Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona oikeuskanslerin kertomusta vuodelta 2021. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kysyi paikalla olleelta oikeuskanslerilta näkemystä erityisesti hoitajiin kohdistuneista korona-ajan toimenpiteistä.

Valtioneuvoston oikeuskansleri toimii ylimpänä laillisuusvalvojana. Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston ja tasavallan presidentin toiminnan lainmukaisuutta. Lisäksi oikeuskansleri valvoo, että viranomaiset noudattavat lakia ja tekevät velvollisuutensa. Kansalaiset voivat tehdä oikeuskanslerille kantelun viranomaisen toiminnasta, jota epäilevät lainvastaiseksi.

Juha Mäenpää huomautti oikeuskanslerin kertomuksen vuodelta 2021 käsitelleen myös koronaepidemiaa.

Tartuntatautilakia muutettiin vuoden aikana 13 kertaa. Lakiin lisättiin uusia säännöksiä muun muassa ravintoloiden ja elinkeinotoiminnan, kokoontumisten ja liikennepalvelujen rajoituksista, EU:n digitaalisen koronatodistuksen käytöstä rajaliikenteessä sekä pääsyssä ravintoloihin, muihin tiloihin ja tilaisuuksiin, varmuusvarastojen käyttöönotosta ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotuksista.

Kritiikkiä perustuslakivaliokunnalle

Mäenpää näkee hoitajien pakkorokottamisen loukanneen yhdenvertaisuutta kansalaisten keskuudessa. Mäenpää kysyi oikeuskansleri Tuomas Pöystin kantaa eduskunnan istunnossa.

– Silloin Pauli Rautiainen, joka on valtiosääntöoikeuden dosentti, kirjoitti Perustuslakiblogissa hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta.

– Olisin halunnut kysyä teiltä, mikä ei tästä kirjasta oikein selviä, että mikä teidän kantanne tähän oli ja puidaanko sitä vielä jatkossa, ja menikö se oikein? Mäenpää kysyi.

Oikeuskansleri haluaisi kattavia arviointeja

Oikeuskansleri Pöysti viittasi puheenvuorossaan muun muassa Mäenpäähän ja hänen esille ottamaansa tartuntatautilakiin. Pöystin mukaan lakia täytyisi nyt parantaa, jotta toista kertaa ei ajauduttaisi hätälainvalmistelutilanteeseen. Lisäksi hän otti kantaa yleisemmin korona-ajan toimiin liittyen.

– Olen itse pitänyt tärkeänä sitä, että tästä korona-ajasta tehtäisiin kattavat arvioinnit. Joitakin arviointeja on tehty, mutta nyt kun muut murheet ovat päällimmäisenä, niin se on ehkä sitten jäänyt vähän muiden kiireiden alle, mikä on ymmärrettävää, mutta pitäisin kokonaisarviointia tärkeänä, Pöysti totesi.

”Joitakin juttuja on vireillä”

Pöysti korosti, että suomalaisessa järjestelmässä perustuslakivaliokunta ensisijaisesti arvioi lakien perustuslainmukaisuuden ja että tartuntatautilain muutokset, mukaan lukien rokotussääntely, oli käsitelty siellä.

– Oikeuskansleri seuraa näissä asioissa sitä perustuslakivaliokunnan linjaa, mutta yksittäistapausten oikeudenmukaistamiseksi näiden hoitajien aseman osalta joitakin juttuja on vireillä. Ja sehän riippuu sitten siitä, miten itse kussakin tilanteessa on menetelty, hän avasi kuviota.

Pöysti ei kuitenkaan pitänyt asianmukaisena yksittäisten asioiden tämän tarkempaa käsittelemistä salikeskustelun yhteydessä.

Osa hoitajista jäi ilman palkkaa

Keskustelun loppupuolella oikeuskansleri toi muistinvaraisesti esille lainsäädännön ajatuksen olleen sen, että koronarokotteista kieltäytyneille hoitajille tarjottaisiin muuta työtä. Mäenpää muistutti vastauksessaan kuitenkin siitä, millaisia käytännöt olivat todellisuudessa.

– Niin kuin oikeuskansleri äsken nosti esiin, varmasti tarkoitus oli näin, että näille rokottamattomille hoitajille etsitään jotain muuta työtä, mutta kuitenkin on hyvin paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät työtä saaneet ja olivat sitten ilman palkkaa, kansanedustaja huomautti.

– Tämä on ollut mielestäni ihan kohtuutonta ja toivon, että kun te perehdytte tähän asiaan, niin otatte tämän huomioon ja käytte sen tiukalla kammalla lävitse.

SUOMEN UUTISET