

MATTI MATIKAINEN
Mäkelä ei olisi kelpuuttanut Kataista Sitran johtoon: ”Mikään ei ole niin entinen kuin entinen politiikko”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää Jyrki Kataisen valintaa Sitran yliasiamieheksi vanhojen puolueiden lehmänkauppana.
Entisen EU-komissaarin Jyrki Kataisen valinta varmistui, kun hallintoneuvoston sdp:tä, kokoomusta ja keskustaa edustavat jäsenet kannattivat Kataista Sitran yliasiamieheksi. Vihreiden, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton edustajat äänestivät vastaehdokasta, professori Markku Wileniusta. Valinta tehtiin äänin 5-4.
Wileniusta äänestänyt Jani Mäkelä pitää Kataisen nimitystä puhtaasti poliittisena, ja arvelee keskustan äänestäneen kokoomusehdokasta saadakseen hallituskumppaniltaan tukea omalle ehdokkaalleen, kun Kela päättää uudesta pääjohtajasta.
– Vaikka tehtävään oli avoin haku ja 51 hakijaa, media oli jo pitkään rummuttanut ”varmana tietona” entisen pääministerin ja komissaarin valintaa. Tälle käsitykselle oli ehkä perusteensa, koska nämä valinnat on pitkän aikaa sovittu kulisseissa virkanimityksinä. Oli ikään kuin ”maan tavan” mukaan kokoomuksen vuoro ottaa tämä kärkipaikka, Mäkelä sanoo.
Entisten poliitikkojen loppusijoituspaikka
Mäkelän mielestä mielikuva on ollut omiaan syömään kansalaisten luottamusta Sitraa kohtaan, etenkin kun ajatuspajaan on jatkuvasti palkattu myös muiden vanhojen valtapuolueiden entisiä poliitikkoja korkean profiilin ja palkkauksen tehtäviin.
– Kansalaispalautteessa on kyselty, onko Sitra entisten poliitikkojen loppusijoituspaikka ja mitä hyödyllistä se edes tekee. Päättäjän on mielestäni kaikissa luottamustehtävissään pyrittävä toteuttamaan äänestäjien tahtoa ja tehdä mahdollisimman hyviä sekä perusteltuja valintoja Suomen ja suomalaisten parhaaksi.
– Toin varapuheenjohtajana esille näitä näkemyksiä hallintoneuvostossa ja haastoin ehdokkaita esihaastatellutta Sitran hallitusta ja muuta hallintoneuvostoa. Kysyin ”pääehdokkaiksi” karsiutuneilta hakijoilta, mikä on heidän tilannekuvansa tämän palautteen ja sen todenmukaisuuden suhteen sekä ratkaisunsa mahdollisten ongelmien korjaamiseksi.
”Tässä kohtaa hälytyskellot soivat”
Hallitus esitti yksimielisesti valittavaksi Kataista. Sen mukaan ehdokkaat olivat hyvin tasavertaisia ja esitykseen johtaneet erot haettiin melko pienistä asioista johtamistavoissa.
– Tässä kohtaa hälytyskellot soivat, sillä olivathan Wileniuksen ansiot ison ajatuspajan johtoon aivan toista luokaa. Hän on tulevaisuustutkimuksen uranuurtaja ja tiedekunnan perustaja Suomessa valtavin kansainvälisin verkostoin, Mäkelä painottaa.
– Miksi hallitus esitti Kataista ja keitä on hallituksessa? Tätä hieman tutkimalla selvisi, että pääasiassa hallituksen jäsenet ovat valtionhallinnon korkeita virkamiehiä, joista useilla on joko puoluekirja tai selvä kytkös vanhoihin valtapuolueisiiin. Vaikka he olivatkin haastatelleet ehdokkaat kattavasti ja tehneet suuren työn, oliko työn tuloksen puolueettomuus kiistämätön?
Vastaehdokas selvästi pätevämpi
Mäkelä halusi tulevaisuustalon johtoon tulevaisuusprofessorin menneisyyden komissaarin sijaan.
– Esitin, että päätös tehdään heti ja yliasiamieheksi valitaan Wilenius. Hallintoneuvosto päätyi pitkän keskustelun jälkeen siihen, että pääehdokkaat on syytä haastatella vielä kolmannen kerran.
– Haastattelut toimitettiin perjantaina 20.9. Mielikuvani vahvistui, että tieteellisten ansioidensa ohella Wileniuksella oli myös vilpitön halu uudistaa Sitraa sekä tuoda sen toimintaa lähemmäksi kansaa. Katainen vaikutti virkamiestyypiltä, jolle sopii ”elämän jatkaminen norsunluutornissa”.
Poliittiset virkanimitykset tikun nokkaan
Mäkelä totesi Helsingin Sanomille heti valinnan jälkeen, ettei ”mikään ole niin entinen kuin entinen poliitikko.” Hänelle jäi koko kuviosta hyvin ikävä maku ja todiste siitä, ettei poliittisten virkanimitysten aika ole Suomessa vieläkään ohi.
– Ikävä päätös Sitran julkisuuskuvan ja kansalaisten hyväksynnän kannalta. Toisaalta tämä oli myös rohkaisevaa perussuomalaisten äänestäjille. Perussuomalaisilla oli kaksi edustajaa hallintoneuvostossa – minun lisäkseni kansanedustaja Ville Vähämäki. Ilman meitä päättämässä, asia ei välttämättä olisi noussut edes keskusteluun, puhumattakaan että olisi jouduttu tiukkaan äänestykseen.
– Tässä on vahva näyttö siitä, että perussuomalaisia äänestämällä voidaan tuulettaa maan tavat ja tuoda hyvävelikerhot päivänvaloon. Jonain päivänä ne myös murtuvat, Mäkelä uskoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hallintoneuvosto Markku Wilenius poliittinen virkanimitys yliasiamies ajatuspaja kansalaiset Sitra Jani Mäkelä Luottamus Suomi perussuomalaiset Jyrki Katainen Keskusta Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkelä: Postin pomo nauttii ökypalkkaa ja työntekijöitä kyykytetään – ”Ministerin vihellettävä peli poikki, huono johtaminen on jatkunut jo pitkään”

Puoluesihteeri Grönroos: ”Sitrasta on tullut täysin yksipuolisesti vallitsevaa totuutta toitottava jättimäinen poliittinen hillotolppa”

Putkonen: Rinteen ilmastoneuvonantajat täysin yössä – Kiina saastuttaa entistä enemmän, mutta saa silti Sitralta ja Greenpeacelta kehuja

Perussuomalaiset: Sitran ilmastokiristykset punavihreää pelottelua – ”On käsittämätöntä, että suomalaisia syyllistetään oman auton käytöstä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.