Vuonna 2025 Tanskassa rekisteröitiin 1 961 turvapaikkahakemusta, joista 333 oli niin sanottuja ”etärekisteröintejä”. Tämä tarkoittaa henkilöitä, joilla oli jo ennestään oleskelulupa Tanskassa muilla perusteilla. Näin uusien tulijoiden määrä laskee 1 628:aan.
Turvapaikka myönnettiin 861 henkilölle, mutta heistä 210:llä oli jo oleskelulupa muista syistä ja 358 oli tullut YK:n pakolaiskiintiön kautta, eli heidät oli jo tunnustettu pakolaisiksi. Näin ollen kuntiin sijoitettiin yhteensä vain 212 uutta pakolaista.
Yhteensä Tanskasta poistui yhtä paljon pakolaisia ja heidän perheenjäseniään (joilla oli laillinen oleskelulupa) kuin uusia henkilöitä sai oleskeluluvan. Tämä johtuu paljolti siitä, että yhä useampi syyrialainen on hyväksynyt tukipaketin palatakseen kotimaahansa.
Tietoiset poliittiset päätökset
Tanskassa on tällä hetkellä yhteensä 15 turvapaikkakeskusta, kun vuonna 2015 niitä oli peräti 98. Keskuksissa majoitetaan noin 3 900 henkilöä, joista 450 oleskelee karkotuskeskuksissa.
Maan menestyksekäs maahanmuuttopolitiikka ei ole seurausta yksittäisestä päätöksestä. Kyseessä on sarja tietoisia poliittisia linjauksia, joita hallitusvastuussa olevat puolueet – ja etenkin sosialidemokraatit – ovat tehneet vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen.
Paluu lähtömaahan oletusarvo
Pakolaisille myönnetään määräaikainen suojelu, eikä pysyvää oleskelulupaa. Paluu lähtömaahan on siis oletusarvo. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että esimerkiksi syyrialaisten oleskelulupia on voitu harkita uudelleen, kun tilanne heidän kotimaassaan on olennaisesti muuttunut.
Merkittävä muutos on ollut myös perheenyhdistämisen ehtojen kiristäminen. Tilapäisen suojelun saaneiden on usein odotettava useita vuosia ennen kuin perheenjäsenet voivat muuttaa maahan.
Tällä on ollut suuri vaikutus kokonaislukuihin, koska Euroopassa suuri osa maahanmuutosta tapahtuu juuri perheenyhdistämisen kautta.
Demareiden aika oppia
Tanskan sosialidemokraattista hallitusta on arvosteltu ankarasti sen harjoittamasta tiukasta maahanmuuttopolitiikasta. Sittemmin monessa maassa on tultu toisiin aatoksiin ja pragmaattinen politiikka saa kaiken aikaa yhä enemmän jalansijaa Euroopassa.
Suomessa ja Ruotsissa sosialidemokraatit ajavat edelleen solidaarista maahanmuuttoa, jonka henkinen koti lienee peräisen ammoisista Biafran ja Angolan kriiseistä.
Toki se perustuu myös win-win-hyötynäkökulmaan eli siihen, että maahanmuuttajat äänestävät usein vasemmistopuolueita.
Sosialistit ovat myyneet sielunsa
– Tanska on irtaantunut EU:n maahanmuuttopolitiikasta. Sikäläiset demarit ajaneet tanskalaisten asiaa. Olisiko liikaa toivoa että Suomen päättäjät ottaisivat oppia Tanskan demareilta, kysyy kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen viestipalvelu X:ssä.
– Sosialidemokratian suuri tragedia on, että se tarkoittaa aatteena hyvää, mutta se saa aikaan pahaa. SDP kalastelee ääniä jakamalla vaalimainoksia arabiaksi. Tulonsiirroilla elävät maahanmuuttajaosajoukot äänestävät demareita, sillä demarit ovat myyneet sielunsa: he ostavat rahalla toimeentulotukimaahanmuuton ääniä, summaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren.