

Toimitus suosittelee
Teemu Keskisarjan kolumni: Rakkaat muistoni Helsingin Sanomista
Historioitsija, kansanedustaja Teemu Keskisarja kirjoittaa Helsingin Sanomista.
Yksi asia, jota 1980-luvussa kipeimmin kaipaan, on Helsingin Sanomat. Paksuimmillaan se mahtui nipin napin postilaatikkoon. Paitsi levikin, mainosten ja ilmoitusten valtias, Hesari oli myös hämmästyttävä laatujulkaisu. Kulttuuritoimituksen paneutumista, omistautumista ja asiantuntemusta ei voi oikein selittääkään someihmisille (ks. Pekka Tarkan muistelmateos Onnen Pekka. Otava 2018). Silloin kun useimmat toimittajat osasivat kirjoittaa suomen kieltä, sanomalehti oli vessassakin lukuelämys.
Oliko kasari-Hesari puolueeton ja luotettava uutismedia? No eipä kai. Kekkonen ja Neuvostoliitto olivat herkkiä aiheita kuten muillekin. Populaarikulttuurin ja sukupuolisuuden käsittely oli pidättyväistä. Mutta lehtiruhtinas Aatos Erkko oli itsenäinen ja jokseenkin riippumaton. Upporikkautensa ansiosta hän pystyi viittaamaan kintaalla loukkaantujille. Niitä tuolloinkin uikutti ja uhkaili yhteiskunnan keskiössä ja kaikilla laidoilla.
Valtalehti käytti valtaansa. Silti journalismin vapaus oli Erkkojen dynastian perusarvo. Omistaja ei sanellut lehtimiesten mielipiteitä eikä räikeästi tunnustanut väriä vaaleissa. Vakaumusten törmäyksissä pärjäsivät yleensä markkinatalous ja demokratia. Jutuissa oli, ei niinkään tasapuolisuutta, vaan riitasointuja eri suuntiin. (ks. Mainio, Aleksi: Erkon kylmä sota. Siltala 2018 ja Jensen-Eriksen, Niklas – Hänninen, Reetta – Mainio, Aleksi: Suomen suurin. Siltala 2019).
Helsingin Sanomat oli yllättävän arvostettu äärivasemmistolaisessa lapsuudenkodissani. Meille tulivat esimerkiksi vähemmistökommunistien kuivahko Tiedonantaja ja Punalippu, Petroskoissa painettu aikakauslehti, jonka miehet kertovat -sotahistoria oli oikeasti mielenkiintoista. Hesarin tilauksen saimme aina joululahjaksi vauraalta oikeistolaiselta äidinisältäni. Lahjan tarkoitus ei ollut käännyttäminen vaan arjen elävöittäminen. Siihen Hesari olikin omiaan. Lukijoita oli suurperheessämme melkein kymmenen. Kukaan ei kaivannut erillisiä ”lasten uutisia”, koska osa tekstistä kiinnosti kaikenikäisiä. Muistan, kuinka lehti aamuisin sananmukaisesti revittiin käsistä: mulle ekaks urheilu/ulkomaat/kirja-arvostelut/sarjakuvat…
”Rakkaus” lienee liioittelua kertakäyttöpaperista, mutta paljon minä siitä tykkäsin. Enkä ollut ainoa. Parhaimmillaan puoli miljoonaa taloutta äänesti lompakollaan, että Helsingin Sanomat oli kalliin hintansa väärti.
Satunnainen huti ja ylilyönti eivät haitanneet tilaajia. Kun humalainen kirjeenvaihtaja ja kaikkivaltias kriitikko kompuroivat, seuraavalla aukeamalla tai huomenna ilmestyi parempaa. Toimituksen linja – sikäli kun siitä määräyksiä olikaan – piirtyi värikkäänä ja monisärmäisenä. Siksi se kelpasi sekä porvareille että kommareille. Mikä tärkeintä, Hesari ymmärsi epäpoliittisia lukijoita – enemmistöä, joka ei koskaan kaipaa ideologista opetusta aamukahvin lisukkeeksi.
Tason tipahtaminen 1990–luvulta lähtien liittyi media-alan kokonaisuuden kouristuksiin. Läheskään kaikki ei ollut hesarilaisten oma vika. Nostalgiakolumni voi kuitenkin päättyä vain yhdellä tavalla. Arvoisat Helsingin Sanomien päätoimittajat ja vielä arvoisampi Sanoma Median johtoryhmä, miten menee omasta mielestänne tällä hetkellä? Markkinoiko joku edes piloillaan Hesaria joka kodin lehdeksi?
Teemu Keskisarja
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teemu Keskisarjan kolumni: Runo kuin omistettu Ylpeydelle

Teemu Keskisarjan kolumni: Sananvapautta ei uhkaa maalitus vaan paalitus

Teemu Keskisarjan kolumni: Vihaista ja vihatonta väkivaltaa

Emeritusprofessori Vihavainen mätkii Suomen valtamediaa sortumisesta roskajournalismiin – ”Pelkkä tyhmyys ei voi selittää asiaa”

Teemu Keskisarja: Sukupuolenvaihto tyssäsi shakissa

Teemu Keskisarjan kolumni: Olen holokaustin kieltäjä

Teemu Keskisarjan kolumni: Viidakkomehut ja verovarat virtaavat Yleisradiossa

Teemu Keskisarjan kolumni: Mikään ei hakkaa hyvää kansalliskielistä PAPERIKIRJAA
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.