Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan

Purra: Suomi nousee työllä, vastuunkannolla ja horjumattomuudella – ”Vippaskonsteja ei ole”

Perussuomalaisten Suomeksi kiitos -kielikampanja käynnistyy tänään

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous – katso suora lähetys

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Hallituksen sote-korjaukset saavat kiitosta väliraportissa – Sillanpää: ”Oppositio levittää propagandaa sotepalveluiden romahtamisesta”

Elinkeinoministeri Puisto: Työ turpeen puolesta etenee

Suomen Moody’s-luottoluokitus säilyy ennallaan – Purra kommentoi: ”Arvio antaa selvän viestin, että hallitus on tehnyt oikeita toimia”

Milan Jaff karkotettiin Suomesta – ”Tervemenoa”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

yliasiamies

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää Jyrki Kataisen valintaa Sitran yliasiamieheksi vanhojen puolueiden lehmänkauppana.

Entisen EU-komissaarin Jyrki Kataisen valinta varmistui, kun hallintoneuvoston sdp:tä, kokoomusta ja keskustaa edustavat jäsenet kannattivat Kataista Sitran yliasiamieheksi. Vihreiden, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton edustajat äänestivät vastaehdokasta, professori Markku Wileniusta. Valinta tehtiin äänin 5-4.
Wileniusta äänestänyt Jani Mäkelä pitää Kataisen nimitystä puhtaasti poliittisena, ja arvelee keskustan äänestäneen kokoomusehdokasta saadakseen hallituskumppaniltaan tukea omalle ehdokkaalleen, kun Kela päättää uudesta pääjohtajasta.
&#8211; Vaikka tehtävään oli avoin haku ja 51 hakijaa, media oli jo pitkään rummuttanut ”varmana tietona” entisen pääministerin ja komissaarin valintaa. Tälle käsitykselle oli ehkä perusteensa, koska nämä valinnat on pitkän aikaa sovittu kulisseissa virkanimityksinä. Oli ikään kuin ”maan tavan” mukaan kokoomuksen vuoro ottaa tämä kärkipaikka, Mäkelä sanoo.
Entisten poliitikkojen loppusijoituspaikka
Mäkelän mielestä mielikuva on ollut omiaan syömään kansalaisten luottamusta Sitraa kohtaan, etenkin kun ajatuspajaan on jatkuvasti palkattu myös muiden vanhojen valtapuolueiden entisiä poliitikkoja korkean profiilin ja palkkauksen tehtäviin.
&#8211; Kansalaispalautteessa on kyselty, onko Sitra entisten poliitikkojen loppusijoituspaikka ja mitä hyödyllistä se edes tekee. Päättäjän on mielestäni kaikissa luottamustehtävissään pyrittävä toteuttamaan äänestäjien tahtoa ja tehdä mahdollisimman hyviä sekä perusteltuja valintoja Suomen ja suomalaisten parhaaksi.
&#8211; Toin varapuheenjohtajana esille näitä näkemyksiä hallintoneuvostossa ja haastoin ehdokkaita esihaastatellutta Sitran hallitusta ja muuta hallintoneuvostoa. Kysyin ”pääehdokkaiksi” karsiutuneilta hakijoilta, mikä on heidän tilannekuvansa tämän palautteen ja sen todenmukaisuuden suhteen sekä ratkaisunsa mahdollisten ongelmien korjaamiseksi.
&#8221;Tässä kohtaa hälytyskellot soivat&#8221;
Hallitus esitti yksimielisesti valittavaksi Kataista. Sen mukaan ehdokkaat olivat hyvin tasavertaisia ja esitykseen johtaneet erot haettiin melko pienistä asioista johtamistavoissa.
&#8211; Tässä kohtaa hälytyskellot soivat, sillä olivathan Wileniuksen ansiot ison ajatuspajan johtoon aivan toista luokaa. Hän on tulevaisuustutkimuksen uranuurtaja ja tiedekunnan perustaja Suomessa valtavin kansainvälisin verkostoin, Mäkelä painottaa.
&#8211; Miksi hallitus esitti Kataista ja keitä on hallituksessa? Tätä hieman tutkimalla selvisi, että pääasiassa hallituksen jäsenet ovat valtionhallinnon korkeita virkamiehiä, joista useilla on joko puoluekirja tai selvä kytkös vanhoihin valtapuolueisiiin. Vaikka he olivatkin haastatelleet ehdokkaat kattavasti ja tehneet suuren työn, oliko työn tuloksen puolueettomuus kiistämätön?
Vastaehdokas selvästi pätevämpi
Mäkelä halusi tulevaisuustalon johtoon tulevaisuusprofessorin menneisyyden komissaarin sijaan.
&#8211; Esitin, että päätös tehdään heti ja yliasiamieheksi valitaan Wilenius. Hallintoneuvosto päätyi pitkän keskustelun jälkeen siihen, että pääehdokkaat on syytä haastatella vielä kolmannen kerran.
&#8211; Haastattelut toimitettiin perjantaina 20.9. Mielikuvani vahvistui, että tieteellisten ansioidensa ohella Wileniuksella oli myös vilpitön halu uudistaa Sitraa sekä tuoda sen toimintaa lähemmäksi kansaa. Katainen vaikutti virkamiestyypiltä, jolle sopii ”elämän jatkaminen norsunluutornissa”.
Poliittiset virkanimitykset tikun nokkaan
Mäkelä totesi Helsingin Sanomille heti valinnan jälkeen, ettei &#8221;mikään ole niin entinen kuin entinen poliitikko.” Hänelle jäi koko kuviosta hyvin ikävä maku ja todiste siitä, ettei poliittisten virkanimitysten aika ole Suomessa vieläkään ohi.
&#8211; Ikävä päätös Sitran julkisuuskuvan ja kansalaisten hyväksynnän kannalta. Toisaalta tämä oli myös rohkaisevaa perussuomalaisten äänestäjille. Perussuomalaisilla oli kaksi edustajaa hallintoneuvostossa &#8211; minun lisäkseni kansanedustaja Ville Vähämäki. Ilman meitä päättämässä, asia ei välttämättä olisi noussut edes keskusteluun, puhumattakaan että olisi jouduttu tiukkaan äänestykseen.
&#8211; Tässä on vahva näyttö siitä, että perussuomalaisia äänestämällä voidaan tuulettaa maan tavat ja tuoda hyvävelikerhot päivänvaloon. Jonain päivänä ne myös murtuvat, Mäkelä uskoo.
&nbsp;

Mäkelä ei olisi kelpuuttanut Kataista Sitran johtoon: ”Mikään ei ole niin entinen kuin entinen politiikko”

Jyrki Kataisen valinta Sitran yliasiamieheksi poliittisin perustein muistuttaa hyvin siitä, kuinka Sitrasta on muodostunut uusia ajatuksia esiin tuovan monipuolisen ajatuspajan sijaan täysin yksipuolisesti vallitsevaa totuutta toitottava jättimäinen poliittinen hillotolppa, kirjoittaa perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos.

Sitra resurssit ovat valtavat. Se työllistää yli 30 miljoonan euron vuosibudjetillaan noin 130 työntekijää, mutta ajatuspajan näkökulmat ovat suurista resursseista huolimatta erittäin yksipuolisia.
&#8211; &#8221;Ilmastonmuutos&#8221;, &#8221;jakamistalous&#8221; ja &#8221;kestävä kehitys&#8221; ovat taikasanoja, joita pyöritetään laitoksen julkaisuissa vaihtelevassa järjestyksessä, ilman minkäänlaista kriittistä tarkastelua, Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa.
Ajatuspajoilla yleensä paljon annettavaa
Grönroos toteaa, että Sitralla on samanlainen ongelma kuin Ulkopoliittisella instituutilla, joka yhtälailla työllistää isolla rahalla kymmenittäin tutkijoita, mutta jonka Donald Trumpin, Brexitin ja kansallismielisen politiikan kritisointiin keskittyvät julkaisut saisivat pointtinsa esitettyä alle kymmenesosalla käytetyistä resursseista.
&#8211; Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain poliittisia ajatuspajoja yhteensä 600 000 eurolla, mikä on mitätön summa verrattuna esimerkiksi Sitran budjettiin. Pienistä resursseistaan huolimatta ajatuspajoilla on paljon annettavaa, sillä pajojen esittämät näkökulmat poikkeavat toisistaan merkittävästi.
&#8211; Jos tulevaisuuden ennakointiin ja ajatuspajatoimintaan halutaan käyttää julkisia varoja, niin Sitran ja UPI:n kaltaisten yksipuolisten jättiläisten sijaan tulisi erilaisten näkökulmien ja aiheiden kirjoa monipuolistaa suuresti verrattuna nykytilanteeseen, Grönroos sanoo.
Monipuolisempaa yhteiskunnallista tutkimusta
Grönroosin mielestä tähän päästäisiin esimerkiksi integroimalla poliittiset ajatuspajat mukaan Sitran toimintaan ja tarjoamalla näille mahdollisuus tuoda omia näkökulmiaan ja osaamistaan paremmin esiin Sitran tarjoamien resurssien kautta. Sitra voisi näin myös toimia foorumina tulevaisuudentutkimukseen liittyvien eri näkökulmien keskustelulle.
&#8211; Toinen vaihtoehto on purkaa Sitraa siten, että osa sen toimintavaroista ohjattaisiin rehellisesti eri poliittisia näkökantoja edustaville ajatuspajoille sekä ilman puolueväriä toimiville itsenäisille tulevaisuudentutkimusta harjoittaville laitoksille.
&#8211; Näin taattaisiin yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevan tutkimuksen monipuolisuus ja sitä myöten myös voitaisiin luoda pohjaa laadukkaammalle päätöksenteolle, Grönroos uskoo.

Puoluesihteeri Grönroos: ”Sitrasta on tullut täysin yksipuolisesti vallitsevaa totuutta toitottava jättimäinen poliittinen hillotolppa”