Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Göteborgin Landvetterin lentokentällä vuorokoneen lähtö myöhästyi, kun kaksi matkustajaa kieltäytyi istumasta paikalleen. Myös Visbyn kentällä Gotlannissa on osoitettu mieltä ilmaston puolesta. Aktivistit vaativat Ruotsin hallitusta lopettamaan lentoliikenteen tukeminen.

Viime tiistaina Landvetterin kentällä kaksi matkustajaa kieltäytyi istumasta paikalleen Tukholmaan lähdössä olleessa SAS:n lentokoneessa. Poliisi hälytettiin paikalle ja he ottivat kiinni 40- ja 65 -vuotiaat mielenosoittajat. Koneen lähtö viivästyi puolisen tuntia.
Poliisin mukaan myös lentokentän terminaalissa oli samaan aikaan ”rauhanomainen mielenosoitus”. Expressen <a href="https://www.expressen.se/gt/aktivister-tog-sin-in-pa-flygplan-vagrade-satta-sig-ner/">siteeraa</a> uutisessaan mielenosoittajien tiedotetta, jossa ”vaaditaan hallitusta lopettamaan verovarojen käyttö ilmastonmuutosta kiihdyttävän ilmailuliikenteen tukemiseen”.
Samana aamuna Visbyn kentällä näyteltiin vastaava episodi Swedavian Tukholmaan lähdössä olleella vuorolennolla. Viranomaiset toimivat ripeästi ja kone pysyi aikataulussaan.
-Henkilö on poistettu koneesta ja otettu kiinni ilmailuliikenteen häirinnän valmistelusta, todetaan Tukholman poliisista.
Purra kommentoi tempauksia
Kansanedustaja Riikka Purra <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1278909287641858051">kommentoi</a> Expressenin uutista Twitterissä:
”Suomessa ilmastoaktivistit makaavat raitiovaunukiskoilla. Ruotsissa ilmastoaktivistit pysäyttävät lentokoneita. Kalliiksi taitaa käydä, kun ensin pitää ostaa lippu ja sitten vielä maksaa sakot”.

Ilmastoaktivistit pysäyttivät lentokoneita Ruotsissa – Poliisi: ”otettu kiinni ilmailuliikenteen häirinnän valmistelusta”

Lähes jokaisen ruotsalaisyrityksen tulosennusteet kaatuivat maaliskuussa pandemian edetessä. Toimitusjohtajat ovat nyt vaitonaisia tulevaisuudesta, koska siitä ei ole varmaa tietoa. Yhteistä johtajien talousnäkemyksille on SVT:n analyysissa se, että pahimman uskotaan olevan vasta edessä.

Vuoden 2008 finanssikriisissä ruotsalaiset kuorma-autonvalmistajat Scania ja Volvo heräsivät globaalin talouden karuun todellisuuteen: kukaan ei halunnut ostaa heidän tuotteitaan ja kymmenet tuhannet työntekijät seisoivat tumput suorina. Tulevaisuudesta ei tuolloinkaan tiennyt kukaan.
Tunnelmat kuin vuonna 2008
SVT:n toimittaja <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/det-varsta-kommer-framover">kysyi</a> Volvon toimitusjohtajalta nykyisiä tunnelmia ja ne olivat tirehtöörillä samat kuin 12 vuotta sitten. Kuten finanssikriisin aikanakin, asiakkaat ovat lopettaneet kuorma-autojen ostamisen. Volvon tilaukset vähenivät maaliskuussa 75 prosenttia verrattuna helmikuuhun. Maaliskuun lopulla oltiin tosin jo miinuksella, sillä kauppoja peruttiin enemmän kuin uusia tilauksia tehtiin.
Volvon voitto on puolittunut vuoden tammi-maaliskuussa eli vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana. Monet konepajateollisuusyritykset kuten SKF, Alfa Laval sekä Sandvik ovat raportoineet ohenevista tilauskirjoista ja voittojen sulamisesta.
Aina joku voittaa
Pandemian vaikutukset ovat yrityksillekin erilaisia. Joillakin tuotteilla kysyntää on enemmän kuin ehkä koskaan ennen. Terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita valmistava Getinge on tuplannut voittonsa ja muun muassa vessapaperia sekä kuukautissuojia markkinoiva Essity antoi positiivisen tulosvaroituksen tuotteidensa kiihkeästä kysynnästä ja suoranaisesta hamstrauksestakin johtuen.
Ensimmäinen kvartaalin tulokset antavat yritysmaailman tilasta kuitenkin suuntaa-antavan kuvan, sillä tehtaat pysähtyivät suuremmassa määrin vasta maaliskuussa. Kun yritykset seuraavan kerran kesällä julkaisevat osavuosikatsauksensa, tulosraportit ovat kamaluudessaan varmasti ainutlaatuisia Ruotsinkin taloushistoriassa.
Epävarmuus on täydellistä
Eri puolilla maailmaa maat osittain jo purkavat koronarajoituksiaan. Kysymys kuuluukin, alkavatko ihmiset ja yritykset jälleen kuluttamaan ja ostamaan tuotteita? Kenties, mutta se ei ole lainkaan varmaan, todetaan SVT:n analyysissa. Joku muukin todellisuus on mahdollinen.
Yritykset ovat voineet ehtiä mennä nurin ja tavallinen kansa on allapäin vailla työtä ja toimeentuloa. Swedbank on tehnyt kahden miljardin kruunun varauksen mahdollisiin luottotappioihin. Se on kymmenen kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Lama voi oikeasti viedä pankin asiakkailta mahdollisuuden hoitaa lainansa kulut.
Valtio maksaa viulut
Huonoina aikoina yritykset tuppaavat huutamaan valtiota hätiin tasaamaan tappioita. Valtio ottaa tarvittaessa velkaa ja tukee taloudellisesti niin yrityksiä, kuin myös lomautettuja työntekijöitä. Periaatteessa Ruotsilla talouden rahkeet <a href="https://www.suomenuutiset.fi/massatyottomyys-uhkaa-ruotsia-kolmen-kuukauden-sisalla-palvelualoilta-katoavat-tyopaikat-ja-maahanmuuttajilta-tyot/">riittävät</a> pitkälle, sillä valtio on tienannut enemmän kuin kuluttanut viimeiset 25 vuotta.
Taloudellista muskelia tarvitaankin. Ruotsin valtio on esimerkiksi lentoyhtiö SAS:n suurin yksittäinen omistaja. Tiistaina syöksykierteessä oleva SAS <a href="https://www.expressen.se/dinapengar/aktier-och-bors/sas-varslar-5000-anstallda-om-uppsagning-/">ilmoitti</a> irtisanovansa 5 000 henkilöä, 40 prosenttia yrityksen työvoimasta. Yhtiö tarvitsee vielä omistajiensa rahoitusta selvitäkseen edes kesän ylitse. Kyse on miljardeista kruunuista, lopullista summaa ei tiedä vielä kukaan.
&nbsp;

Ruotsalaisyritysten toimitusjohtajat yhtä mieltä kahdesta asiasta: ”Epävarmuus on totaalista ja pahin vasta edessä”

SAS