Riikka Purra Kuntaliiton puheenjohtajapaneelissa: ”Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on kevennettävä”

Hamasin aseellisten raiskausten symboliksi nousseen Naama Levyn kaapannut Hamasin terroristi Muhammed Abu Aseed eliminoitu

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Tynkkynen ärähtää EU:n epälogiikasta: yhtäällä Suomi on vaarassa joutua tarkkailuluokalle koska talous heikompi kuin muualla, mutta samalla Suomen pitäisi maksaa yhtä enemmän muille jäsenmaille

Perussuomalaisten kansanedustajat: TKI-panostuksissa on huomioitava määrän lisäksi laatu

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Jussi Lindgren

Valtiovarainministerin talouspoliittisen erityisavustajan Jussi Lindgrenin mukaan etenkin kasvavat sote-menot ja korkomenojen raju kasvu selittävät valtion ensi vuoden budjetin alijäämää. Orpon hallitus ottaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan uutta velkaa 10,1 miljardia euroa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli viime viikolla valtiovarainministeriön <a href="https://www.suomenuutiset.fi/valtiovarainministerion-budjettiehdotus-julki-tyon-ja-liikkumisen-verotus-kevenee-kehitysapuun-leikkauksia-merkittavia-panostuksia-turvallisuuteen-ja-hyvinvointiin/">ehdotusta</a> valtion vuoden 2024 budjetiksi.
Ensi vuonna muun muassa työn ja liikkumisen verotus kevenee ja kehitysapuun tulee leikkauksia. Tiedossa on myös merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi poliiseja on tulossa lisää.
Julkista taloutta ei kuitenkaan voida pelastaa yhdellä hallituskaudella, niinpä alijäämät jatkuvat suurina vielä tulevina vuosina. Tämä näkyy myös budjettiehdotuksessa, jonka loppusumma on 87,2 miljardia euroa tulojen ollessa 77 miljardia, eli alijäämä on 10,1 miljardia. Alijäämä katetaan velalla.
Hyvinvointialueiden rahoitus on sangen kallista
Valtiovarainministeri Purran talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1d1773a4-889c-40e1-a2ad-46a77f5eb2c2">avaa taustoja</a> Iltalehdessä. Muun muassa kasvavat sotemenot ja korkomenojen raju kasvu ovat syy lisävelanotolle.
Vastuu sotepalvelujen tuottamisesta siirtyi tämän vuoden alusta hyvinvointialueille. Alueiden rahoitus on erittäin kallista.
Koko valtionbudjetin suuruus ensi vuonna on valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan 87,2 miljardia euroa.
– Siitä 24,6 miljardia euroa menee hyvinvointialueille. Se on tosi merkittävä osuus budjetista. Taustalla on se, että hoivamenot kasvavat ja siihen vaikuttaa tietysti paljon meidän väestörakenteemme muutos. Kun väestö vanhenee, luonnollisesti se maksaa, Lindgren sanoo Iltalehdelle.
Nollakorkojen aika on ohi
Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd) hallitus jätti perinnöksi seuraajalleen valtavat velat, joiden vaikutus tuntuu ja näkyy myös valtion ensi vuoden budjetissa. Toinen merkittävä selittäjä uudelle velalle ensi vuoden budjetissa ovatkin valtionvelan korkomenot.
Viime hallituskaudella otettu velka on korkojen noustua muuttunut entistä kalliimmaksi, sillä ensi vuonna pelkkiin velan korkomenoihin menee 3,2 miljardia euroa. Kyse on siis pelkästään velanoton hinnasta, sillä korkoihin hupenevalla 3,2 miljardilla ei saada vastineeksi palveluita kansalaisille.
Lindgren huomauttaa, että velassa oleminen on nyt selvästi kalliimpaa kuin viime hallituskaudella.
– Viime hallituskaudella korkomenot olivat vuodessa keskimäärin alle miljardi euroa. Korkomenojen budjetoitu määrä on siis yli kolminkertaistunut toteutuneisiin korkomenoihin nähden.
Lisäkulujen taustalla myös inflaatio
Valtion budjettiin, esimerkiksi sotemenojen kasvuun, vaikuttaa toki myös yleinen inflaatio eli hintojen nousu. Osana talouden sopeutustoimia hallitus on kuitenkin kirjannut hallitusohjelmaan osaan sosiaalietuuksista indeksijarrut, eli niitä ei nosteta hintojen nousun mukaan.
Orpon hallitus toteuttaa valtiontaloudessa ryhtiliikkeen, josta suorien sopeutuksien osuus hallituskaudella on neljä miljardia. Kaikkiaan hallitus aikoo sopeuttaa 6 miljardia euroa vaalikaudella.
Lindgren huomauttaa, että jos sopeutusta ei tehtäisi, velkaa pitäisi ottaa vielä nykyistäkin enemmän.
– Jos seuraavalla vaalikaudella jatketaan sopeutusta ja kasvu vähän paranee, on realistista, että päästään koko julkisen talouden velkasuhteen osalta alenevaan kehitykseen.

Marinin hallitus jätti seuraajalleen perinnöksi valtavat velat – valtion budjetista ensi vuonna 3,2 miljardia pelkästään velan korkomenoihin

Jussi Lindgren

Marinin hallitus jätti seuraajalleen perinnöksi valtavat velat – valtion budjetista ensi vuonna 3,2 miljardia pelkästään velan korkomenoihin

Uusimmat

Riikka Purra Kuntaliiton puheenjohtajapaneelissa: ”Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on kevennettävä”

Hamasin aseellisten raiskausten symboliksi nousseen Naama Levyn kaapannut Hamasin terroristi Muhammed Abu Aseed eliminoitu

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Tynkkynen ärähtää EU:n epälogiikasta: yhtäällä Suomi on vaarassa joutua tarkkailuluokalle koska talous heikompi kuin muualla, mutta samalla Suomen pitäisi maksaa yhtä enemmän muille jäsenmaille

Perussuomalaisten kansanedustajat: TKI-panostuksissa on huomioitava määrän lisäksi laatu

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Viikon suosituimmat

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”