Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Tomi Voutilainen

Suomen hallituksen käytännöt ovat muuttuneet salamyhkäisiksi, ja toiminta onkin ristiriidassa hallituksen oman viestintästrategian kanssa, jonka mukaan valmistelusta ja päätöksenteosta viestitään avoimesti ja läpinäkyvästi. Pyydettyjä asiakirjoja ei luovuteta, eivätkä kansanedustajatkaan saa kysymyksiinsä vastauksia.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus on saanut salailustaan huomautuksia useasti, raskaimmalla mahdollisella tavalla viime talvena, jolloin Helsingin hallinto-oikeus (HaO) katsoi, että valtioneuvoston kanslian (VNK) <a href="https://www.sss.fi/2022/02/valtioneuvoston-kanslian-paatos-salata-koronakoordinaatioryhman-asiakirjoja-rikkoi-lakia-hallinto-oikeus-tyrmasi-molemmat-vnkn-perustelut/">päätös olla antamatta</a> koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja julkisuuteen keväällä 2020 oli laiton.
Asiassa oli kyse siitä, että VNK oli keväällä 2020 kieltäytynyt antamasta Suomen Tietotoimistolle (STT) covid 19 -koordinaatioryhmän asiakirjoja julkisuuslain perustella. VNK:n mukaan koronakoordinaatioryhmän asiakirjat eivät olisi julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja tai vaikka olisivatkin, ne olisivat joka tapauksessa sisäisen työskentelyn asiakirjoja, joihin julkisuuslaki ei soveltuisi.
Julkisuuslaki on Suomen viranomaisten asiakirjojen julkisuutta säätelevä yleislaki. Lähtökohta on, että viranomaisasiakirjat ovat aina julkisia, ellei salaamiseen ole julkisuuslaissa erikseen mainittua syytä. Viranomaisasiakirjojen julkisuus palautuu Suomen perustuslakiin.
HaO torjui molemmat VNK:n perustelut. HaO:n mukaan koronakoordinaatioryhmä oli katsottavissa viranomaiseksi ja ettei pyydettyjä asiakirjoja voitu pitää sisäiseen työskentelyyn käytettyinä, kuten oli asianlaita VNK:n mielestä.
Hallituksen peruslinja: Asiakirjoja ei saa pyydettäessä
STT:n ja Marinin johtaman VNK:n kiista koordinaatioryhmän asiakirjoista on vain yksi esimerkki hallituksen salamyhkäisestä tyylistä sekä yleisestä käytännöstä olla luovuttamatta pyydettyjä asiakirjoja.
STT törmäsi vastaavaan tiedon panttaamiseen jälleen tänä keväänä, kun useat ministeriöt kieltäytyivät luovuttamasta STT:lle kevään kehysriihtä varten laatimiaan kehysehdotuksia ja ehdotuksia julkisen talouden suunnitelmaksi. Ministeriöiden mukaan asiakirjat olisivat julkisia vasta sen jälkeen, kun valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen.
Julkisuuslakiin erikoistunut hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää kummastelee STT:lle ministeriöiden päätöksiä. Mäenpään mukaan paperit pitäisi lain mukaan luovuttaa, jotta rahojen käytöstä voisi käydä julkista keskustelua.
&#8211; Ministeriön ehdotus tulee julkiseksi silloin, kun se on allekirjoitettu tai vastaavalla tavalla varmennettu. Sitä ehdotuksen julkisuutta ei tarvitse odotella niin kauan, että se varsinainen julkisen talouden suunnitelma päätetään. Se on julkinen heti, kun se on ministeriöstä lähtenyt ulos tai jo ennen sitä silloin, kun se on allekirjoitettu, Mäenpää <a href="https://www.uusimaa.fi/uutissuomalainen/4519391">sanoo</a> STT:lle.
Ylevä viestintästrategia ei vastaa todellisuutta
Marinin hallituksen salamyhkäisyys ja tiedon panttaaminen on räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman oman viestintästrategian kanssa.
Valtioneuvosto on julkaissut hallituksen viestinnälliset <a href="https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/viestintastrategia/hallituksen-viestinnan-arvot">arvot</a>, joiden mukaan viestintästrategia nojaa muun muassa avoimuuteen, luotettavuuteen, vuorovaikutteisuuteen ja palveluhenkisyyteen.
Hallitus viestii niin, että ihmiset voivat luottaa saavansa oikeaa ja luotettavaa tietoa tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti. Luottamusta rakennetaan ja ylläpidetään johdonmukaisella viestinnällä.
Tärkeistä asioista kerrotaan myös niiden ollessa vielä keskeneräisiä.
Hallitus viestii avoimesti ja läpinäkyvästi valmistelusta ja päätöksenteosta. Viranomaistiedon on oltava helposti löydettävää, ymmärrettävää ja saavutettavaa.
Viestintästrategian kuvaus on ylenpalttinen ja ylevä. Komeiden lauseiden on tarkoitus herättää vahvaa luottamusta siihen, että toiminta myös oikeasti on avointa ja luotettavaa. Valitettavasti vain hallituksen itse itselleen luoma strategia ei vastaa todellisuutta.
Muitakin arveluttavia päätöksiä
Hallitus ja etenkin Marinin johtama VNK on tehnyt muitakin <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1e315dbf-6674-4869-9e65-b9b6ffab1fc2">kyseenalaisia</a> ja arveluttavia päätöksiä asiakirjajulkisuudesta sekä muuten pimittänyt tietoa.
Aiemmin myös Iltalehti on törmännyt hallituksen <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e1dc7fbd-9cac-48a9-b980-499aaa5ceaf0">haluttomuuteen</a> luovuttaa hallituksen päätöksien pohjana olevaa ministeri Krista Kiurun (sd) ja THL:n johtohahmojen Markku Tervahaudan ja Mika Salmisen sähköpostikirjeenvaihtoa, jossa tarkoituksena oli selvittää, mihin perustuvat hallituksen poukkoilevat päätökset koronarajoituksista, joilla on ollut suuri vaikutus kansalaisten elämään ja perusoikeuksiin.
Julkisuuslain eräänä tavoitteena on ollut asioiden valmistelun julkisuuden lisääminen, ja lain mukaan myös yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävien päätösten valmistelun pitäisi olla julkista. Myös Marinin hallituksen viestintästrategiahan oli, että tärkeistä asioista kerrotaan silloinkin, kun ne ovat vielä keskeneräisiä.
Vähemmän yllättäen Iltalehti ei saanut pyytämiään sähköpostiviestejä sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM), tälläkin kertaa kyseenalaisin perustein, eli koska ne olisivat STM:n mukaan mielipiteen- tai tietojenvaihdoksi luonnehdittavia, yksittäisten henkilöiden keskinäistä viestinvaihtoa.
Oikeusprofessori Mäenpää ei pitänyt näitäkään perusteluja kestävänä, tosin kestävyyttä voi olla mahdoton arvioida, sillä STM:n mukaan Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e1dc7fbd-9cac-48a9-b980-499aaa5ceaf0">pyytämiä viestejä</a> ei edes oltu arkistoitu.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin
Hallituksen menettelyä tietojen panttaamisesta on arvostellut myös julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen, joka on viime syksynä julkaistussa Edilex-artikkelissaan <a href="https://www.edilex.fi/artikkelit/25049">tarkastellut</a> valtioneuvoston kanslian käytäntöjä ministerien ja avustajien sähköpostien salaamisesta ”hallituksen asiakirjoina”. Voutilaisen mukaan käytännöt eivät perustu lakiin.
Hallituksen ministerit muistuttavat usein mielellään oikeusvaltioperiaatteen merkityksestä, ja löytyypä hallitusohjelmasta erikseen jopa <a href="https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/turvallinen-oikeusvaltio-suomi">alaotsikko</a> nimeltään Turvallinen oikeusvaltio Suomi.
Oikeusvaltioperiaate on kansalaisen oikeusturvan takeita laajasti yhteen kokoava oikeudellinen käsite, jonka ydin on ilmaistu myös Suomen perustuslain 2 §:ssä Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Noudattaako Marinin hallitus tai noudattavatko VNK ja ministeriöt tarkoin lakia, kun ne toistuvasti kieltäytyvät luovuttamasta julkisia asiakirjoja tiedotusvälineille? Tai miten hyvin yleisellä tasolla toteutuu hallituksen viestintästrateginen periaate avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä? Kysymyksiin voi jokainen tykönään miettiä vastauksia.
Eduskunnan kysymyksiin vastauksina puuta heinää
Palataan lopuksi Marinin hallituksen viestintästrategiaan, jonka sanotaan nojaavan avoimuuteen, luotettavuuteen, vuorovaikutteisuuteen ja palveluhenkisyyteen. Kuten muistamme, strategiassa myös todetaan, että tärkeistä asioista kerrotaan myös niiden ollessa vielä keskeneräisiä.
Merkittävin foorumi, jossa kansalaiset sekä kansanedustajat voivat saada tietoa keskeneräisistä asioista on eduskunnan kyselytunti. Kuten kaikki tietävät, hallituksen viestintästrategialle ei ole saatu katetta myöskään kyselytunneilla, joilla vastauksena kansanedustajien kysymyksiin ministerien suusta pulppuaa puuta heinää ja tajunnanvirtaa. Vastauksia kysymyksiin ei tule, vaikka kysymyksen esittäjää usein kiitellään vuolaasti, lähinnä siksi jotta vastausaikaa kuluisi.
Tilanteen absurdiuden <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hallitus-ei-suomea-suojele-kun-pakolaisase-pauhaa-haastattelussa-halla-aho-rantanen-ja-packalen/">kiteytti</a> äskettäin myös perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho.
&#8211; Jatkuva ilmiö on se, että me (oppositio) puhumme yhdestä asiasta ja hallitus jostain aivan muusta, Halla-aho sanoo.
Myös kansanedustaja Jani Mäkelä kiinnittää huomiota ongelmaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
On vaikea ymmärtää, mitä ministeri Saarikko kuvittelee itsensä tai puolueensa, Suomen kansasta puhumattakaan, hyötyvän hänen ylimielisestä ja töykeästä esiintymisestään sekä maneereistaan eduskunnan kyselytunneilla.
&mdash; Jani Mäkelä (@JaniMakelaFi) <a href="https://twitter.com/JaniMakelaFi/status/1522205327931936768?ref_src=twsrc%5Etfw">May 5, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Siitä, miten asioiden pitäisi olla, ei vieläkään seuraa sitä, miten asiat todellisuudessa ovat.

Marinin hallitus saarnaa avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä, pimittää silti jatkuvasti tietoa ja panttaa julkisia asiakirjoja – salailulinja ei menestynyt hallinto-oikeudessa

Eduskunnan täysistunnossa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-10-2022?start=14433&amp;end=15047&amp;speaker=1437">käsiteltiin</a> keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_4+2022.aspx">lakialoitetta</a> laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Aloite vaatii kumottavaksi tartuntatautilakiin lisättyä väliaikaista pykälää ”EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö&#8221; ja siihen tehtyjä viittauksia poistettavaksi muualta laista. Mäenpää siis ajaa aloitteellaan koronapassin poistamista laista.

Juha Mäenpää viittasi aloitteessaan julkisuudessa esillä olleisiin valtiosäännön asiantuntijan näkemyksiin:
&#8211; Valtiosääntöasiantuntija ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen vaati sosiaalisessa mediassa, että mikäli valtioneuvosto ei tuo viipymättä tämän tartuntatautilain pykälän eli koronapassin kumoamista eduskuntaan, tulisi kansanedustajien saattaa asia vireille lakialoitteella. Lisäksi hän vaati, että eduskunnan tulisi kumota 58 i § viipymättä istuntokauden alettua. Hän myös vertasi asiaa tartuntatautilain 58 d §:n kumoamiseen syyskuussa. Rautiainen perusteli vaatimuksiaan sillä, että perusoikeusrajoituksen hyväksyttävyys ei täyty.
Järjen Ääni ry:n kannanotto esillä
Mäenpää toi keskusteluun Järjen Ääni ry:n helmikuun alussa julkaistun kannanoton. Omien verkkosivujensa mukaan Järjen Ääni ry pyrkii edistämään koronapandemiaan liittyvää avointa keskustelua ja tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa yhteiskunnassa. Kannanotossaan yhdistys vaatii koronapassisääntelyn kumoamista ja katsoo, että laajemmassa katsannossa koronapassisääntely itsessään asettaa vaarallisen ennakkotapauksen kansalaisten itsemääräämisoikeuden, perusoikeuksien ja yksityiselämän suojan kaventamiselle myös tulevaisuudessa.
&#8211; Kun koronarokotusohjelmat tammikuussa 2021 käynnistyivät laajamittaisesti suuressa osassa maailmaa mukaan lukien Eurooppa, Euroopan neuvoston yleiskokous hyväksyi päätöslauselman numero 2361 koskien covid-19-rokotteeseen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä.
Mäenpää muistutti päätöslauselman kehottavan jäsenvaltioita huolehtimaan, että kansalaisia informoidaan siitä, että rokotus ei ole pakollinen ja että ketään ei poliittisesti, sosiaalisesti eikä muutenkaan painosteta ottamaan rokotetta.
&#8211; Jäsenmaiden tulisi taata, että ketään ei syrjitä siksi, että ei ole ottanut rokotetta, riippumatta siitä, onko rokottautumatta jättäytymisen peruste terveydellinen tai periaatteellinen, Mäenpää korosti Järjen Ääni -yhdistyksenkin esille nostamaa kohtaa Euroopan neuvoston päätöslauselmasta.
Liuta yliopistoasiantuntijoita esittänyt kritiikkiä
Järjen Ääni ry:n kannanotossa oli nostettu esille useamman yliopistoasiantuntijan kriittisiä näkökulmia koronapassilainsäädäntöön. Mäenpää nosti myös ne salikeskusteluun:
&#8211; EU:n koronatodistuksen kansallista käyttöä koskevan tartuntatautilain 58 i §:n perustuslainmukaisuusarviointia on kritisoinut Lapin yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen kiinnittämällä huomiota siihen, että lainsäädännössä terveet rokottamattomat asetettiin epäyhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin ihmisiin sillä perusteella, että he eivät olleet ottaneet vapaaehtoista rokotusta.
&#8211; Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on todennut, että rokotekattavuuden lisääminen ei ole itsessään hyväksyttävä peruste rokotepassin avulla toteutettavalle perusoikeuksien rajoittamiselle.
Mäenpää toivoo aloitteen nopeaa käsittelyä
&#8211; Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Toomas Kotkas on kirjoituksessaan todennut, että rokotepassilla ei voida luoda rokotetuille ’erioikeuksia’, kuten esimerkiksi pääsyä ravintolaan tai osallistumisoikeutta harrastuksiin siten, että rokottamattomilta kiellettäisiin edellä mainittuihin tilaisuuksiin pääsy kokonaan rokottamattomuuden johdosta.
&#8211; Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mukaan koronatodistus ei ole hyväksyttävä, jos se ei ole epidemiologisesta näkökulmasta epidemian hallinnan kannalta välttämätön, luetteli Mäenpää.
Kansanedustaja toivoi lopuksi, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaisi lakialoitteen nopeasti käsittelyyn.
&nbsp;

Mäenpään lakialoite koronapassin poistamiseksi laista kävi lähetekeskustelussa – lukuisat asiantuntijat esittäneet kritiikkiä koronapassilainsäädäntöön

Voimakkaita rajoitustoimia ja koronapassia kannattava pääministeri Sanna Marin on hankalassa tilanteessa, sillä useat asiantuntija-arviot nakertavat pohjaa pois koronapassilta. Marinin oman hallituksen oikeusministerikään ei enää ole koronapassin takana.

Pääministeri Sanna Marin (sd) on tänään kertonut Yleisradiolle, että koronapassia ei oteta enää takaisin käyttöön, mutta sen lainsäädäntöä tullaan kehittämään edelleen, mikäli sille on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12297870?utm_medium=social&amp;utm_source=facebook-share&amp;fbclid=IwAR3Kd-rsaOYSHJ8sgX2JNhPB8Bv6eSVQrRWRrW2wm59SJsUKb8-AHKVaeno">käyttöä myöhemmin</a>.
Toisaalta aiemmin tänään Marin totesi, että hän pitää tärkeänä, että mahdollisuus koronapassin käyttöönottoon säilyy jatkossakin siitäkin huolimatta, että THL ei pidä koronapassia enää tarpeellisena rokotesuojaa kiertävän omikron-virusmuunnoksen takia.
Tällä hetkellä koronapassi on väliaikaisesti jäissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sosiaali- ja terveysministeriölle äskettäin antaman asiantuntijalausunnon mukaan THL ei kannata koronapassin ottamista takaisin käyttöön rajoitusten välttämisen välineeksi.
THL argumentoi, että koska rokotuksilla ei nykytiedon perusteella voida merkittävästi estää omikronmuunnoksen tartuntoja vaan ainoastaan vakavaa tautia, soveltamismalli on vanhentunut, koska se altistaa rokottamattomat vakavan taudin vaaralle.
Perussuomalaiset on johdonmukaisesti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-vastustaneet-johdonmukaisesti-koronapassia-nyt-samalle-kannalle-tulee-myos-thl-riikka-purra-kysyy-enta-nyt-hallitus-ja-kokoomus-joko-perussuomalaisten-linja-kelpaa/">vastustanut</a> koronapassia alusta alkaen. Eduskunnassa perussuomalaiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/koronapassi-voimaan-viime-yona-perussuomalaiset-vastusti-ranne-kummalliseen-suuntaan-ollaan-menossa/">äänesti</a> koronapassia vastaan.
Perusteita koronapassille ei ole
Marin on nyt hankalassa tilanteessa, sillä hän itse kannattaa voimakkaita rajoitustoimia. Vielä pari viikkoa sitten Marin jopa ilmoitti haluavansa koronapassista <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008539090.html">itsenäisen työkalun</a>. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin linjasi viime syksynä, että koronapassi on mahdollinen vain vaihtoehtona rajoituksille.
Koronapassin tai sen muuttamisen rokotepassiksi edistämisen tielle on nyt kasaantunut esteitä, sillä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) on asettunut THL:n linjauksen kannalle.
Henrikssonin mukaan sen enempää korona- kuin rokotepassillekaan ei ole enää riittäviä perusteita, koska alkuperäiset perusteet koronapassin käytölle eivät enää päde.
&#8211; Koronapassilla rajoitetaan niiden ihmisten perusoikeuksia, jotka eivät ole ottaneet rokotteita, hankkineet negatiivista testitodistusta tai sairastaneet tautia. Koronapassi tai rokotepassi <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008577980.html">ei sovellu</a> tässä hetkessä niin hyvin käyttöön, koska sen välttämättömyyttä tai oikeasuhtaisuutta on nyt hankala perustella, Henriksson sanoi äskettäin Helsingin Sanomille.
Vielä äskettäin hallitus kuitenkin valmisteli lakia, joka mahdollistaisi koronapassin edellyttämisen itsenäisenä rajoitustoimena eikä siis vain keinona rajoitusten välttämiseen. Hallituksesta on myös väläytelty mahdollisuutta muuttaa koronapassi rokotepassiksi – joita kumpaakaan vaihtoehtoa THL ei siis kannata.
Epäselvää, mihin passilla pyritään
Useat Suomen eturivin oikeustieteilijät ovat myös tyrmänneet nykymuotoisen koronapassin sekä koronapassin muuttamisen rokotepassiksi.
Julkisoikeuden dosentti Pauli Rautiainen lausui äskettäin MTV Uutisille, että koska taudin <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/thl-kertoo-miksi-se-muutti-koronapassikantaansa-oikeusoppinut-samoilla-linjoilla-ei-hyvaksyttavaa-perustuslain-nakokulmasta/8345296#gs.oehh1q">tartuttamisessa</a> ei ole enää samanlaista eroa rokotettujen ja rokottamattomien välillä, koronapassille tai valmisteilla olevalle rokotepassille ei ole esitettävissä perusteita, jotka tekisivät siitä oikeudellisesti hyväksyttävän.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen näkee myös koronapassissa useita <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12295857?fbclid=IwAR16dHaSztdClpk-ruJukVVq_Y9PPc6Qy9Lwls2qbQyQ1QhEYwAtTrjghR4">ongelmia</a>. Voutilaisen mukaan nykyisellään on epäselvää, mihin passilla pyritään.
– Jos halutaan jollakin tavalla mahdollistaa tapahtumien ja paikkojen avaaminen, niin tämä passi ei ole enää se tapa, jolla siihen voidaan päästä.
Voutilaisen mukaan koronapassin muuttaminen rokotuspassiksi on kuolleena syntynyt ajatus.
Yhdenvertaisuusasetelma unohdettu
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen on äskettäin julkaissut artikkelin, jossa hän esittää <a href="https://www.edilex.fi/uutiset/73672">kritiikkiä</a> koronapassille yhdenvertaisuusnäkökulmasta.
Muukkonen kiinnostui koronapassista viime kesänä, kun sitä alettiin Suomeen aktiivisemmin suunnitella.
– Surukseni huomasin, että oli oikeastaan unohdettu selkeä yhdenvertaisuusasetelma. Niiden henkilöiden asemaa, jotka olivat halunneet tehdä päätökset olla <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikeusoppinut-kritisoi-koronapassia-rokottamattomat-katsottiin-spitaalisiksi/8336474#gs.oekbno">ottamatta rokotetta</a>, ei juurikaan käsitelty, Muukkonen sanoi MTV:lle.

Pääministeri Marin veivaa edestakaisin koronapassia – oikeustieteilijöiltä ja THL:lta passille täystyrmäys, usko loppui jo oikeusministeriltäkin

Tomi Voutilainen

Marinin hallitus saarnaa avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä, pimittää silti jatkuvasti tietoa ja panttaa julkisia asiakirjoja – salailulinja ei menestynyt hallinto-oikeudessa

Mäenpään lakialoite koronapassin poistamiseksi laista kävi lähetekeskustelussa – lukuisat asiantuntijat esittäneet kritiikkiä koronapassilainsäädäntöön

Pääministeri Marin veivaa edestakaisin koronapassia – oikeustieteilijöiltä ja THL:lta passille täystyrmäys, usko loppui jo oikeusministeriltäkin

Uusimmat

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025