Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja on oman eduskuntaryhmänsä  – ja kenties koko eduskunnan – yksi näkyvimpiä Yle-kriitikoita.

Yleisradiota Keskisarja pitää ”suursyömärinä”, joka on samalla yksi maailman ahnaimpia julkisen palvelun medioita.

Keskisarja nostaa esille epäkohtana sen, että veronmaksajan on pakko maksaa Yle-vero riippumatta siitä, maistuuko Ylen ohjelmatuotanto vai ei.

– Ennen tv-lupamaksulta välttyi kansalainen, joka ei toosaa töllöttänyt. Kun lupatarkastaja rimputti ovikelloa, luvattomat eivät ehkä muutenkaan avanneet. Ikävää, että tuo protestoimisen mahdollisuus poistui. Nykyisinhän Yle-verosta pääsee eroon ainoastaan tulottomuudella, Keskisarja sanoo.

Yle on suhteettoman lihava laitos

Keskisarja esittää nyt Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella Yle-verosta osa ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille.

Tällä hetkellä Yle-veroa maksavat 18 vuotta täyttäneet henkilöt sekä yhteisöt, jotka harjoittavat Suomessa liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta. Henkilöä kohden vero on enintään 160 euroa vuodessa.

– Jos esimerkiksi yhden ihmisen Yle-vero on 150 euroa vuodessa, siitä menisi jatkossa vain satanen Ylelle ja loput 50 euroa valinnanvapauden periaatteella riippumattomille ja puolueettomille medioille, Keskisarja sanoo.

Hän myöntää, että Yle tarvitsee rahaa perustoimintoihinsa kuten uutisiin, säähän, lastenohjelmiin, kuurojen ohjelmiin ja hätätiedotuksiin. Ylelle ei kuitenkaan pidä maksaa ”ilmaisen Netflixin ” ominaisuuksista eli esimerkiksi valtavasta ulkomaisten leffojen kirjastosta.

– Yle on suhteessa yksi maailman lihavimmista julkisen palvelun medioista. Ylen tositeevee-imperiumi Areenassa kattaa jo monta sataa hömppäohjelmaa, Keskisarja sivaltaa.

Itsenäiset toimijat osoittaneet jo laatutasonsa

Keskisarjan mallissa Yle-veron maksajat saisivat valita itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan – sillä edellytyksellä, että kohteet toimivat kansalliskielillä ja kohottavat Suomen kulttuuria.

– Riman pitää olla korkeammalla kuin tositeeveet ynnä muu ylikansallinen pornografia, jota Ylen Areena nyt on tulvillaan.

Useat pienyrittäjät tekevät jo tällä hetkellä omin avuin nettiin itsenäisiä, aidosti riippumattomia asiaohjelmia, Keskisarja huomauttaa.

– Esimerkiksi Ivan Puopolo, Puheenaihe, Hildén ja Kaira, Keijocast, ja Kuuntelija-podcast. Nuo kaikki yrittäjät ansaitsevat leipäänsä tosi pieninä palasina seuraajilta, lahjoittajilta, mainoksista, ja vähintään yksityishenkilöinä he maksavat Yle-veroa tuhat kertaa tuhdimmalle kilpailijalleen.

– Nämä pienyrittäjät ovat jo todistaneet sisältönsä paljon asiallisemmaksi kuin Ylen keskiarvo. Nyt suursyömäri-Yle vetää ”Hinkun ja Vinkun” muruset naamariin.

Rahoituksen hajautus luo aidon kilpailun

Rahoituksen hajautus sinne tänne luo aidon kilpailun, Keskisarja sanoo.

– Yhden ainokaisen Yle-jättiläisen ylivalta murtuu. Sananvakaus muuttuu sananvapaudeksi.

Rahoituskohteiden vapaa valinta mahdollistaisi periaatteessa sen, että rahaa saattaisi valua myös kyseenalaiseksi arvioiduille sisällöille. Keskisarja ei kuitenkaan näe tätä ongelmallisena.

– Propagandaa ja ”disinformaatiota” ei tänä päivänä edes pidättele sensuuri. Avoin keskustelu punnitsee toden ja valheen. Luottakaamme suomalaisten ihmisten järjenkäyttöön. Orwellin isoveli on ylipäätään kasvanut liian isoksi.

Yle-rahan uudelleenjako voisi samalla vaikuttaa kansalaisten luottamukseen mediaa kohtaan, ja kenties myös tiedonvälityksen polarisoitumiseen. Keskisarja kyseenalaistaa medioissa esitetyt tutkimukset, joissa kerrotaan kansalaisten kasvavasta luottamuksesta mediaan.

– Minusta on huolestuttavaa, että kansalaiset sokeasti luottavat medioihin, jotka eivät luottamusta välttämättä edes ansaitse.

Yle on leikkauskohteena kansan suosikki

EVA:n keväällä julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana.

Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Yleisradion vasenkallistuma on ollut osa julkista keskustelua jo vuosikausia. Asiantilan voi havaita esimerkiksi siitä, että Ylen juttuihin päätyy toistuvasti haastateltavia, jotka lähemmässä tarkastelussa paljastuvat vasemmistopoliitikoiksi tai turvapaikka-aktivisteiksi.

Yleisradion rahoituksen taso on sangen runsas. Esimerkiksi Viron yleisradioyhtiön vuosirahoitus on vain 42 miljoonaa euroa. Kansan keskuudessa Yleisradio on tutkitusti jo vuosikausia kuulunut suosituimpien leikkauskohteiden joukkoon.