Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään lakialoitetta laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Aloite vaatii kumottavaksi tartuntatautilakiin lisättyä väliaikaista pykälää ”EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö” ja siihen tehtyjä viittauksia poistettavaksi muualta laista. Mäenpää siis ajaa aloitteellaan koronapassin poistamista laista.
Juha Mäenpää viittasi aloitteessaan julkisuudessa esillä olleisiin valtiosäännön asiantuntijan näkemyksiin:
– Valtiosääntöasiantuntija ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen vaati sosiaalisessa mediassa, että mikäli valtioneuvosto ei tuo viipymättä tämän tartuntatautilain pykälän eli koronapassin kumoamista eduskuntaan, tulisi kansanedustajien saattaa asia vireille lakialoitteella. Lisäksi hän vaati, että eduskunnan tulisi kumota 58 i § viipymättä istuntokauden alettua. Hän myös vertasi asiaa tartuntatautilain 58 d §:n kumoamiseen syyskuussa. Rautiainen perusteli vaatimuksiaan sillä, että perusoikeusrajoituksen hyväksyttävyys ei täyty.
Järjen Ääni ry:n kannanotto esillä
Mäenpää toi keskusteluun Järjen Ääni ry:n helmikuun alussa julkaistun kannanoton. Omien verkkosivujensa mukaan Järjen Ääni ry pyrkii edistämään koronapandemiaan liittyvää avointa keskustelua ja tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa yhteiskunnassa. Kannanotossaan yhdistys vaatii koronapassisääntelyn kumoamista ja katsoo, että laajemmassa katsannossa koronapassisääntely itsessään asettaa vaarallisen ennakkotapauksen kansalaisten itsemääräämisoikeuden, perusoikeuksien ja yksityiselämän suojan kaventamiselle myös tulevaisuudessa.
– Kun koronarokotusohjelmat tammikuussa 2021 käynnistyivät laajamittaisesti suuressa osassa maailmaa mukaan lukien Eurooppa, Euroopan neuvoston yleiskokous hyväksyi päätöslauselman numero 2361 koskien covid-19-rokotteeseen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä.
Mäenpää muistutti päätöslauselman kehottavan jäsenvaltioita huolehtimaan, että kansalaisia informoidaan siitä, että rokotus ei ole pakollinen ja että ketään ei poliittisesti, sosiaalisesti eikä muutenkaan painosteta ottamaan rokotetta.
– Jäsenmaiden tulisi taata, että ketään ei syrjitä siksi, että ei ole ottanut rokotetta, riippumatta siitä, onko rokottautumatta jättäytymisen peruste terveydellinen tai periaatteellinen, Mäenpää korosti Järjen Ääni -yhdistyksenkin esille nostamaa kohtaa Euroopan neuvoston päätöslauselmasta.
Liuta yliopistoasiantuntijoita esittänyt kritiikkiä
Järjen Ääni ry:n kannanotossa oli nostettu esille useamman yliopistoasiantuntijan kriittisiä näkökulmia koronapassilainsäädäntöön. Mäenpää nosti myös ne salikeskusteluun:
– EU:n koronatodistuksen kansallista käyttöä koskevan tartuntatautilain 58 i §:n perustuslainmukaisuusarviointia on kritisoinut Lapin yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen kiinnittämällä huomiota siihen, että lainsäädännössä terveet rokottamattomat asetettiin epäyhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin ihmisiin sillä perusteella, että he eivät olleet ottaneet vapaaehtoista rokotusta.
– Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on todennut, että rokotekattavuuden lisääminen ei ole itsessään hyväksyttävä peruste rokotepassin avulla toteutettavalle perusoikeuksien rajoittamiselle.
Mäenpää toivoo aloitteen nopeaa käsittelyä
– Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Toomas Kotkas on kirjoituksessaan todennut, että rokotepassilla ei voida luoda rokotetuille ’erioikeuksia’, kuten esimerkiksi pääsyä ravintolaan tai osallistumisoikeutta harrastuksiin siten, että rokottamattomilta kiellettäisiin edellä mainittuihin tilaisuuksiin pääsy kokonaan rokottamattomuuden johdosta.
– Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mukaan koronatodistus ei ole hyväksyttävä, jos se ei ole epidemiologisesta näkökulmasta epidemian hallinnan kannalta välttämätön, luetteli Mäenpää.
Kansanedustaja toivoi lopuksi, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaisi lakialoitteen nopeasti käsittelyyn.
Suomen Uutiset