LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen teknologinen osaaminen ja teollisuuden tulevaisuus rakentuvat peruskoulussa. Viime vuosien opetussuunnitelmamuutokset, jotka tehtiin tasa-arvon nimissä, ovat kuitenkin heikentäneet teknisen työn asemaa rajusti. Seuraukset näkyvät jo nyt nuorten heikentyneinä perustaitoina, ammatillisen koulutuksen vetovoiman laskuna ja yritysten kasvavana huolena osaajapulasta. Tämä kehitys on pysäytettävä, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Tekninen työ antaa oppilaille valmiudet ymmärtää, suunnitella ja valmistaa teknisiä ratkaisuja. Se kehittää ongelmanratkaisukykyä, luovuutta, kädentaitoja sekä ymmärrystä teknologiasta ja rakennetusta ympäristöstä. Kyse ei ole vain käsillä tekemisestä, vaan teknologisesta yleissivistyksestä, joka luo perustan jatko-opinnoille ja työelämälle.
Silti teknisen työn pakolliset opinnot ovat yläkoulussa vähentyneet jopa 67 prosenttia. Seitsemännellä luokalla pakollista teknistä työtä on enää yksi vuosiviikkotunti, vain 0,5 prosenttia koko perusopetuksen tuntimäärästä. Kaikkiaan tekniikan osuus peruskoulun tunneista on noin 2,4 prosenttia. Valinnaisainevalinnat romahtivat vuosina 2017–2019 peräti 43 prosenttia, eikä tilanne ole vuonna 2026 korjaantunut.
– Opettajakunnan viesti on hälyttävä: 94 prosenttia alan opettajista ei näe nykytilanteessa mitään positiivista, perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen toteaa.
Teknisen työn opettajankoulutus on lakkautettu. Kun opettajia ei kouluteta, ei synny myöskään opetusta. Aiemmin teknisen työn ja tekstiilityön opintoja oli yhteensä 120 opintopistettä, nyt yhdistetty kokonaisuus on 60 opintopistettä. Tämä on merkinnyt selkeää aineenhallinnan heikkenemistä ja osaamispohjan kaventumista. Teknisen työn opettajankoulutukseen on tehtävä panostuksia.
– Ammatillisen koulutuksen opiskelun tulisi muistuttaa rytmiltään teollisuuden työpäiviä niin, että työelämäkaltaisuus lisääntyisi tutkinnon edetessä.
– Aikuisten kohdalla sekä jatkuvan oppimisen näkökulmasta tarvittaisiin nykyistä enemmän joustavia kokonaista tutkintoa pienempien opintokokonaisuuksien suorittamismahdollisuuksia.
Samaan aikaan tekniset alat tuottavat noin puolet Suomen viennistä. Teollisuusliitto on varoittanut, että tekninen työ on monin paikoin kadonnut peruskouluista, vaikka suomalainen teollisuus elää osaamisesta. Puuteollisuus ry puolestaan kertoo, että ammatillista koulutusta on ajettu systemaattisesti alas ja koulutuslinjoja lakkautettu hakijapulan vuoksi. Yrityksissä joudutaan opettamaan harjoittelijoille jopa perusvälineiden käyttöä, koska riittävä perusosaaminen puuttuu.
– Teknisen alan koulutuksiin jää jo nyt opiskelupaikkoja täyttämättä. Ilman vahvaa peruskoulun pohjaa kiinnostus ei synny eikä osaajia riitä. Tämä on vakava riski Suomen kilpailukyvylle ja huoltovarmuudelle, Seppänen jatkaa.
Seppänen vaatii, että tekninen työ on palautettava omaksi, selkeästi määritellyksi oppiaineekseen peruskouluun nykyaikaisessa muodossa. Pro teknologia esittää teknisen työn palauttamista perusopetukseen kaikille yhteisenä nykyaikaisena tekninen työ ja teknologia -oppiaineena. Sen tuntimäärää on lisättävä vastaamaan sen yhteiskunnallista merkitystä. Oppilaille on taattava aito mahdollisuus valita tekninen työ kiinnostuksensa mukaan, ja teknisen osaamisen jatkumo on varmistettava perusopetuksesta toiselle asteelle ja lukioon.
– Suomella on valmiit tilat, välineet ja vahva perinne teknisen osaamisen opetukseen. Enää puuttuu poliittinen tahtotila.
– Kyse ei ole vain opetustunneista. Kyse on siitä, annammeko nuorille mahdollisuuden löytää polkunsa teknisille aloille, turvaammeko suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden ja huolehdimmeko kansallisesta huoltovarmuudesta. Nykyinen linja on osoittautunut virheeksi. On aika korjata se. Olen jättämässä asiasta lakialoitteen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Euroopan perinteinen teollinen perusta murenee hitaasti mutta vääjäämättä. Taustalla on Kiinan nousu teknologiseksi ja tuotannolliseksi suurvallaksi. Suomen osalta kyse ei ole ainoastaan viennistä ja työpaikoista, vaan myös poliittisesta liikkumavarasta. Nykyisessä piittaamattomassa maailmassa talous, teknologia ja poliittinen valta kietoutuvat yhä tiukemmin toisiinsa.
Kansanedustaja Wille Rydman herättelee koko tiedeyhteisöä kyseenalaistamaan Suomen Akatemian kestämätöntä rahanjakopolitiikkaa, jossa tukea tarjotaan rodullistettujen kynsisalonkien tarkasteluun, mutta kovien tieteenalojen tutkimuksille nyrpistellään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen kritisoi peruskoulun käsityönopetusta liian teoreettiseksi. Seppäsen mukaan oppilaat eivät saa riittävästi käytännön taitoja, mikä heikentää sekä työelämän osaajapohjaa että Suomen huoltovarmuutta. Ratkaisuksi hän esittää teknisen työn ja tekstiilityön eriyttämistä sekä käsityön opetuksen vahvistamista.
Espoossa on ryhdytty valmistelemaan toimia maahanmuuttajakoulujen ongelmien vähentämiseksi tasaamalla vieras- ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa somekanavillaan niitä päättäjiä jotka nyt esittävät maahanmuuton ongelmien ratkaisuksi keinotekoista koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamista.
Suomalainen peruskoulu on perustaitojen ja -tietojen tärkein opettaja. Monet lapset ja nuoret motivoituvat ja oppivat käsillä tehden. Nyt kun opetushallinto laatii perusopetuksen tulevaisuuden visiota ja toimenpiteitä sekä osaamistason kriteereitä, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman perusopetuksen taito- ja taideaineiden nostamista keskiöön. - Opetussuunnitelmia tulee karsia ja keskittyä perusasioihin sekä tulevaisuuden ja työelämän kannalta merkittävimpiin kokonaisuuksiin.
Kouluhistorioitsija, Helsingin yliopiston dosentti Jari Salminen ei sanojaan säästellyt Kansalaisinfon kouluaiheisessa seminaarissa, johon oli kokoontunut kansanedustajia useasta puolueesta, joukko opettajia ja rehtoreita ja muutamia elinkeinoelämän edustajia. - Viimeiset 20 vuotta lahjakkaan oppilaan asema suomalaisessa koulussa on huonontunut erityisen paljon. On hyvä, että nykyhallitus nyt kiinnittää huomiota sellaisiin koulun epäkohtiin, joista aiemmat hallitukset eivät ole olleet kiinnostuneita.
Kokoomuksen tuore kansanedustaja Henrik Vuornos esitti haastattelussa ammattikouluun lisää leikkauksia. Perussuomalaisten sivistysvaliokuntaryhmä tyrmää ehdotuksen alkuunsa.
Peruskoulu on nyt ja tulevaisuudessa Suomen tärkein kivijalka, kertoo perussuomalainen rehtori-kansanedustaja Jaana Strandman. Peruskoulun juuri valmistunut vuoteen 2045 ulottuva visio korostaa, että koulun tehtävä on antaa jokaiselle lapselle vahva perusta elämää varten, jatko-opintoihin ja koko elämänpolulle. Koulun merkitys ei rajoitu oppimistuloksiin, vaan se rakentaa yhteiskunnan osaamispohjaa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja työelämään sekä yrittäjyyteen saakka.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman vaativat korkeakoulutusjärjestelmään selkeitä rakenteellisia uudistuksia, jotka turvaavat suomalaisille nuorille laadukkaat ja saavutettavat koulutuspolut. Edustajat nostavat esiin erityisesti korkeakoulukentän hallinnollisen raskauden, nuorten vaikeudet päästä jatkokoulutukseen sekä suomen kielen aseman heikkenemisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja sen kehityksestä on pidettävä tiukasti kiinni. Noin 20 prosenttia nuorista ja 11 prosenttia aikuisista kamppailee heikon lukutaidon kanssa, mikä vaikeuttaa opiskelua, työntekoa ja arkea. Strandman painottaa varhaista tukea, päivittäistä lukuharjoittelua, kodin roolia sekä sujuvaa lukutaitoa ennen kolmatta luokkaa.
Viikon suosituimmat
Groomingin uhriksi joutunut lapsi nousi autoon ulkomaalaistaustaisten miesten houkuttelemana. Miehet veivät tytön syrjäiselle alueelle metsään, jossa he raiskasivat hänet.
Attendo irtisanoi 300 suomalaista hoitajaa haalittuaan työvoimaa ulkomailta. - Suomessa on koko ajan pyritty ratkaisemaan ongelmia lisäämällä maahanmuuttoa. Tulos näkyy nyt karulla tapaa niin suomalaisten työntekijöiden kuin hoidettavien arjessa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen.
Espoossa on ryhdytty valmistelemaan toimia maahanmuuttajakoulujen ongelmien vähentämiseksi tasaamalla vieras- ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa somekanavillaan niitä päättäjiä jotka nyt esittävät maahanmuuton ongelmien ratkaisuksi keinotekoista koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamista.
Ruotsalainen tutkimuslaitos on havainnut selvän muutoksen koululaisten asenteissa HBT-väkeä kohtaan. Oppilaat sietävät vähemmistöryhmistä kaikkein vähiten juuri nyt homoja, biseksuaaleja sekä transihmisiä. Asenteiden jyrkkyys yllätti tutkijan.
Espanjan sosialistihallitus on juuri ilmoittanut laillistavansa massiivisen määrän laittomia maahanmuuttajia, ja heti perään Espanja pyytää EU:lta apua näiden maahanmuuttajien uudelleensijoittamiseen muihin EU-maihin. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen lähettäisi tulijat veneillä takaisin Välimeren toiselle puolelle.
DEI‑ideologia on parhaat päivänsä nähnyt. Julkisuudessa monet ovat arvelleet näin käyneen ainakin Yhdysvalloissa, jossa useat tunnetut yritykset ovat lopettaneet julkisuushakuiset yhdenvertaisuuskampanjansa ja niihin liittyvät työtehtävät.
Hallinto-oikeus hyväksyi Helsingin kaupungin keskustakirjasto Oodin ja Helsingin yliopiston päätökset estää sananvapautta käsitellyt paneeli. Professori Jason Lepojärvi katsoo ratkaisun avaavan vaarallisen tulkintalinjan, jossa uskonnollinen neutraalius voi muuttua poissulkemisen välineeksi.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan suunnanmuutoksen on saatava jatkoa. Ulkomaalaisten heikko työllisyys, kasvava riippuvuus sosiaaliturvasta ja hallitsematon työperäinen maahanmuutto kuormittavat yhteiskuntaa. Ratkaisuksi Rantanen kannattaa perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran esittämää velvoittavampaa linjaa – Tanskan mallia.
Teollisuuden hätähuudot energian kalleudesta ovat saaneet Euroopan johtajat pakittelemaan aiemmasta ilmastoinnostaan, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
