Brittilehti Telegraph kertoo tapauksesta, jossa yliopisto hylkäsi loppusuoralla olleen tohtoriopiskelijan tutkinnon epäkorrektien ilmaisujen vuoksi. Opiskelijaa syytettiin transfobiasta ja rasismista. Opiskelijan oma väitöskirjaohjaaja ilmiantoi hänet epäiltyään, ettei tämä ottanut yliopiston kurinpidollisia toimenpiteitä vakavasti. Tapaus on herättänyt huolta opiskelijoiden oikeusturvasta, sillä korkeat taloudelliset kustannukset ja maineen menettäminen julkisuudessa luovat pelotteen olla nostamatta oikeusjuttua yliopistoa vastaan.
Aikaisemmin tänä vuonna brittilehti Telegraph uutisoi tapauksesta, jossa tohtoriopinnoissaan loppusuoralla olleen opiskelijan koko tutkinto hylättiin. Syynä ei ollut laittomuus tai heikko tieteellinen suoriutuminen. Taustalla oli jotain, mitä tutkiva journalisti Juliet Samuel ei tahtonut uskoa todeksi.
Kyseinen opiskelija ei halunnut nimeään julkisuuteen, sillä hänellä ei ollut mahdollisuutta kumota saamaansa rangaistusta. Erään syytöksen mukaan opiskelija väitti vastaan professorille, joka valitti opiskelijan toiminnasta. Opiskelijan väitettiin käyttäytyneen kiusallisesti, mutta ei uhkaavasti. Tapaus sai kyseisen professorin silti ahdistumaan.
Opiskelijan väitettiin myös kirjoittaneen transfobisia kommentteja sosiaalisessa mediassa. Valituksen teki henkilö, jolla ei ollut mitään tekemistä kyseisen yliopiston kanssa. Lisäksi opiskelijaa syytettiin rasismista, kun hän oli epäillyt ei-valkoisen professorin diversiteettipolitiikan olleen henkilökohtaisesti motivoitunutta. Näkemys on mahdollista tulkita rasistiseksi, mutta asia ei ole yksiselitteinen.
Myöhemmin opiskelijaa syytettiin rikkomuksesta, sillä hän ei suostunut ”riittävän tosissaan” kurinpidolliseen menettelyyn asian tiimoilta. Mistä epäilys opiskelijan väitettyjä motiiveja kohtaan selvisi? Hänen oma väitöskirjaohjaajansa ilmiantoi hänen kommenttejaan kahdenvälisestä keskustelusta.
Samuelin mukaan tapauksen todisteiden perusteella hahmottuu kuva omalaatuisesta henkilöstä, joka ei suostunut vaikenemaan ”epäsuosituista” mielipiteistään. Opiskelija kertoi joutuneensa muiden opiskelijoiden kiusan ja lokakampanjan uhriksi. Hänelle oli mm. huudettu kampuksella: ”painu v*****n”.
Vielä yllättävämpää tapauksessa on se, ettei opiskelijalla ole realistista mahdollisuutta puolustaa oikeusturvaansa. Riippumaton asiamies osoittautui yliopiston kumileimasimeksi. Viimeinen vaihtoehto olisi haastaa yliopisto oikeuteen. Oikeusjutun aloittaminen maksaisi opiskelijalle 15 000 puntaa (17 500 euroa), ja mahdollisen häviön kohdalla oikeuskulut nousisivat jopa 100 000 puntaan (117 000 euroon). Tässä tapauksessa opiskelijalla ei ollut varaa ottaa suurta taloudellista riskiä.
Samuel huomauttaa, että taloudellisen ja maineen pilaamiseen liittyvän pelotteen turvin yliopistot voivat jatkossakin toimia opiskelijoita kohtaan häikäilemättömästi. Ihmisoikeusaktivisti Paul Diamondin mukaan ”Tämä ei ole toimiva järjestelmä oikeusturvan kannalta.” Se ei myöskään anna hyvää kuvaa yliopistomaailmasta, Samuel toteaa.
SUOMEN UUTISET