Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Liikenneministeri Lulu Ranne tyrmää junatunnelin Tallinnaan: ”Vastuutonta haihattelua”

Hallitus haluaa nopeuttaa rikosprosesseja – Meri: ”Haluamme parantaa rikoksen uhrin asemaa”

Etelä-Karjala säästää ambulansseista: Ensihoitoon miljoonan euron leikkaukset – SDP, kokoomus ja keskusta ajoivat päätöksen läpi

Eduskunta kiristää vyötä: Lähes kolmen miljoonan euron säästöt kahdessa vuodessa

Yhdistyksiltä ja säätiöiltä lähtee ensi vuonna 30 miljoonaa euroa STEA-avustuksia 

Oikeusministeriö ehdottaa muutoksia vuokranantajan irtisanomisaikaan

Eduskunta jakoi ”joululahjarahat” – kohteina erityisesti maaseutu ja maanpuolustus

Seppänen: Tukea Lapin keskeisiin hankkeisiin

Nieminen: Kulttuuriperintö, Päijät-Hämeen kehittäminen, tiestö ja yrittäjyys saavat vahvan rahoituspaketin

Ministeri Kaisa Juuso torppaa hyvinvointialueiden verotusoikeuden: ”Hallituksen tavoite ei ole lisätä veroja”

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

Päättyykö punavihreä tyrannia Euroopan parlamentissa? – Kansalliskonservatiivit tarjoavat vaihtoehdon taloutta rapauttaneelle vasemmistopolitiikalle

Suhdanne-ennuste

Talous köhii nyt kunnolla kunnissakin. Punavihreän hallituksen hövelit mutta kertaluonteiset ”verohännät” ja sote-kiinteistöjen myynnistä saadut tulot ovat pian muisto vain. Vuoteen 2027 mennessä uutta velkaa otetaan lähes 8 miljardia, ennakoi Kuntarahoitus.

– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, <a href="https://www.kuntarahoitus.fi/ajankohtaista/kuntarahoituksen-suhdanne-ennuste-ensi-vuoden-bkt-ennuste-alas-kuntien-lainakanta-kasvaa-lahes-8-miljardilla-2027-mennessa/">sanoo </a>Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Kuntien vuosikate heikkenee ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.
Vaikeat näkymät
Vielä kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa Kuntarahoitus arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti.
– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.

Punavihreän hallituksen perintö syöty – kunnat ottavat 8 miljardia uutta velkaa

Talousennusteet ovat menneet viimeisen reilun kuukauden aikana täysin uusiksi. Enää ei puhuta siitä voidaanko taantuma välttää, vaan siitä; kuinka syvä taantumasta tulee. Varsin pessimistisistä skenaarioistaan tunnetun GnS Economicsin ennustepäivitys on pahimmillaan hyytävää luettavaa: Suomen talous puolittuisi kolmen vuoden aikana.

Kotimaisen talouden analyysiyhtiö GnS Economicsin ennustepäivitykset tehdään nyt aiempaa julkaisutahtia tiheämmin pandemian vuoksi. Yhtiö kertoo ennusteen laadinnan olevan ennennäkemättömän epävarmaa lukuisten muuttujien kanssa.
Tuoreessa pikakatsauksessaan GnS on laatinut kolme erilaista mahdollista lopputulemaa, joista todennäköisin on luettavissa suomeksi <a href="https://gnseconomics.com/2020/04/08/kaikkien-aikojen-talousromahdus/?fbclid=IwAR1PZYZ_nW3QcKgqU7dD3Aeq-4Cor-B7dR9mHxA_d-ZEUbNaT49lOc7t4nc">tämän linkin takaa</a>.
Ennusteessa on listattu kahdeksan erilaista muuttujaa, joista keskeisin on pandemian talttumisnopeus. Todennäköisin skenaario toteutuu noin 60 prosentin todennäköisyydellä ja se on laskettu laajemmasta ennusteesta. Laajempi ennuste sisältää kaksi muuta latua: toivorikkaan vaihtoehdon sekä täysin lohduttoman lopputuleman.
<h4>Pandemia nopeasti hallintaan</h4>
Optimistisessa vaihtoehdossa maailman valtiot saavat päättäväisillä rajoituksilla pandemian nopeasti hallintaan ja sen huippu osuisi vapun tienoille. Tällöin alkukesästä matkustusrajoituksia voitaisiin hiljalleen purkaa jo alkukesästä.
Keskuspankit onnistuvat estämään rahoitusmarkkinoiden kaatumisen rajattomilla tukitoimillaan, mikä toisaalta johtaa talouden &#8221;sosialisointiin&#8221;. Keskuspankit ovat jo luvanneet järeitä toimia ja Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on luvannut rajoittamattoman tuen.
Euroopassa tulee tehdä äärimmäisen vaikeita toimia. Euroopan valtioiden tulee taata pankkien talletukset ja saatavat. Sen lisäksi pankit tulisi pääomittaa tallettajien varoilla ja euroalueelle tulisi yhteiset velkakirjat eli eurobondit.
EKP joutuisi myös tulostamaan rahaa suoraan kansalaisille. Tällä haavaa EU-lait eivät mahdollista tätä.
Talous toipuisi hetkellisesti ja Suomen talous kutistuisi vain hieman reilut kahdeksan prosenttia pääosin alkuvuoden jo ennakoitujen lukujen vuoksi. Ensi vuonna Suomen saattaisi jopa päästä plussan puolelle. Toipumisen hinta on kuitenkin kova.
– Rahoitusmarkkinoiden ja talouden maailmanlaajuinen massiivinen sosialisointi tarkoittaisi myös maailmantalouden seisahtumista, stagnaatiota, katsauksessa todetaan.
Tällainen talouden piiputtaminen johtaisi uuteen finanssikriisiin. Vuonna 2023 Suomen talous sukeltaisi kahdeksan prosenttia.
<h4>Kuin globaali Neuvostoliiton luhistuminen</h4>
Pessimistisen skenaarion lähtökohtana on se, etteivät maailman valtiot tee heti rajuja pandemian etenemistä rajoittavia toimia. Mitä pidemmälle pandemian annetaan rehottaa, sitä rajummat sulkutoimet aikanaan tarvitaan.
Jos pandemia leviää vielä kesälläkin, maailmantalous joudutaan pysäyttämään poikkeuksellisen voimakkain keinoin. Keskuspankkien elvytystoimet valuvat hiekkaan, koska ihmisten pitää olla tiukasti kotikaranteenissa.
Tällöin taloudellinen toimeliaisuus romahtaa joka paikassa. Euroopan pankkiala ei kestäisi tätä. Se kaatuisi ja veisi eurovaluutan mennessään.
Kiinan vienti haihtuisi ja se kaataisi Kiinan talouden. Kaikkialla nähty mahalasku johtaisi systeemikriisiin. Suomen talous sukeltaisi yli 50 prosentilla tänä aikana. Suomen talouden pohjaan päästäisiin aikaisintaan vuonna 2023.
Tätä voisi kuvailla Neuvostoliiton romahtamisena kuitenkin niin, että valtiot luhistuisivat kautta planeetan. GnS Economics kertoo, että tällaisen tapahtuman talousvaikutuksia ei olla koskaan koettu. Siksi vaikutukset ovat pikemminkin vain valistuneita arvauksia, koska niitä ei voida mallintaa mitenkään.
Lue myös <a href="https://www.suomenuutiset.fi/italialainen-unicredit-pankki-ennustaa-hyvin-synkkia-talousnakymia-mutta-ensi-vuodelle-myos-nopeaa-kasvua/">italialaisen Unicredit-pankin talousennuste</a> &gt;

GnS Economics: Pandemian taltuttamisnopeus ratkaisee, vajoaako maailmantalous mustaan aukkoon

Vuoden loppusuoralla julkaistut talousennusteet povaavat Suomelle vaivaista prosentin tuntumassa olevaa talouskasvua. Yksi ennuste poikkeaa muista jyrkästi.

Suomen Pankin, valtiovarainministeriön ja OECD:n kasvuennusteet ovat hyvin yksimielisiä. <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161966">VM</a> ja <a href="http://www.oecd.org/economic-outlook/">OECD</a> uskovat Suomen ensi vuoden talouskasvun olevan yhdessä prosentissa. <a href="https://www.eurojatalous.fi/fi/2019/5/korkeasuhdanne-on-ohi/">Suomen Pankki</a> arvelee kasvun jäävän 0,9 prosenttiin.
Kasvun hidastumisen syiksi ennusteet nojaavat pitkälti maailmankaupan supistumiseen. Lisäksi kasvumoottorin – Kiinan – talouskasvun hidastuminen on johtanut kokonaistuotannon taipumiseen. Kasvu painottuu nyt enemmän kuluttajien kuin vientiyritysten harteille.
Suomen velkataakka nousuun
Suomen valtiovelka lähtee SP:n katsauksen mukaan nousuun neljän vuoden supistumisen jälkeen. Maailmantalouden kasvun hyytymisen lisäksi valtio aloittaa elvyttävän talouspolitiikan, mikä lisää julkisia menoja.
SP kertoo katsauksessaan ennusteiden olevan epävarmoja juuri maailmantalouden tilanteen vuoksi. Keskuspankki arvioi euroalueen rahapolitiikan pysyvän kuitenkin kevyenä ja elvyttävänä ainakin parin seuraavan vuoden ajan.
Kauhuskenaario GnS Economicsilta
Kymmenen vuotta sitten maailmantalous oli tämän hetken tapaan nuupahtamassa. Todellinen talouden katastrofi alkoi Yhdysvalloista ja se yllätti voimakkuudellaan ja laajuudellaan myös Suomessa tuolloin laaditut talousennusteet.
Suomalainen talousanalyysiyhtiö GnS Economics on pitkään varoittanut maailmantalouden huterasta tilasta. <a href="https://gnseconomics.com/2019/12/19/q-review-4-2019-syvyyteen/">Yhtiön ennuste</a> alleviivaa Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilla syyskuussa ilmennyttä häiriötä.
Tuolloin talouden putkistoksi kutsuttu rahoitusmarkkina ajautui Yhdysvalloissa paniikkiin, kun lyhytaikaisten vakuudellisten luottojen korot ampaisivat ylös kymmenen prosentin tuntumaan. Nyt pelkona on, että pankkien lakisääteisenä raportointipäivänä uudenvuodenaattona talouden putkisto menee jumiin korkojen ampaistessa uudelleen pilviin.
Rahoitusmarkkinapaniikki johtaisi inhaan ketjureaktioon, mikä sysäisi finanssikriisin tavoin talouden kaaokseen. Tämän syntyneen kaaoksen keskellä Suomen talous pakittaisi ensi vuonna peräti kuusi prosenttia.
Häiriölle monta syytä
Talouslehti <a href="https://ig.ft.com/repo-rate/">Financial Times</a> on koonnut mahdollisimman selkokielisen koosteen siitä, mitä rahoitusmarkkinoilla on tapahtunut kahden viime vuoden aikana.
Rahoitusmarkkinoiden umpikuja johtuu siitä, että lyhytaikaisella luotolla (usein vain yksi vuorokausi) yritykset hoitavat päivittäistä rahoitustaan, mutta syyskuun 16. päivänä tätä rahoitusta ei ollut saatavilla totuttuun tapaan. Yhdysvalloissa neljä suurta pankkia hoitavat tätä päivittäistä luototusta lähestulkoon kokonaan.
Pankkien kassavarat alkoivat huveta vuonna 2017, kun Yhdysvaltain keskuspankki alkoi kutistaa tasettaan. Toisin sanoen keskuspankki myi markkinoille aiemmin ostamiaan Yhdysvaltain velkakirjoja. Jonkun piti ostaa ne. Suuret pankit ostivat velkakirjoja, mutta samalla niiden rahoitusmarkkinoille &#8221;tarkoitettu&#8221; kassavarallisuus hupeni.
Yhdysvaltain elvyttävä talouspolitiikka kasvatti liittovaltion alijäämää ja se puolestaan toi markkinoille lisää Yhdysvaltain velkakirjoja. Ulkomaiset sijoittajat vetäytyivät Yhdysvaltain velasta Fedin koronnostojen vuoksi, mikä lisäsi yhdysvaltalaispankkien velkakirjaostoja kutistaen samalla niiden kassavaroja.
Maailmankaupan jännitteiden syvetessä monet sijoittajat luopuivat Yhdysvaltain velkakirjoista pankkien jatkaessa ostojaan. Lopulta rahoituksesta huolehtineiden pankkien kassavarat ehtyivät niin pahoin, että vene keikahti.
Vuoden lopussa jännitys tiivistyy
Vuoden viimeisenä päivänä pankit pitävät tavanomaisesti mahdollisimman tukevia kassareservejä, koska niillä on lakisääteinen raportointipäivä. Ja sen vuoksi arvellaan, että rahoitusmarkkinoilta loppuu käteinen.
Fed on vastannut pumppaamalla 490 miljardia dollaria &#8221;rahoitusputkistoon&#8221; toivoen, että se riittää. Fedin panostuksen määrä kielii ainakin siitä, ettei rahoitusmarkkinahäiriöitä pidetä täysin satupuheina. Fedin väliintulo on tällä erää suurempi kuin vuonna 2008, jolloin markkinat ajautuivat täyteen kriisiin.
<a href="https://www.reuters.com/article/us-usa-fed-repo-tools-explainer/repo-is-wall-streets-big-year-end-worry-why-idUSKBN1YG1UE">Talousmaailmalle vuoden loppu tarjoaa kuitenkin jännitystä</a>. Onko kyseessä Y2K-paniikin kaltainen turha huoli vai hoippuuko talous taas kanveesiin?

Talousennusteissa huima haitari kitukasvusta kaaokseen

Suurten keskuspankkien kymmenen vuotta jatkunut yhtäjaksoinen talouselvytys on tuoreen talousennusteen mukaan johtamassa katastrofiin. Suomen hallituksen vakuuttelu julkisen talouden tasapainosta joutuisi todelliseen testiin romahduksessa.

Talouden riskien arviointi on käynyt vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Keskuspankkien elvytys tuhosi pääomamarkkinoiden kyvyn allokoida varoja tehokkaasti tuottaviin yrityksiin ja liikeideoihin.
Arvopaperimarkkinat ovat ylikuumenneet. Tällä haavaa on likimain mahdotonta löytää kuplatonta kohdetta.
Globaali velka lähti kiertoradalle
Tehottomien yritysten saamat alhaisen koron luotot pitävät niitä pinnalla. Se merkitsee tuottavuuden hidastumista ja globaalin velan kasvua.
Velkaa on maailmalla analyysiyhtiö GnS Economicsin mukaan jo mykistävät 244 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Heikon tuottavuuskehityksen, ripeästi kasvaneen velan ja tuloerojen yhdistelmä on yhtiön mukaan hyvin tuhoisa yhdistelmä.
&#8211; Keskuspankkien toimet ovat luoneet sekä hauraan että korkeasti velkaantuneen, taloudellisesti epätasa-arvoisen maailmantalouden, joka voi syöksyä sekä lamaan että yhteiskunnallisiin levottomuuksiin hyvin nopeasti, kun varallisuuseräkupla puhkeaa, ennusteessa todetaan.
Vanhentuneista rakenteista pidetään kiinni
GnS Economicsin mukaan talouden ja politiikan rakenteet ovat vanhentuneet. Talouden jatkuva keskuspankkielvytys on vain epätoivoinen keino ylläpitää näitä rakenteita.
Yhtiön mukaan on tulevassa kriisissä huolestuttavinta on, että talouskupla on likimain joka paikassa. Kuplien puhkeamisen historia osoittaa niiden olevan kivuliaita. Useat samanaikaiset kuplat moninkertaistavat kärsimystä.
&#8211; Edes yhteiskuntajärjestyksen hetkellistä romahdusta, anarkiaa, ei voida täysin sulkea pois. Tällaiset kaoottiset tilanteet eivät ole historiassa mitenkään poikkeuksellisia, ja vaikka niitä ei usein esiinnykään, ovat ne täysin mahdollisia myös nykyään, jopa länsimaissa. Ranskan keltaliivit ovat esimakua siitä, mitä voi olla tulossa, ennuste kuvaa.
Suomelle murheellinen ensi vuosi
Yhtiön ennusteessa on arveltu Yhdysvaltain keskuspankin laskevan ohjauskorkoaan tänä vuonna. Markkinoilla veikataan Fed Funds -futuureissa jopa kolmea koronlaskua tänä vuonna. Samoin ennusteeseen on sisällytetty Kiinan uusi velkaelvytyskierros. Tällöin talouskriisi alkaisi vuonna 2020.
Mikäli nämä tapahtumat jäävät toteutumatta, painuu Suomen talous taantumaan jo tämän vuoden lopussa. Kriisi voimistuisi ensi vuonna niin, että Suomen bruttokansantuote pakittaisi 2020 peräti 10,9 prosenttia. Tänä vuonna bruttokansantuotteemme kasvaisi vaivaiset 0,3 prosenttia.
Yhdysvaltain ja Kiinan elvytykset vain lykkäisivät tätä romahdusta muutamalla vuosineljänneksellä.
Suomen uunituore hallitus on vakuuttanut, että <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10824214">julkisen talouden tasapaino säilyy vaalikauden lopussa</a>. GnS Economicsin ennusteen mukainen romahdus merkitsee sitä, että tasapainolupausta ja hallitusohjelmaa on hyvin haastavaa noudattaa yhtäaikaisesti.

Keskuspankit pumppaavat romahtavaa talouskuplaa – Suomen hallituksen julkisen talouden tasapainovakuuttelu uhattuna

Riippumattoman analyysiyhtiö GnS Economicsin uunituore suhdannekatsaus ennustaa maailman talouden olevan käännepisteessä. Kiinan talous on ollut likimain ainoa kasvuveturi viimeisten vuosien aikana, mutta maan talouskasvu on vaarassa yskiä. Ennusteen mukaan Suomen talous hiipuu inauksen pakkaselle kahtena seuraavana vuonna – jos kaikki käy parhain päin. Mutta maailman talous voi tippua myös kuiluun ja tuolloin Suomen taloudesta katoaisi yli kymmenesosa ensi vuonna ja vielä lähes kahdeksan prosenttia vuonna 2019. Tällainen pudotus olisi todellinen painajainen.

GnS:n <a href="http://gnseconomics.com/">suhdannekatsaus</a> pureutuu Kiinan talouden ongelmiin, suurten keskuspankkien toimiin ja mahdollisiin reaktioihin ja yritysten elinvoimaisuuteen nollakorkoisessa ympäristössä. Suomen talous on herkkä maailman talouden tilaan niin hyvässä kuin pahassakin.
Katsauksessa todetaan, että lähestymme globaalia lamaa. Keskuspankit voivat yrittää viivyttää laman alkamisajankohtaa, mutta hyinen talousviima voi alkaa puhaltaa jo vuodenvaihteen ja ensi kesän välisenä ajankohtana.
<h4>Kokonaistuottavuus on ollut laskussa jo pitkään</h4>
Katsauksen kulmakivenä ja lähtökohtana on maailman kokonaistuottavuuden pitkäaikainen lasku. Tuottavuus ei ole kasvanut ilman tuotantopanosten – pääomien ja työn määrää – lisäystä. Tuottavuus kasvoi vuosien 1995-2008 välisenä aikana ja on sen jälkeen hiipunut lähes poikkeuksetta vuoden 2008 jälkeen.
Maailman talous on ollut lähes yksinomaan Kiinan varassa. Kiina on myös velkaantunut ripeään tahtiin. Velkaraha on kanavoitunut liiaksi tuottamattomiin investointeihin. GnS:n mukaan Kiinan talous on matkalla väistämättömään kriisiin.
Kokonaistuottavuuden lasku ja talouskasvu eivät mahdu samaan yhtälöön. GnS pohtiikin syitä siihen, miksi talouden on todettu kasvavan. Tuottavuuden lasku on estetty suurten keskuspankkien massiivisella elvytyksellä, mutta hinta on ollut kova. Arvopaperimarkkinat ovat nauttineet arvon noususta. Nousu saattaa olla vain silmänlumetta ja kyseessä saattaa olla silkka kupla.
Markkinoiden reaktioita on lähes mahdotonta ennakoida aukottoman tarkasti. GnS:n mukaan edessä on peräti 80 prosentin todennäköisyydellä huomattava arvopaperimarkkinoiden korjausliike tai vielä pahempaa: uusi globaalinen finanssikriisi. Korjausliike merkitsee noin kymmenen prosentin laskua arvopaperimarkkinoilla.
<h4>Globaali finanssikriisi olisi myrkkyä Suomelle</h4>
GnS Economics arvioi, että mikäli keskuspankit epäonnistuvat vakauttamaan edessä häämöttävää markkinoiden korjausliikettä niin globaali finanssikriisi alkaa seuraavien 12 kuukauden aikana. Suomen bruttokansantuotteesta nirhautuisi pois peräti 10,7 prosenttia ja koko euroalueen lama johtaisi 6,3 prosentin syöksyyn.
GnS:n ennusteessa keskuspankkien mahdollisuus estää korjausliikkeestä aiheutuva suoranainen romahdus on varsin vähäinen. Korjausliike johtaa finanssikriisiin 70 prosentin todennäköisyydellä.
Mikäli todennäköisyyksiä pyöritetään täysin matemaattisesti niin finanssikriisiin päädymme seuraavan 12 kuukauden aikana 56 prosentin todennäköisyydellä. GnS:n toimitusjohtaja VTT Tuomas Malinen kuitenkin korostaa, että ennustetarkkuus hämärtyy todennäköisyyksien ketjutuksessa.
<h4>Keskuspankit valokeilassa kriisien kesytyksissä</h4>
Keskuspankit ovat vastanneet talouden taantumiin pudottamalla ohjauskorkoaan. Tuolloin huokeamman velkarahan on arveltu johtavan huokeampiin investointeinhin ja sitä kautta talouden uuden kasvu-uran alkuun. Finanssikriisi oli kuitenkin niin raju, ettei edes keskuspankkien nollakorot auttaneet. Keskuspankit aloittivat määrällisen kevennyksen, eli ostivat markkinoilta pois arvopapereita tukeakseen niiden hintoja.
GnS huomioi, etteivät keskuspankit voi ostaa joka ainoaa arvopaperia. Edessä on pikemminkin keskuspankkien taseiden kevennys. Se tarkoittaa joko jo ostettujen arvopaperien myyntiä tai ainakin velkakirjojen erääntymistä ilman aikeita uusia erääntyneitä luottoja.
<h4>Uusi, häijympi eurokriisi saattaa jo olla ovella</h4>
Euroopan keskuspankki EKP on puun ja kuoren välissä. EKP on linjannut, että sen arvopaperien ostokatto on kolmasosa kunkin euromaan liikkeelle laskemista joukkovelkakirjoista. Tällä haavaa keskuspankki on käyttänyt pelivarastaan kaksi kolmasosaa. EKP ei välttämättä edes pääse kaikkien euromaiden ostokattoon johtuen yksinkertaisesti siitä syystä, ettei markkinoilta löydy arvopaperien myyjiä EKP:lle.
Arvopaperien ostojen loppu altistaisi erityisesti eurokriisimaat uuteen rahoituskriisiin. Malinen kertoo, että tuolloin EKP:n on nostettava osto-ohjelmansa kattoa tai euromaiden on tasattava rahoituskustannuksia yhteisvastuulla esimerkiksi eurobondien muodossa. Ongelmana on EU:n perussopimuksen artikla 125, mikä kieltää euromaiden budjettiaukkojen täyttämistä toisten euromaiden avulla.
Malinen toteaa, ettei keskuspankkien osto-ohjelmien kattoa voi määritellä tarkasti kahdesta syystä.
– Kukaan ei tarkkaan tiedä, milloin sijoittajat lopettavat arvopaperien ostamisen tai myymisen. Velkakirjatarjonta on osin endogeeninen. Valtiot ja yritykset voivat halutessaan lisätä velkakirjojen määrää markkinoilla, Malinen kertoo.
Jälkimmäinen ei tosin onnistu euromailta, koska talouskurisopimus rajoittaa euromaiden velkaantumista. Sopimus voidaan toki heittää romukoppaan, sillä se on euromaiden valtiovarainministerien kesken tehty sopimus, jota Euroopan komissio valvoo. Komissio on myöntänyt velkajarruihin erivapauksia useaankin otteeseen.
Eurokriisi voisi toistua uuden taloussokin iskiessä, jos EKP ei veny osto-ohjelmassaan tai euromaat kieltäytyvät yhteisvastuusta. Eurokriisin toinen kierros olisi vain aiempaa viheliäisempi. Euromaiden julkinen talous on heikommalla tolalla kuin aiemman kriisikierroksen alettua.
GnS:n ennusteen mukainen romahdus tietäisi melko varmasti euroalueen pankkikriisiä. Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurrin <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005370210.html">analyysissä</a> 40 prosentin arvonlasku johtaisi euroalueen pankkien kymmenien miljardien eurojen pääomavajeisiin. Pankkiunionin kriisirahasto kävisi armotta liian pieneksi. Eikä pankkiunionin kriisirahastokaan ole vielä valmis.
Jokainen voi itse miettiä, mihin vajaaksi jääneen pankkikriisirahaston varat kanavoitaisiin euroalueen pankkikriisissä.

Hyytävä suhdanne-ennuste: maailmantalous kuilun partaalla