Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Väärinajattelu

Edellisessä elämässäni puuhastelin Ylellä, joten talo on tavallaan tuttu. Yhä vain se yllättää. Mitä kaikkea riippumattomat, sitoutumattomat, puolueettomat vallan vahtikoirat keksivät. Kuinka tutkimattomia ovatkaan tutkivan journalismin tiet.

Koska “mehu- ja smoothie-ketju Jungle Juice Barin työoloista on viime päivinä esitetty runsaasti raskauttavia väitteitä sosiaalisessa mediassa“, Ylen “uutiset pyrkii todentamaan, millaiset työolosuhteet yrityksessä on“.
Todennus tapahtuu netin lomakkeella, joka kerää mehutyöläisten kokemuksia.
Mikä on ilmiantojen tarve juuri tuossa työnantajassa? Ohikulkija näkee omin silmin hedelmien puristamisen ja puristajat. Toisin kuin Ylen strategian kiintopisteet.
Baarin perustaja, nykyinen poliitikko, päästi suustaan pöyristyttävän, kammottavan, hirvittävän nuolimyrkkysammakon: ihmisten pitää mennä töihin.
Patistus hyökkäyssotii yleläistä arvomaailmaa vastaan. Yleisradio on olevinaan vähäosaisten tuki ja turva. Journalisti-lehti otsikoi hiljan pääkirjoituksensa: “Yleltä leikkaaminen satuttaisi köyhiä eikä anna heille mitään“.
Äveriäät pulittavat Yle-verolla ilmaispalvelun köyhälistölle, jolla ei ole varaa maksullisiin suoratoistoihin. Ylen ”sisällöt” korvaavat lehdistöä, joka eriarvoisesti laskuttaa paperiversiosta tai lymyää maksumuurin takana.
Veronmaksajien piikki on kiva kilpailuvaltti. Mutta mikä on Yle-tuutin hinta-laatu-suhde?
Propaganda-annos maksaa pakkoasiakkaalle vuodessa saman verran kuin sata mukillista viidakkomehua. En tiedä, kumpi tarjous on terveellisempi köyhäläisellekään.
Yleisradio kyselee: “Oletko ollut töissä Jungle Juice Barissa&#8230; Jos vastasit kyllä, kerro vapaamuotoisesti kokemuksistasi (palkka, koeaika, tauot, perehdytys, johtaminen, yhteishenki, rekrytoinnin kriteerit, työpaikan säännöt jne.)”
Käsittääkseni yhteiskunnan kannalta tähdellisempi kysely kuuluisi:
“Oletko ollut töissä Yleisradiossa&#8230; Jos vastasit kyllä, kerro vapaamuotoisesti kokemuksistasi&#8230; Oletko havainnut: verovarojen haaskausta, tarpeettomia ja haitallisia byrokratian portaita, ylenmääräistä päälliköintiä, ylipolitisoitunutta journalismia, sensuuria ja itsesensuuria, väärinajattelun vainoamista&#8230;”
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Viidakkomehut ja verovarat virtaavat Yleisradiossa

Brittilehti Telegraph kertoo tapauksesta, jossa yliopisto hylkäsi loppusuoralla olleen tohtoriopiskelijan tutkinnon epäkorrektien ilmaisujen vuoksi. Opiskelijaa syytettiin transfobiasta ja rasismista. Opiskelijan oma väitöskirjaohjaaja ilmiantoi hänet epäiltyään, ettei tämä ottanut yliopiston kurinpidollisia toimenpiteitä vakavasti. Tapaus on herättänyt huolta opiskelijoiden oikeusturvasta, sillä korkeat taloudelliset kustannukset ja maineen menettäminen julkisuudessa luovat pelotteen olla nostamatta oikeusjuttua yliopistoa vastaan.

Aikaisemmin tänä vuonna brittilehti Telegraph <a href="https://www.telegraph.co.uk/news/2023/02/11/universities-can-cancel-degree-wrongthink-no-real-right-appeal/">uutisoi</a> tapauksesta, jossa tohtoriopinnoissaan loppusuoralla olleen opiskelijan koko tutkinto hylättiin. Syynä ei ollut laittomuus tai heikko tieteellinen suoriutuminen. Taustalla oli jotain, mitä tutkiva journalisti Juliet Samuel ei tahtonut uskoa todeksi.
Kyseinen opiskelija ei halunnut nimeään julkisuuteen, sillä hänellä ei ollut mahdollisuutta kumota saamaansa rangaistusta. Erään syytöksen mukaan opiskelija väitti vastaan professorille, joka valitti opiskelijan toiminnasta. Opiskelijan väitettiin käyttäytyneen kiusallisesti, mutta ei uhkaavasti. Tapaus sai kyseisen professorin silti ahdistumaan.
Opiskelijan väitettiin myös kirjoittaneen transfobisia kommentteja sosiaalisessa mediassa. Valituksen teki henkilö, jolla ei ollut mitään tekemistä kyseisen yliopiston kanssa. Lisäksi opiskelijaa syytettiin rasismista, kun hän oli epäillyt ei-valkoisen professorin diversiteettipolitiikan olleen henkilökohtaisesti motivoitunutta. Näkemys on mahdollista tulkita rasistiseksi, mutta asia ei ole yksiselitteinen.
Myöhemmin opiskelijaa syytettiin rikkomuksesta, sillä hän ei suostunut &#8221;riittävän tosissaan&#8221; kurinpidolliseen menettelyyn asian tiimoilta. Mistä epäilys opiskelijan väitettyjä motiiveja kohtaan selvisi? Hänen oma väitöskirjaohjaajansa ilmiantoi hänen kommenttejaan kahdenvälisestä keskustelusta.
Samuelin mukaan tapauksen todisteiden perusteella hahmottuu kuva omalaatuisesta henkilöstä, joka ei suostunut vaikenemaan &#8221;epäsuosituista&#8221; mielipiteistään. Opiskelija kertoi joutuneensa muiden opiskelijoiden kiusan ja lokakampanjan uhriksi. Hänelle oli mm. huudettu kampuksella: &#8221;painu v*****n&#8221;.
Vielä yllättävämpää tapauksessa on se, ettei opiskelijalla ole realistista mahdollisuutta puolustaa oikeusturvaansa. Riippumaton asiamies osoittautui yliopiston kumileimasimeksi. Viimeinen vaihtoehto olisi haastaa yliopisto oikeuteen. Oikeusjutun aloittaminen maksaisi opiskelijalle 15 000 puntaa (17 500 euroa), ja mahdollisen häviön kohdalla oikeuskulut nousisivat jopa 100 000 puntaan (117 000 euroon). Tässä tapauksessa opiskelijalla ei ollut varaa ottaa suurta taloudellista riskiä.
Samuel huomauttaa, että taloudellisen ja maineen pilaamiseen liittyvän pelotteen turvin yliopistot voivat jatkossakin toimia opiskelijoita kohtaan häikäilemättömästi. Ihmisoikeusaktivisti Paul Diamondin mukaan &#8221;Tämä ei ole toimiva järjestelmä oikeusturvan kannalta.&#8221; Se ei myöskään anna hyvää kuvaa yliopistomaailmasta, Samuel toteaa.

Väärinajattelulla oli raskaat seuraukset – oma opettaja ilmiantoi, väitöskirjaopinnot tyssäsivät