Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta

YYA-sopimus

Perussuomalaisten Vilhelm Junnila on tyytyväinen Suomen päätökseen hakea Nato-jäsenyyttä äänin 188-8.

&#8211; Nato-jäsenyyden myötä Suomen itsemääräämisoikeus kasvaa, kun turvallisuutemme ei ole riippuvainen epäsymmetrisestä idänpolitiikasta, linjaa Vilhelm Junnila.
Jäsenyyden myötä Suomi on viimein vapaa
Junnilan mukaan taakse jäävät vuodet, jolloin tehtyyn politiikkaan vaikuttivat Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän odotukset ja tavoitteet. Enää ei tarvitse tehdä sopimuksia ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta.
&#8211; Turvallisuuspoliittisten tavoitteiden lisäksi poliittinen ilmapiiri muuttuu pysyvästi avoimempaan suuntaan. Kun jäsenyys ratifioidaan, olemme vihdoinkin vapaita. Meidän ei tule pelästyä tai ylireagoida mahdollisiin mutkiin matkassa, kun käännämme ohjauspyörää yhdessä ja pidämme suunnan samana, korostaa Junnila.
Eduskunta äänesti Suomen Nato-hakemuksen jättämisestä tänään tiistaina. Natoon liittymistä kannatti äänestyksessä 188 kansanedustajaa ja vain 8 kansanedustajaa äänesti vastaan.
&nbsp;

Junnila tyytyväinen Suomen Nato-päätökseen: Suomen itsemääräämisoikeus vahvistuu Venäjä-riippuvuuden vähetessä

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso kannattaa Suomen liittymistä Natoon. Juuso uskoo, että niin kauan kuin kukaan ei hyökkää Suomeen, ei Suomen turvallisuuden vahvistaminen ole uhka kenellekään.

Suomi oli pitkään sidottu entiseen Neuvostoliittoon ystävyys- ja avunantosopimuksella, joka päättyi vuonna 1992 Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena. YYA-sopimus sitoi Suomen monella tapaa itään, ja Suomea pidettiin maailmalla yleisesti Neuvostoliiton vasallivaltiona.
&#8211; Mieleeni on jäänyt, että kun Helena Takalo voitti hiihdon MM-kultaa vuonna -78, niin jossakin kansainvälisessä julkaisussa uutisoitiin hänen kotimaakseen SovjetFinland, muistelee perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Suomi lähestynyt länttä jo pitkään
YYA-sopimuksen päätyttyä Suomi silloisen presidenttinsä Mauno Koiviston johdolla käänsi nopeasti katseensa länteen. Suomella oli tarve hakea liittolaisia siltä varalta, että Venäjä vielä joskus uhkaisi maata sotilaallisesti. Vuonna 1994 Suomi liittyikin Naton rauhankumppanuusohjelmaan ja vuonna 1995 Euroopan unioniin.
&#8211; Sen jälkeen Suomi on turvallisuuspolitiikassa lähentynyt länsimaita määrätietoisesti askel askeleelta. Seuraava askel länteen tehtiin vuonna 2014 Naton isäntämaasopimuksen muodossa, ja nyt olemme viimeistelemässä tavoitteemme hakemalla Nato-jäsenyyttä, Juuso kertoo.
Nato on puolustusliitto
Nato-sopimuksen viides artikla perustuu hallitusten väliseen luottamukseen siitä, että kukin maa auttaa toista hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato-sopimuksessa ei sovita millaista apua kukin maa antaa, vaan asia päätetään kansallisesti ja tapauskohtaisesti. Apu voi olla esimerkiksi humanitääristä, aseellista, taloudellista tai sotilaallista apua.
Juuso painottaa, että Nato on puolustusliitto. Suomi ei ole hyökkäämässä minnekään, eikä yhtään suomalaista sotilasta pakoteta sotimaan toiseen jäsenmaahan. Mikäli Suomi päättäisi lähettää sotilaita toisen jäsenmaan avuksi, tulisivat kysymykseen vain vapaaehtoisesti sinne lähtevät. Tämä koskee tietysti myös tilannetta, jossa Suomi pyytäisi muiden jäsenmaiden apua.
Kansallisesta puolustuksesta pidettävä huolta
Mikäli Venäjä hyökkäisi Suomeen, maa olisi alussa täysin oman puolustuksen varassa.
&#8211; Nato-maiden apuun tulo saattaisi kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Suomen tulee siis jatkossakin turvata kansallinen puolustus yhtä hyvin jos ei paremmin kuin tähänkin asti, Juuso korostaa.
&#8211; Henkilökohtaisesti toivon, että Suomi sopisi Norjan ja Tanskan lailla siitä, että Suomen maaperällä ei säilytettäisi ydinaseita, hyökkäyssotaan kuuluvaa aseistusta eikä Suomessa olisi pysyviä Naton tukikohtia. Venäjä on naapurimaamme, ja meidän tulisi pyrkiä pitämään toimivat ja rauhanomaiset naapurussuhteet tulevaisuudessa, vaikka se juuri nyt tuntuukin vaikealta.
&#8211; Se, että Suomi vahvistaa turvallisuuttaan, ei ole uhka kenellekään niin kauan kuin kukaan ei hyökkää Suomeen. Sen vuoksi puollan Suomen jäsenyyttä Naton puolustusliitossa, Juuso sanoo.
&nbsp;

Juuso puoltaa Natoon liittymistä: Suomen turvallisuuden vahvistaminen ei ole uhka kenellekään

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi eduskunnan turvallisuuspoliittisen ajankohtaisselonteon lähetekeskustelussa, että Suomi etenee kohti Nato-jäsenyyttä eikä siitä ole epäilystäkään.

&#8211; Kuten selonteossakin todetaan, puolustuksemme ennaltaehkäisevä vaikutus olisi Naton jäsenenä nykyistä huomattavasti suurempi. Nato-jäsenyys ei muuta puolustuksemme oleellista perustaa, joka on aina omissa käsissämme, sanoi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Jäsenyydelle ei ole enää vaihtoehtoa
Purra ei näe Nato-jäsenyydelle enää vaihtoehtoa.
&#8211; Jos Suomi jäisi Naton ulkopuolelle, se olisi Venäjän arvaamattomille toimille altis. Maamme ei olisi itsenäinen, vaan se joutuisi tekemään myöntyväisyyspolitiikkaa pyrkimyksessään elää rauhassa.
&#8211; Uusi YYA-sopimus, ehkä puuttumista sisäpolitiikkaamme ja valintoihimme hallituspohjasta, lopulta ehkä alueluovutus. Vai samaa, mitä näemme nyt Ukrainassa? Emme tiedä, mitä Vladimir Putin keksisi, Purra sanoi.
Venäjä ei ole muuttunut
Purran mukaan Venäjä ei ole muuttunut.
&#8211; Se on aina ollut tuollainen, ja todennäköisesti tulee aina olemaan.
Purra lainasi presidentti Paasikiven sanoja Risto Rytille vuonna 1940.
&#8211; Jos me tämän valtakunnan intressipiiriin jäämme, on se meille kuolema. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä.
&nbsp;

Purra eduskunnan Nato-keskustelussa: Naton ulkopuolella palaisimme myöntyväisyyspolitiikkaan