Huonon rakentamisen aiheuttamat kosteusvauriot johtavat ensin homeoireisiin, jotka joka toisella yleistyvät monikemikaaliherkkyydeksi ja jopa sähköyliherkkyydeksi. Näihin ympäristöherkkyyksiin ei ole hyvin tepsivää hoitoa, ja niihin sairastuneet jäävät vaille sosiaaliturvaa, ilmiöön perehtynyt lääketieteen professori sanoo.

Tiedetään, että home-, monikemikaali- ja sähköyliherkkyys liittyvät toisiinsa voimakkaasti. Lähes poikkeuksetta ensiksi tulee homesairaus, sitten jonkun vuoden kuluttua monikemikaaliyliherkkyys ja siitä taas jonkun vuoden kuluttua osalle sähköyliherkkyys. Hyvin tepsivää hoitoa ei ole keksitty.

Hyvin harvoin löytyy sähköyliherkkää henkilöä ilman että hänellä olisi home- ja monikemikaaliherkkyyttä, sanoi professori Ville Valtonen Työmiehen tuumaustunnilla.

Tällä hetkellä homesairaan on lähes mahdotonta saada sairauslomia tai -eläkettä, vaikka olisi ihan selvästi työkyvytön, Valtonen väittää.

– Tiedän lukuisia opettajia ja sairaanhoitajia ja vastaavia, jotka on menettänyt vakinaisen virkansa, kun he eivät yksinkertaisesti pysty siinä työpaikassa oleskelemaan, ja heitä ei uskota.

Valtosen mukaan osa homesairaista joutuu jättämään kotinsa, jos siinä on ollut kosteusvaurio, jonka korjaaminen on erittäin vaikeaa ja kallista.

– Ja sitten se lopulta johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen, kun omaiset ja sukulaisetkaan ei tahdo uskoa potilaan kertomuksia.

Masennuksella eläkkeelle helpommin

Valtosen mielestä homesairauksiin sairastuneiden sosiaaliturvaa pitäisi nopeasti kehittää. Kyse on suurimmasta potilasryhmästä, joka tällä hetkellä on hyvinvointivaltion turvan ulkopuolella, ja heitä on paljon.

He pääsevät kuitenkin joskus sosiaaliturvaan kiinni väärillä diagnooseilla, Valtonen sanoo.

– Yleisin väärä diagnoosi on masennus, koska sillä pääsee paljon helpommin sairauseläkkeelle.

Valtosen mielestä on laiton tilanne, että Kela ja vakuutusyhtiöt eivät hyväksy ympäristöyliherkkyyttä sairausdiagnoosinaa työkyvyttämyyden syyksi.

– Laissa nimenomaan korostetaan, että työkyvyttömyys on kokonaisarvio, jossa otetaan huomioon hyvin monet asiat, tärkeintä on tietenkin potilaan ikä, aikaisempi koulutus, aikaisempi työhistoria ja ennen kaikkea kyky tehdä työtä siinä tilassa missä hän on, millä hän elättäisi itsensä, Valtonen sanoo.

– On ihan selvää, että konttoristin työkyvyttömyyskriteerit on vähän erilaiset kun jonkun metsätyömiehen – mutta se on kokonaisarvio. Useimmat lääkärit ja tavallinen maallikkokin näkee hyvin äkkiä, että tuo on työkyvytön.

Päätöksiä potilasta näkemättä

Valtosen mielestä on erityisen epäoikeudenmukaista, että Kela ja vakuutusyhtiöt voivat näkemättä potilasta noin vain sanoa, että potilas on työkykyinen. Valitusrumba voi kestää jopa viidestä kahdeksaan vuotta.

– Ja sinä aikana ne on usein ihan ystävien ja sukulaisten hyväntahtoisuuden varassa nää henkilöt.

Valtosen mielestä pitäisi korostetusti tuoda esiin, että ei mikään laki sano, että ympäristöyliherkkyys ei aiheuttaisi työkyvyttömyyttä.

Kela ja vakuutusyhtiöt perustelevat asian niin, että kun ei ole olemassa mitään diagnostista testiä, niin päinvastaisen näytön puuttuessa voidaan aina potilasta pitää työkykyisenä.

– Vaikka sen ihan päivänselväksi näkee ja vaikka olisi kymmenen erikoislääkärin lausunnot, siitä huolimatta Kela hylkää, Valtonen hämmästelee.

Valtosen mielestä tulkinta on laiton.

– Mutta niillä on valitettavasti valta tällä hetkellä, Kelalla ja vakuutusyhtiöillä tässä asiassa.

Suomen Uutiset