Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

yliasiamies

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää Jyrki Kataisen valintaa Sitran yliasiamieheksi vanhojen puolueiden lehmänkauppana.

Entisen EU-komissaarin Jyrki Kataisen valinta varmistui, kun hallintoneuvoston sdp:tä, kokoomusta ja keskustaa edustavat jäsenet kannattivat Kataista Sitran yliasiamieheksi. Vihreiden, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton edustajat äänestivät vastaehdokasta, professori Markku Wileniusta. Valinta tehtiin äänin 5-4.
Wileniusta äänestänyt Jani Mäkelä pitää Kataisen nimitystä puhtaasti poliittisena, ja arvelee keskustan äänestäneen kokoomusehdokasta saadakseen hallituskumppaniltaan tukea omalle ehdokkaalleen, kun Kela päättää uudesta pääjohtajasta.
&#8211; Vaikka tehtävään oli avoin haku ja 51 hakijaa, media oli jo pitkään rummuttanut ”varmana tietona” entisen pääministerin ja komissaarin valintaa. Tälle käsitykselle oli ehkä perusteensa, koska nämä valinnat on pitkän aikaa sovittu kulisseissa virkanimityksinä. Oli ikään kuin ”maan tavan” mukaan kokoomuksen vuoro ottaa tämä kärkipaikka, Mäkelä sanoo.
Entisten poliitikkojen loppusijoituspaikka
Mäkelän mielestä mielikuva on ollut omiaan syömään kansalaisten luottamusta Sitraa kohtaan, etenkin kun ajatuspajaan on jatkuvasti palkattu myös muiden vanhojen valtapuolueiden entisiä poliitikkoja korkean profiilin ja palkkauksen tehtäviin.
&#8211; Kansalaispalautteessa on kyselty, onko Sitra entisten poliitikkojen loppusijoituspaikka ja mitä hyödyllistä se edes tekee. Päättäjän on mielestäni kaikissa luottamustehtävissään pyrittävä toteuttamaan äänestäjien tahtoa ja tehdä mahdollisimman hyviä sekä perusteltuja valintoja Suomen ja suomalaisten parhaaksi.
&#8211; Toin varapuheenjohtajana esille näitä näkemyksiä hallintoneuvostossa ja haastoin ehdokkaita esihaastatellutta Sitran hallitusta ja muuta hallintoneuvostoa. Kysyin ”pääehdokkaiksi” karsiutuneilta hakijoilta, mikä on heidän tilannekuvansa tämän palautteen ja sen todenmukaisuuden suhteen sekä ratkaisunsa mahdollisten ongelmien korjaamiseksi.
&#8221;Tässä kohtaa hälytyskellot soivat&#8221;
Hallitus esitti yksimielisesti valittavaksi Kataista. Sen mukaan ehdokkaat olivat hyvin tasavertaisia ja esitykseen johtaneet erot haettiin melko pienistä asioista johtamistavoissa.
&#8211; Tässä kohtaa hälytyskellot soivat, sillä olivathan Wileniuksen ansiot ison ajatuspajan johtoon aivan toista luokaa. Hän on tulevaisuustutkimuksen uranuurtaja ja tiedekunnan perustaja Suomessa valtavin kansainvälisin verkostoin, Mäkelä painottaa.
&#8211; Miksi hallitus esitti Kataista ja keitä on hallituksessa? Tätä hieman tutkimalla selvisi, että pääasiassa hallituksen jäsenet ovat valtionhallinnon korkeita virkamiehiä, joista useilla on joko puoluekirja tai selvä kytkös vanhoihin valtapuolueisiiin. Vaikka he olivatkin haastatelleet ehdokkaat kattavasti ja tehneet suuren työn, oliko työn tuloksen puolueettomuus kiistämätön?
Vastaehdokas selvästi pätevämpi
Mäkelä halusi tulevaisuustalon johtoon tulevaisuusprofessorin menneisyyden komissaarin sijaan.
&#8211; Esitin, että päätös tehdään heti ja yliasiamieheksi valitaan Wilenius. Hallintoneuvosto päätyi pitkän keskustelun jälkeen siihen, että pääehdokkaat on syytä haastatella vielä kolmannen kerran.
&#8211; Haastattelut toimitettiin perjantaina 20.9. Mielikuvani vahvistui, että tieteellisten ansioidensa ohella Wileniuksella oli myös vilpitön halu uudistaa Sitraa sekä tuoda sen toimintaa lähemmäksi kansaa. Katainen vaikutti virkamiestyypiltä, jolle sopii ”elämän jatkaminen norsunluutornissa”.
Poliittiset virkanimitykset tikun nokkaan
Mäkelä totesi Helsingin Sanomille heti valinnan jälkeen, ettei &#8221;mikään ole niin entinen kuin entinen poliitikko.” Hänelle jäi koko kuviosta hyvin ikävä maku ja todiste siitä, ettei poliittisten virkanimitysten aika ole Suomessa vieläkään ohi.
&#8211; Ikävä päätös Sitran julkisuuskuvan ja kansalaisten hyväksynnän kannalta. Toisaalta tämä oli myös rohkaisevaa perussuomalaisten äänestäjille. Perussuomalaisilla oli kaksi edustajaa hallintoneuvostossa &#8211; minun lisäkseni kansanedustaja Ville Vähämäki. Ilman meitä päättämässä, asia ei välttämättä olisi noussut edes keskusteluun, puhumattakaan että olisi jouduttu tiukkaan äänestykseen.
&#8211; Tässä on vahva näyttö siitä, että perussuomalaisia äänestämällä voidaan tuulettaa maan tavat ja tuoda hyvävelikerhot päivänvaloon. Jonain päivänä ne myös murtuvat, Mäkelä uskoo.
&nbsp;

Mäkelä ei olisi kelpuuttanut Kataista Sitran johtoon: ”Mikään ei ole niin entinen kuin entinen politiikko”

Jyrki Kataisen valinta Sitran yliasiamieheksi poliittisin perustein muistuttaa hyvin siitä, kuinka Sitrasta on muodostunut uusia ajatuksia esiin tuovan monipuolisen ajatuspajan sijaan täysin yksipuolisesti vallitsevaa totuutta toitottava jättimäinen poliittinen hillotolppa, kirjoittaa perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos.

Sitra resurssit ovat valtavat. Se työllistää yli 30 miljoonan euron vuosibudjetillaan noin 130 työntekijää, mutta ajatuspajan näkökulmat ovat suurista resursseista huolimatta erittäin yksipuolisia.
&#8211; &#8221;Ilmastonmuutos&#8221;, &#8221;jakamistalous&#8221; ja &#8221;kestävä kehitys&#8221; ovat taikasanoja, joita pyöritetään laitoksen julkaisuissa vaihtelevassa järjestyksessä, ilman minkäänlaista kriittistä tarkastelua, Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa.
Ajatuspajoilla yleensä paljon annettavaa
Grönroos toteaa, että Sitralla on samanlainen ongelma kuin Ulkopoliittisella instituutilla, joka yhtälailla työllistää isolla rahalla kymmenittäin tutkijoita, mutta jonka Donald Trumpin, Brexitin ja kansallismielisen politiikan kritisointiin keskittyvät julkaisut saisivat pointtinsa esitettyä alle kymmenesosalla käytetyistä resursseista.
&#8211; Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain poliittisia ajatuspajoja yhteensä 600 000 eurolla, mikä on mitätön summa verrattuna esimerkiksi Sitran budjettiin. Pienistä resursseistaan huolimatta ajatuspajoilla on paljon annettavaa, sillä pajojen esittämät näkökulmat poikkeavat toisistaan merkittävästi.
&#8211; Jos tulevaisuuden ennakointiin ja ajatuspajatoimintaan halutaan käyttää julkisia varoja, niin Sitran ja UPI:n kaltaisten yksipuolisten jättiläisten sijaan tulisi erilaisten näkökulmien ja aiheiden kirjoa monipuolistaa suuresti verrattuna nykytilanteeseen, Grönroos sanoo.
Monipuolisempaa yhteiskunnallista tutkimusta
Grönroosin mielestä tähän päästäisiin esimerkiksi integroimalla poliittiset ajatuspajat mukaan Sitran toimintaan ja tarjoamalla näille mahdollisuus tuoda omia näkökulmiaan ja osaamistaan paremmin esiin Sitran tarjoamien resurssien kautta. Sitra voisi näin myös toimia foorumina tulevaisuudentutkimukseen liittyvien eri näkökulmien keskustelulle.
&#8211; Toinen vaihtoehto on purkaa Sitraa siten, että osa sen toimintavaroista ohjattaisiin rehellisesti eri poliittisia näkökantoja edustaville ajatuspajoille sekä ilman puolueväriä toimiville itsenäisille tulevaisuudentutkimusta harjoittaville laitoksille.
&#8211; Näin taattaisiin yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevan tutkimuksen monipuolisuus ja sitä myöten myös voitaisiin luoda pohjaa laadukkaammalle päätöksenteolle, Grönroos uskoo.

Puoluesihteeri Grönroos: ”Sitrasta on tullut täysin yksipuolisesti vallitsevaa totuutta toitottava jättimäinen poliittinen hillotolppa”