Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Vakuutusoikeus

Sami Ojanperä (46) on jo seitsemättä vuotta löysässä hirressä vakuutusyhtiön ja Kelan kanssa. Vakuutusyhtiö myönsi ammattitaudin. Myöhemmin yhtiö pienensi työkyvyn alenemaa alle 10 prosentin tason. Todistukset 16 lääkäriltä eivät painaneet mitään. Vakuutusyhtiö ja Kela tuntuvat tietävän Ojanperää hoitaneita erikoislääkäreitä paremmin.

&#8211; Vakuutusyhtiössä töissä oleva tuttuni sanoi, että olen vakuutusyhtiölle niin kallis mies, että yrittävät kaikin keinoin kiemurella irti korvauksista, kertoo Sami Ojanperä.
Ojanperä työskenteli korkeapaineruiskumaalarina kymmenisen vuotta. Hän altistui työssään liuotinaineille. Päänsärky alkoi töissä ollessa. Vakuutusyhtiön lausunnossa todetaan, että 9.12.2015 ilmennyt ammattitauti, liuotinaineaivosairaus, oikeuttaa tapaturmavakuutuslain perusteella korvaukseen. Sairaus todettiin työlääketieteen klinikalla Helsingissä.
Ojanperä uudelleenkoulutettiin ammattikuljettajaksi eläkevakuutusyhtiön tuella vuonna 2017.
&#8211; En pystynyt ammattikuljettajan työhön, kun aivot ei meinaa pelittää.
Eläkeyhtiö maksoi kuntoutusrahoja liikaa. Yhtiö puolitti takaisin perittävän summan, koska virhe oli yhtiön.
&#8211; Eläkevakuutusyhtiö perii ulosotossa 12 000 euroa.
Vakuutusyhtiö ei maksa
Ainut tulo on Kelan työttömyyspäiväraha.
&#8211; 552 euroa kuukaudessa. Ei mitään jää, eikä piisaa. Sähkölaskut on pöydällä, ei jäänyt rahaa niihin.
Hän on turvautunut seurakunnan diakonian ruokapusseihin ja leiponut saamistaan jauhoista sämpylöitä.
&#8211; Ei ole rahaa mennä kauppaan, kauhea stressi joka asiasta. Ei saa nukuttua öisin, kun pitää vain odottaa ja odottaa.
Hän joutui myymään autonsa, että pärjäisi taas hetken.
Loppuvuodesta 2020 vakuutusyhtiö, joka oli myöntänyt ammattitaudin, totesi, että työkyvyn alenema onkin alle 10 %. Näin ollen yhtiö ei voi maksaa päivärahaa eikä tapaturmaeläkettä.
&#8211; Päätös oli tehty ennen kuin lääkärien B-lausunnot olivat edes menneet yhtiöön.
Kemikaalien hajut ja tuulivoimalat pahentavat oloa
Vointi ei ole kaksinen.
&#8211; Pää on kipeä koko ajan, ärsyttävää jomotusta. Muisti on heikentynyt. Aamulla pari tuntia on hyvää aikaa. Mitään fyysistä työtä ei voi tehdä. Jos tekee lumityöt, päätä särkee niin lujaa, että oksettaa ja pitää huilata pari tuntia.
Sami Ojanperä on ehtinyt käydä parinkymmenen lääkärin vastaanotolla.
&#8211; Päänsärky ei ole migreeniä, eikä silmistä löydy vikaa. Kai pään jotkut hermoradat ovat vaurioituneet, hän arvelee.
Keho reagoi myös voimakkaisiin hajuihin ja lähistön tuulivoimaloihin, jotka tietyllä tuulella pahentavat oloa.
&#8211; Kaupassa ei voi mennä kemikaaliosastolle, tulee heti huono olo. Talo, jossa asun, reagoi tuulivoimaloihin. Talo jurisee, ikkunat humisevat ja tänne kuuluu ihmeääniä niistä.
Vaivoihin on kokeiltu monia lääkkeitä, turhaan. Vanhan kansan keino tuo hetken helpotuksen.
&#8211; Liuottimista lienee jäänyt riippuvuus. Viinahuikan kun ottaa tai pullollisen kaljaa, päänsärky lakkaa heti.
Kela patistaa kuntoutukseen, vaikka edellytyksiä ei ole
Häntä ihmetyttää, että vaikka hänet on arvioitu työkyvyttömäksi, Kela patistaa häntä taas kuntoutukseen.
&#8211; Sinne on lähetetty lääkäreiden työkyvyttömyyslausuntoja. En tiedä, onko Kelan lääkäri edes lukenut niitä.
Neurologian erikoislääkärin lausunnossa todetaan, että Ojanperällä ei ole edellytyksiä kuntoutukseen merkittävän ja pysyväisluonteisen toimintakyvyn laskun vuoksi. Hänen arvioidaan olevan pysyvästi työkyvytön. Lääkärin mukaan Ojanperä ei selviydy aiemmassa työssään tai muussakaan vastikkeellisessa työssä.
Lausunnossa todetaan, että keskeinen syy työkyvyttömyyteen on liuotinaineaivosairaus, jonka kroonistuneina oireina ovat muun muassa kognitiiviset vaikeudet, pääsärkyongelma, väsyvyys ja erittäin huono rasituksen sieto. Lääkäri suosittelee lopuksi pysyvää työkyvyttömyyseläkeratkaisua.
Työkyvyttömyyseläkehakemus tuli viime viikolla jälleen hylättynä takaisin.
Valittaa voi 30 päivän sisällä. Valitukseen tarvitaan taas uusi lääkärin B-lausunto. Ojanperä sai lääkäriajan kuukauden päähän.
Loppuun saakka taistellaan
Asia on viety vakuutusoikeuteen. Asia olisi pitänyt käsitellä siellä vuoden alkuun mennessä. Mitään ei ole kuulunut.
Asiasta päättää Ojanperän mukaan viisi asiantuntijalääkäriä.
&#8211; Tarvitsisi saada kolme heistä taakse, jos asia menee äänestykseen. Jos häviän, maksan oikeudenkäyntikulutkin.
Periksi hän ei aio antaa.
&#8211; Tulisi nyt edes sen verran korvausta, että saisi pois eläkeyhtiön virheen aiheuttamat velat. Loppuun asti tämä katsotaan. Jos häviän vakuutusoikeudessa, sitten mennään käräjille. Ei ole enää mitään hävittävää, Sami Ojanperä päättää.
&nbsp;

Ruiskumaalari taistelee seitsemättä vuotta ammattitaudin korvauksista vakuutusyhtiön kanssa

Jani Saarinen on aivovammapotilas, jonka elämä sai korjaamattoman käänteen vuonna 2011 urheilukentällä sattuneessa onnettomuudessa. Janilla on toistuvaa väsyvyyttä, keskittymiskyvyn puutetta sekä hänen alaraajansa puutuvat toistuvasti.
 
Mittamiehen tehtävissä junioritason kiekonheittokisassa toiminut tamperelainen Jani Saarinen sai urheilukentällä päähänsä hengenvaarallisen iskun, kun hänen katseensa hetkeksi herpaantui ilmassa lentäneestä kiekosta, joka osui Janin otsaan.
Voimakkaasta iskusta Jani menetti tajuntansa. Hän sai kuitenkin ensiapua paikan päällä kisojen lääkäriltä, ja Jani kiidätettiin ambulanssilla Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Sairaalassa Janilla todettiin kallonmurtuma ja pään sisäistä verenvuotoa. Sairaalahoidon jälkeen Janille määrättiin kuukauden sairausloma.
Onnettomuuden seurauksena Jani kuitenkin havaitsi motorisia vaikeuksia, eikä hän pystynyt enää kunnolla juoksemaan. Juoksukyvyn menettäminen oli urheilutaustaiselle nuorelle miehelle kova paikka.
Myöhemmillä kontrollikäynneillä Janilla havaittiin keskivaikea aivovamma.
Aivovamma ei estä hankkimasta tuloja
Lähes vuosikymmenen takaisen onnettomuuden seurauksena Janilla on tänäkin päivänä toistuvaa väsyvyyttä, keskittymiskyvyn puutetta sekä hänen alaraajansa puutuvat. Tuoreen vakuutusoikeuden päätöksen mukaan Janilla on kuitenkin edelleen jäljellä työkykyä hänen terveydentilalleen sopivaan työhön.
Vakuutusoikeuden päätös tuntuu uskomattomalta.
&#8211; Olen tälläkin hetkellä lääkärin määräämällä sairauslomalla, joten en edes voi ottaa vastaan työtä. Enkä tunne olevani työkykyinen muutenkaan, Jani sanoo.
Vakuutusoikeus päätöksellään hylkäsi Janin hakemuksen osatyökyvyttömyyseläkkeestä, jota hän oli hakenut vuoden ajalle vuosien 2018-2019 aikana. Osatyökyvyttömyyseläkettä Jani haki ensimmäisen kerran jo talvella 2018.
&#8211; Siihen aikaan minulla alkoi uudestaan hoitosuhde Tampereen aivovammapoliklinikalle. Tein tuolloin puolikasta työaikaa, ja tarkoitus oli hakea siihen lisäksi päälle osaeläke. Hakemus hylättiin ensin omassa työeläkeyhtiössäni.
Jani haki työeläkeyhtiö Ilmarisen päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Muutoksenhakuasteen hylkäävän päätöksen mukaan aivovammasta seuraava uupumusherkkyys kyllä aiheuttaa haittaa toimintakyvylle, mutta se ei estäisi hankkimasta työtuloja.
Viiden lääkärin lausuntojen yli käveltiin
Jani päätti hakea työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen muutosta vielä vakuutusoikeudelta. Jo tässä vaiheessa hänelle oli syntynyt käsitys, ettei hänen tapaustaan tutkittu muutoksenhakulautakunnassa riittävän perusteellisesti.
&#8211; Muutoksenhakulautakuntaan lähetin yhteensä viiden lääkärin lausunnot tilanteestani, jossa minulla oli todettu aivovamma. Muutoksenhakulautakunnassa tapaustani kuitenkin arvioi fysiatri, Jani sanoo.
Fysiatrit ovat tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin ja niiden hoitoon perehtyneitä erikoislääkäreitä. Tyypillisesti fysiatri tutkii ja hoitaa ei-tapaturmaisia niska-, selkä- tai olkapäävaivoja. Jani kuitenkin katsoo, että hänen tapauksensa käsittely olisi edellyttänyt neurologian asiantuntemusta.
Neurologian alaan kuuluvat hermoston eli aivojen, selkäytimen, ääreishermojen ja lihasten sairauksien selvittely ja konservatiivinen hoito.
&#8211; Ihmettelen, miksei muutoksenhakulautakunnassa voitu käyttää neurologian asiantuntijaa, vaikka heitä on Suomessakin paljon, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Katson, että neurologin asiantuntemuksella oltaisiin voitu ottaa paljon paremmin huomioon aivovamman tuomat haasteet työkyvyn arvioinnissa.
Myöhemmin vakuutusoikeus katsoi myös, että uupumuksesta ja neuropsykologisista oireista huolimatta Janilla oli työkykyä jäljellä hänelle soveltuviin töihin, eivätkä osatyökyvyttömyyseläkkeen edellytykset täyttyneet.
Aiemmin Jani on pystynyt käymään läpi kuntoutusjaksoja, jotka maksettiin urheilukilpailun järjestäjän vakuutuksesta. Rahalliset korvaukset ovat sen sijaan olleet vaatimattomia. Onnettomuuden vuoksi Janille on vakuutuksena myönnetty ainoastaan 2600 euron kertakorvaus.
Erityisammattilaisia vakuutusasioiden käsittelyyn
Muutoksenhakulautakunnan päätöksessä todetaan Janin terveydentilatietojen kohdalla, että aivovamman jälkeen Janilla on todettu väsyvyyttä, uupumistaipumusta, keskittymiskyvyn heikkoutta, hahmottamisen vaikeutta sekä mielialan vaihtelua. Muutoksenhakulautakunta lisäksi myöntää alaraajojen puutumisen olevan todellista.
&#8211; Muutoksenhakulautakunta siis havaitsi kaikki nämä oireet, mutta silti työkyvyn arvioinneissa on otettu huomioon vain uupumisherkkyys, Jani sanoo.
Hän haluaa nostaa esiin sen epäkohdan, että, että työkyvyn arviointiin liittyvien vakuutusasioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon pitäisi tuoda laajemmin mukaan erityisasiantuntemusta.
&#8211; Vakuutusasioiden käsittelyyn tarvitaan ammattilaisia, jotka tuntevat laajasti sen alan vammat joihin käsiteltävät vakuutushakemukset perustuvat. Esimerkiksi minun tapauksessani aivovamman ovat todenneet ja lausuntoja ovat kirjoittaneet neurologit. Tietyllä tavalla heidän asiantuntemustaan aliarvioidaan, kun vakuutuslaitoksessa ja muutoksenhakuvaiheessa tapauksen on arvioinut uudelleen työterveydenhuollon erikoislääkäri, joka taas ei tiedä näistä asioista näin paljon.
Yleisellä tasolla Jani toteaa, että vakuutusasioiden hoitaminen on aivan liian hidasta ja raskasta – eikä toiminta vaikuta oikeudenmukaiselta. Pitkittyvät hakuprosessit myös vaikuttavat osaltaan jaksamiseen ja yleiseen vireyteen
&#8211; Me kaikki joudumme maksamaan eläkeyhtiöille rahaa, joka tietysti aina niille kelpaa. Mutta kun sieltä sitten pitäisi jotain saada, se ei enää onnistukaan. Kyllä se väsytys syö miestä, Jani huokaa.
Työkokeiluun tulevaisuudessa
Jani on tehnyt aikaisemmin määräaikaisia työpätkiä. Tällä hetkellä kokopäiväinen työnteko ei onnistu puuteellisen koordinaatiokyvyn ja jatkuvan uupumuksen takia. Tällä hetkellä Jani on siis myös sairauslomalla, mutta hän ei ole oikeutettu sairauspäivärahaan.
&#8211; Samaan aikaan olen kuitenkin myös TE-toimiston asiakkaana. Tulot ovat lähinnä oman liiton päivärahoja, joita kertyy noin 800 euroa kuukaudessa. Eihän se ole hulppea summa, mutta kyllä sillä tulee toimeen, kun myös vaimoni käy töissä.
Jani on opiskellut oppisopimuksella merkonomiksi. Vastoinkäymisistä huolimatta mies suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Tulevaisuudessa hän uskoo pystyvänsä tekemään puolikasta työaikaa kuntoutusjaksojen avulla
&#8211; Olen aikeissa hakeutua työkokeiluun ja minulle etsitäänkin nyt työkokeilupaikkaa. Ne paikat vaan ovat tällä hetkellä kiven alla etätöiden ja koronan vuoksi.
Ronkainen: Vakuutuspäätösten arviointiin erikoislääkärin lausunto
Perussuomalaisten kansanedustajan Jari Ronkaisen mielestä vakuutuspäätösten arviointiin tarvittaisiin kaikissa käsittelyvaiheissa erikoislääkärin lausunto, jotta vakuutusasian arviointi voitaisiin tehdä luotettavasti.
Ronkaisen mielestä on jopa nöyryyttävää, jos eläkkeenhakijan tilannetta arvioidaan puutteellisella asiantuntemuksella.
&#8211; Jos ja kun meillä on jatkossakin käytössä vakuutuslääkärijärjestelmä, niin tulevaisuudessa vakuutuslaitosten ja myös vakuutusoikeuden pöytään olisi kutsuttava ratkaistavan tapauksen kannalta huippuasiantuntija.
&#8211; Ongelma on siinä, että vakuutusoikeudessa, joka on yleensä viimeinen muutoksenhakuaste, tapausta tarkastellaan lähinnä juridiikan puolelta, eikä lääketieteellisesti. Korvausasioissa nykyisin potilasta hoitaneen lääkärin lausunto voidaan ohittaa liian helposti, Ronkainen sanoo.
Kansanedustaja teki jo syyskuussa 2017 lakialoitteen, jossa vakuutuslääkärit velvoitetaan allekirjoittamaan lausuntonsa ”kunnian ja omantunnon kautta”. Aloitteessa myös esitettiin vakuutusyhtiöiden käänteistä todistustaakkaa.
&#8211; Käänteinen todistustaakka tarkoittaisi sitä, että vakuutusyhtiöiden lääkäreillä ei olisi mahdollisuutta evätä korvausta, elleivät he kykene lääketieteellisin perustein todistamaan korvaushakemusta olennaisilta osin virheelliseksi. Jos vakuutusyhtiön lääkäreiden olisi tehtävä puolueeton terveysselvitys, se muuttaisi varmasti kokonaiskuvaa siten, että vakuutusyhtiöt kuuntelisivat paremmin hoitavia lääkäreitä, Ronkainen sanoo.
&nbsp;

Perheenisä sai päähänsä hengenvaarallisen iskun, josta seurasi pysyvä aivovamma – vakuutusyhtiön ja -oikeuden mukaan työkyky on jäljellä

Huonon rakentamisen aiheuttamat kosteusvauriot johtavat ensin homeoireisiin, jotka joka toisella yleistyvät monikemikaaliherkkyydeksi ja jopa sähköyliherkkyydeksi. Näihin ympäristöherkkyyksiin ei ole hyvin tepsivää hoitoa, ja niihin sairastuneet jäävät vaille sosiaaliturvaa, ilmiöön perehtynyt lääketieteen professori sanoo.

Tiedetään, että home-, monikemikaali- ja sähköyliherkkyys liittyvät toisiinsa voimakkaasti. Lähes poikkeuksetta ensiksi tulee homesairaus, sitten jonkun vuoden kuluttua monikemikaaliyliherkkyys ja siitä taas jonkun vuoden kuluttua osalle sähköyliherkkyys. Hyvin tepsivää hoitoa ei ole keksitty.
Hyvin harvoin löytyy sähköyliherkkää henkilöä ilman että hänellä olisi home- ja monikemikaaliherkkyyttä, sanoi professori Ville Valtonen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tuumaustunnilla-torstaina-sisailmasairastuneet-jatetty-suomessa-heitteille-miksi-ongelmaa-ei-oteta-vakavasti/">Työmiehen tuumaustunnilla</a>.
Tällä hetkellä homesairaan on lähes mahdotonta saada sairauslomia tai -eläkettä, vaikka olisi ihan selvästi työkyvytön, Valtonen väittää.
&#8211; Tiedän lukuisia opettajia ja sairaanhoitajia ja vastaavia, jotka on menettänyt vakinaisen virkansa, kun he eivät yksinkertaisesti pysty siinä työpaikassa oleskelemaan, ja heitä ei uskota.
Valtosen mukaan osa homesairaista joutuu jättämään kotinsa, jos siinä on ollut kosteusvaurio, jonka korjaaminen on erittäin vaikeaa ja kallista.
&#8211; Ja sitten se lopulta johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen, kun omaiset ja sukulaisetkaan ei tahdo uskoa potilaan kertomuksia.
<h4>Masennuksella eläkkeelle helpommin</h4>
Valtosen mielestä homesairauksiin sairastuneiden sosiaaliturvaa pitäisi nopeasti kehittää. Kyse on suurimmasta potilasryhmästä, joka tällä hetkellä on hyvinvointivaltion turvan ulkopuolella, ja heitä on paljon.
He pääsevät kuitenkin joskus sosiaaliturvaan kiinni väärillä diagnooseilla, Valtonen sanoo.
&#8211; Yleisin väärä diagnoosi on masennus, koska sillä pääsee paljon helpommin sairauseläkkeelle.
Valtosen mielestä on laiton tilanne, että Kela ja vakuutusyhtiöt eivät hyväksy ympäristöyliherkkyyttä sairausdiagnoosinaa työkyvyttämyyden syyksi.
&#8211; Laissa nimenomaan korostetaan, että työkyvyttömyys on kokonaisarvio, jossa otetaan huomioon hyvin monet asiat, tärkeintä on tietenkin potilaan ikä, aikaisempi koulutus, aikaisempi työhistoria ja ennen kaikkea kyky tehdä työtä siinä tilassa missä hän on, millä hän elättäisi itsensä, Valtonen sanoo.
&#8211; On ihan selvää, että konttoristin työkyvyttömyyskriteerit on vähän erilaiset kun jonkun metsätyömiehen &#8211; mutta se on kokonaisarvio. Useimmat lääkärit ja tavallinen maallikkokin näkee hyvin äkkiä, että tuo on työkyvytön.
<h4>Päätöksiä potilasta näkemättä</h4>
Valtosen mielestä on erityisen epäoikeudenmukaista, että Kela ja vakuutusyhtiöt voivat näkemättä potilasta noin vain sanoa, että potilas on työkykyinen. Valitusrumba voi kestää jopa viidestä kahdeksaan vuotta.
&#8211; Ja sinä aikana ne on usein ihan ystävien ja sukulaisten hyväntahtoisuuden varassa nää henkilöt.
Valtosen mielestä pitäisi korostetusti tuoda esiin, että ei mikään laki sano, että ympäristöyliherkkyys ei aiheuttaisi työkyvyttömyyttä.
Kela ja vakuutusyhtiöt perustelevat asian niin, että kun ei ole olemassa mitään diagnostista testiä, niin päinvastaisen näytön puuttuessa voidaan aina potilasta pitää työkykyisenä.
&#8211; Vaikka sen ihan päivänselväksi näkee ja vaikka olisi kymmenen erikoislääkärin lausunnot, siitä huolimatta Kela hylkää, Valtonen hämmästelee.
Valtosen mielestä tulkinta on laiton.
&#8211; Mutta niillä on valitettavasti valta tällä hetkellä, Kelalla ja vakuutusyhtiöillä tässä asiassa.
&nbsp;

Homesairauksista kärsivät putoavat sosiaaliturvan ulkopuolelle – professori pitää tilannetta laittomana

On loppukesän yö. 27-vuotias Toni Huikkola ajaa moottoripyörällään Hämeenlinnan keskustassa. Hän on ollut kaverinsa luona viettämässä iltaa. Äkkiä matka katkeaa. Väistämisvelvollinen pakettiauto kääntyy Huikkolan eteen.
&#8211; En edelleenkään muista kolarista mitään, työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Huikkola kertaa yksitoista vuotta sitten hänelle tapahtunutta onnettomuutta.
Kuntoutuminen on ollut haastavaa. Kolarin jälkeen Huikkolan omia tuntemuksia ei otettu juuri huomioon.
&#8211; Neurologi vähätteli pientä aivoverenvuotoani ja sanoi, ettei siitä jäisi pysyvää haittaa. Jouduin itse hakeutumaan hoitoon, kun muisti ja “pää” eivät vaan toimineet kuten aiemmin, hän kertoo.
Joulukuussa 2002 Huikkola pääsi ensimmäisiin neuropsykologisiin testeihin.
&#8211; Niissä todettiin, että sekä muistissani että keskittymiskyvyssäni oli alentumaa. Jatkoin elämääni hyväksyen diagnoosin, hän muistelee.
Jälkikäteen Huikkola toteaa, että kymmenen vuoden takainen tietämys aivovammoista ei ollut samalla tasolla kuin nyt.
<h4>Kymmenen vuotta vamman diagnosointia</h4>
Koko reilun kymmenen vuoden ajan vakuutusyhtiö Lähivakuutus yritti erinäisin keinoin vältellä Huikkolan tapaturman korvausvastuuta.
&#8211; Yksi Lähivakuutuksen peruste oli potkunyrkkeilyharrastukseni, joka oli yhtiön mukaan syy oireitteni pahentumiseen, hän sanoo.
Vakuutusyhtiön mukaan Huikkolan vireystilanmuutokset &#8211; jotka vaihtuvat niin selkeinä jaksoina &#8211; eivät olisi olleet syy-yhteydessä kolariin.
&#8211; Sain diagnoosiksi elimellisen kaksisuuntaisen mielialahäiriön, Huikkola puistelee päätään.
Onnettomuudesta oli kulunut kahdeksan vuotta, kun Huikkola pääsi traumaattisen aivovaurion saaneiden kuntoutuskurssille Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiaan Helsinkiin.
&#8211; Vasta siellä tajusin aivovamman laajuuden ja aloin ymmärtää siihen liittyviä oireita.
<h4>Taistelu elämästä ja eläkkeestä</h4>
Kuntoutuksen jälkeen koettelemukset jatkuivat perhepiirissä. Huikkola erosi pitkäaikaisesta kumppanistaan.
&#8211; Eron syy oli aivovammani, hän sanoo  totisena.
2011 keväällä, puolen vuoden yksinolon jälkeen Huikkolan voimat eivät riittäneet enää arjen pyörittämiseen. Lisäksi Lähivakuutuksen hylkykirjeet masensivat häntä. Elämä oli lähellä katketa. Toistamiseen.
&#8211; Eräänä iltana söin lääkekaapistaan kaikki kolmiolääkkeet: reilut 100 pilleriä. Jouduin kolmeksi päiväksi teho-osastolle, hän avautuu.
Tammikuussa 2012 Huikkola sai vihdoin päätöksen työkyvyttömyydestään Lähivakuutukselta.
&#8211; Eläkkeen saamiseksi tarvittiin vielä yksi todiste: liikennevahinkolautakunnan päätös, jonka suosituksesta
Lähivakuutus myönsi minulle täyden eläkkeen, hän tarkentaa ja sanoo, ettei todennäköisesti olisi saanut vieläkään myönteistä eläkepäätöstä ilman asianajajansa Vesa Laukkasen oikeusapua.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://www.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-162013/">Perussuomalainen 16/2013</a> -lehdessä.

Kymmenen vuoden piina – voiko tapaturmavakuutukseen luottaa?

Vakuutusoikeus

Ruiskumaalari taistelee seitsemättä vuotta ammattitaudin korvauksista vakuutusyhtiön kanssa

Perheenisä sai päähänsä hengenvaarallisen iskun, josta seurasi pysyvä aivovamma – vakuutusyhtiön ja -oikeuden mukaan työkyky on jäljellä

Homesairauksista kärsivät putoavat sosiaaliturvan ulkopuolelle – professori pitää tilannetta laittomana

Kymmenen vuoden piina – voiko tapaturmavakuutukseen luottaa?

Uusimmat

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025