomen aluehallituksen jäsenenä, että hyvinvointialueen johtajan eroraha olisi kuuden kuukauden sijaan kolme kuukautta tai porrastettu. Esitys raukesi kannattamattomana.

Perussuomalainen Nuoriso peräänkuuluttaa hallitukselta puoliväliriihessä päätöksiä, jotka tukevat talouden tasapainottamista oikeudenmukaisesti.

Perussuomalaiset on vuosia varoitellut holtittomasta rahojen tuhlaamisesta toissijaisiin menoihin, kuten hallitsemattomaan maahanmuuttoon, kehitysapuun ja ilmastoposeeraukseen. Edellisten hallitusten vastuuttomat päätökset ovat johtaneet valtion taloustilanteen heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Näitä virheitä perussuomalaiset on hallituksessa pyrkinyt määrätietoisesti korjaamaan.

Forssan kaupunki ilmoitti torstaina tehneensä esisopimuksen yli 100 hehtaarin maa-alueen kiinteistökaupasta varainhoitoyhtiö Blackstonen rahastojen kanssa.  Alueelle on tarkoitus valmistua datakeskus, joka olisi yksi Euroopan suurimmista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen on iloinen hankkeesta.

Hallitus on päättänyt täsmentää ja kohdentaa uudelleen osaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon aiemmin kohdennetuista säästöistä. Päätettyjen toimenpiteiden arvioidaan vahvistavan julkista taloutta yhteensä noin 166 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

Oikeusministeri Leena Meri muistuttaa, että sillä on suuri merkitys, kuka ja ketkä tekevät päätökset rahankäytöstä hyvinvointialueilla. Esimerkiksi hoitoalan työtehtäviin hyvinkin olisi mahdollista saada suomen- ja ruotsinkielentaitoisia hoitajia. - Ihmiset haluavat päästä töihin. Heille pitää vain maksaa kunnon palkka, niin kyllä me saamme porukkaa myös hoitoalan töihin.