

MATTI MATIKAINEN
Perheenisä sai päähänsä hengenvaarallisen iskun, josta seurasi pysyvä aivovamma – vakuutusyhtiön ja -oikeuden mukaan työkyky on jäljellä
Jani Saarinen on aivovammapotilas, jonka elämä sai korjaamattoman käänteen vuonna 2011 urheilukentällä sattuneessa onnettomuudessa. Janilla on toistuvaa väsyvyyttä, keskittymiskyvyn puutetta sekä hänen alaraajansa puutuvat toistuvasti.
Mittamiehen tehtävissä junioritason kiekonheittokisassa toiminut tamperelainen Jani Saarinen sai urheilukentällä päähänsä hengenvaarallisen iskun, kun hänen katseensa hetkeksi herpaantui ilmassa lentäneestä kiekosta, joka osui Janin otsaan.
Voimakkaasta iskusta Jani menetti tajuntansa. Hän sai kuitenkin ensiapua paikan päällä kisojen lääkäriltä, ja Jani kiidätettiin ambulanssilla Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Sairaalassa Janilla todettiin kallonmurtuma ja pään sisäistä verenvuotoa. Sairaalahoidon jälkeen Janille määrättiin kuukauden sairausloma.
Onnettomuuden seurauksena Jani kuitenkin havaitsi motorisia vaikeuksia, eikä hän pystynyt enää kunnolla juoksemaan. Juoksukyvyn menettäminen oli urheilutaustaiselle nuorelle miehelle kova paikka.
Myöhemmillä kontrollikäynneillä Janilla havaittiin keskivaikea aivovamma.
Aivovamma ei estä hankkimasta tuloja
Lähes vuosikymmenen takaisen onnettomuuden seurauksena Janilla on tänäkin päivänä toistuvaa väsyvyyttä, keskittymiskyvyn puutetta sekä hänen alaraajansa puutuvat. Tuoreen vakuutusoikeuden päätöksen mukaan Janilla on kuitenkin edelleen jäljellä työkykyä hänen terveydentilalleen sopivaan työhön.
Vakuutusoikeuden päätös tuntuu uskomattomalta.
– Olen tälläkin hetkellä lääkärin määräämällä sairauslomalla, joten en edes voi ottaa vastaan työtä. Enkä tunne olevani työkykyinen muutenkaan, Jani sanoo.
Vakuutusoikeus päätöksellään hylkäsi Janin hakemuksen osatyökyvyttömyyseläkkeestä, jota hän oli hakenut vuoden ajalle vuosien 2018-2019 aikana. Osatyökyvyttömyyseläkettä Jani haki ensimmäisen kerran jo talvella 2018.
– Siihen aikaan minulla alkoi uudestaan hoitosuhde Tampereen aivovammapoliklinikalle. Tein tuolloin puolikasta työaikaa, ja tarkoitus oli hakea siihen lisäksi päälle osaeläke. Hakemus hylättiin ensin omassa työeläkeyhtiössäni.
Jani haki työeläkeyhtiö Ilmarisen päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Muutoksenhakuasteen hylkäävän päätöksen mukaan aivovammasta seuraava uupumusherkkyys kyllä aiheuttaa haittaa toimintakyvylle, mutta se ei estäisi hankkimasta työtuloja.
Viiden lääkärin lausuntojen yli käveltiin
Jani päätti hakea työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen muutosta vielä vakuutusoikeudelta. Jo tässä vaiheessa hänelle oli syntynyt käsitys, ettei hänen tapaustaan tutkittu muutoksenhakulautakunnassa riittävän perusteellisesti.
– Muutoksenhakulautakuntaan lähetin yhteensä viiden lääkärin lausunnot tilanteestani, jossa minulla oli todettu aivovamma. Muutoksenhakulautakunnassa tapaustani kuitenkin arvioi fysiatri, Jani sanoo.
Fysiatrit ovat tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin ja niiden hoitoon perehtyneitä erikoislääkäreitä. Tyypillisesti fysiatri tutkii ja hoitaa ei-tapaturmaisia niska-, selkä- tai olkapäävaivoja. Jani kuitenkin katsoo, että hänen tapauksensa käsittely olisi edellyttänyt neurologian asiantuntemusta.
Neurologian alaan kuuluvat hermoston eli aivojen, selkäytimen, ääreishermojen ja lihasten sairauksien selvittely ja konservatiivinen hoito.
– Ihmettelen, miksei muutoksenhakulautakunnassa voitu käyttää neurologian asiantuntijaa, vaikka heitä on Suomessakin paljon, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Katson, että neurologin asiantuntemuksella oltaisiin voitu ottaa paljon paremmin huomioon aivovamman tuomat haasteet työkyvyn arvioinnissa.
Myöhemmin vakuutusoikeus katsoi myös, että uupumuksesta ja neuropsykologisista oireista huolimatta Janilla oli työkykyä jäljellä hänelle soveltuviin töihin, eivätkä osatyökyvyttömyyseläkkeen edellytykset täyttyneet.
Aiemmin Jani on pystynyt käymään läpi kuntoutusjaksoja, jotka maksettiin urheilukilpailun järjestäjän vakuutuksesta. Rahalliset korvaukset ovat sen sijaan olleet vaatimattomia. Onnettomuuden vuoksi Janille on vakuutuksena myönnetty ainoastaan 2600 euron kertakorvaus.
Erityisammattilaisia vakuutusasioiden käsittelyyn
Muutoksenhakulautakunnan päätöksessä todetaan Janin terveydentilatietojen kohdalla, että aivovamman jälkeen Janilla on todettu väsyvyyttä, uupumistaipumusta, keskittymiskyvyn heikkoutta, hahmottamisen vaikeutta sekä mielialan vaihtelua. Muutoksenhakulautakunta lisäksi myöntää alaraajojen puutumisen olevan todellista.
– Muutoksenhakulautakunta siis havaitsi kaikki nämä oireet, mutta silti työkyvyn arvioinneissa on otettu huomioon vain uupumisherkkyys, Jani sanoo.
Hän haluaa nostaa esiin sen epäkohdan, että, että työkyvyn arviointiin liittyvien vakuutusasioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon pitäisi tuoda laajemmin mukaan erityisasiantuntemusta.
– Vakuutusasioiden käsittelyyn tarvitaan ammattilaisia, jotka tuntevat laajasti sen alan vammat joihin käsiteltävät vakuutushakemukset perustuvat. Esimerkiksi minun tapauksessani aivovamman ovat todenneet ja lausuntoja ovat kirjoittaneet neurologit. Tietyllä tavalla heidän asiantuntemustaan aliarvioidaan, kun vakuutuslaitoksessa ja muutoksenhakuvaiheessa tapauksen on arvioinut uudelleen työterveydenhuollon erikoislääkäri, joka taas ei tiedä näistä asioista näin paljon.
Yleisellä tasolla Jani toteaa, että vakuutusasioiden hoitaminen on aivan liian hidasta ja raskasta – eikä toiminta vaikuta oikeudenmukaiselta. Pitkittyvät hakuprosessit myös vaikuttavat osaltaan jaksamiseen ja yleiseen vireyteen
– Me kaikki joudumme maksamaan eläkeyhtiöille rahaa, joka tietysti aina niille kelpaa. Mutta kun sieltä sitten pitäisi jotain saada, se ei enää onnistukaan. Kyllä se väsytys syö miestä, Jani huokaa.
Työkokeiluun tulevaisuudessa
Jani on tehnyt aikaisemmin määräaikaisia työpätkiä. Tällä hetkellä kokopäiväinen työnteko ei onnistu puuteellisen koordinaatiokyvyn ja jatkuvan uupumuksen takia. Tällä hetkellä Jani on siis myös sairauslomalla, mutta hän ei ole oikeutettu sairauspäivärahaan.
– Samaan aikaan olen kuitenkin myös TE-toimiston asiakkaana. Tulot ovat lähinnä oman liiton päivärahoja, joita kertyy noin 800 euroa kuukaudessa. Eihän se ole hulppea summa, mutta kyllä sillä tulee toimeen, kun myös vaimoni käy töissä.
Jani on opiskellut oppisopimuksella merkonomiksi. Vastoinkäymisistä huolimatta mies suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Tulevaisuudessa hän uskoo pystyvänsä tekemään puolikasta työaikaa kuntoutusjaksojen avulla
– Olen aikeissa hakeutua työkokeiluun ja minulle etsitäänkin nyt työkokeilupaikkaa. Ne paikat vaan ovat tällä hetkellä kiven alla etätöiden ja koronan vuoksi.
Ronkainen: Vakuutuspäätösten arviointiin erikoislääkärin lausunto
Perussuomalaisten kansanedustajan Jari Ronkaisen mielestä vakuutuspäätösten arviointiin tarvittaisiin kaikissa käsittelyvaiheissa erikoislääkärin lausunto, jotta vakuutusasian arviointi voitaisiin tehdä luotettavasti.
Ronkaisen mielestä on jopa nöyryyttävää, jos eläkkeenhakijan tilannetta arvioidaan puutteellisella asiantuntemuksella.
– Jos ja kun meillä on jatkossakin käytössä vakuutuslääkärijärjestelmä, niin tulevaisuudessa vakuutuslaitosten ja myös vakuutusoikeuden pöytään olisi kutsuttava ratkaistavan tapauksen kannalta huippuasiantuntija.
– Ongelma on siinä, että vakuutusoikeudessa, joka on yleensä viimeinen muutoksenhakuaste, tapausta tarkastellaan lähinnä juridiikan puolelta, eikä lääketieteellisesti. Korvausasioissa nykyisin potilasta hoitaneen lääkärin lausunto voidaan ohittaa liian helposti, Ronkainen sanoo.
Kansanedustaja teki jo syyskuussa 2017 lakialoitteen, jossa vakuutuslääkärit velvoitetaan allekirjoittamaan lausuntonsa ”kunnian ja omantunnon kautta”. Aloitteessa myös esitettiin vakuutusyhtiöiden käänteistä todistustaakkaa.
– Käänteinen todistustaakka tarkoittaisi sitä, että vakuutusyhtiöiden lääkäreillä ei olisi mahdollisuutta evätä korvausta, elleivät he kykene lääketieteellisin perustein todistamaan korvaushakemusta olennaisilta osin virheelliseksi. Jos vakuutusyhtiön lääkäreiden olisi tehtävä puolueeton terveysselvitys, se muuttaisi varmasti kokonaiskuvaa siten, että vakuutusyhtiöt kuuntelisivat paremmin hoitavia lääkäreitä, Ronkainen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- käänteinen toditustaakka potilaat lääkärit Jari Ronkainen vakuutuslääkärit perussuomalaiset Vakuutusoikeus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen hallituksen esityksestä vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamiseksi: ”Jää tussahdukseksi”

Vakuutuslääkäreiden mielivaltaa vastaan taistellut Ronkainen iloitsee KKO:n esityksestä: Hallituksen on reagoitava kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi

Perussuomalaisten Ronkainen iloitsee vakuutuslääkäreitä koskevan kansalaisaloitteen etenemisestä

Ronkainen odottaa hallitukselta vakuutuslääkärijärjestelmän korjausta: ”Milloin esitys saadaan eduskuntaan?”

Ronkainen vakuutuslääkärijärjestelmään ehdotetuista lakimuutoksista: ”Ei riitä muuttamaan nykytilaa”

Ronkainen vakuutuslääkärijärjestelmän muutoksesta: ”Tulokset jäävät jälleen kosmeettisiksi”

Ronkainen perää seurantaa vakuutuslääkäreitä koskevassa lakimuutoksessa: ”Korvausten tulee perustua lääketieteellisiin faktoihin, ei vakuutusyhtiöiden mielipiteisiin”

Ruiskumaalari taistelee seitsemättä vuotta ammattitaudin korvauksista vakuutusyhtiön kanssa

Long covid -potilaat putoavat sosiaaliturvaloukkuun – Juuso: Tilanteeseen on puututtava nopeasti
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää