

Vilhelm Junnila laskee ruusun Aurajokeen. / SU
Terrori-iskua muisteltiin sateisessa säässä – kansanedustaja Vilhelm Junnila puhui kyyneleistä Turun kasvoilla
Suomen ensimmäisen islamilaisen terrori-iskun kaksivuotispäivänä järjestetty Kukkavirta-muistokulkue keräsi sateisesta säästä huolimatta runsaasti ihmisiä laskemaan kukkia Aurajokeen uhrien muistoksi. Tilaisuus sujui rauhallisessa ja kunnioittavassa tunnelmassa.
Kirjaston vierestä Vähätorilta lähtenyt muistokulkue eteni hiljaisuuden vallitessa sillan yli Tuomiokirkon rantaan laskemaan kukkia Aurajokeen.
Muistotilaisuuteen osallistui eri arvioiden mukaan 250-300 ihmistä. Järjestäjät kiittivät poliisia sujuvista turvallisuusjärjestelyistä ja erityisesti siitä, että tänä vuonna Aurajoen vastarantakin oli annettu Kukkavirta-tapahtuman käyttöön, jolloin vasemmmistolaisten rumpuryhmä ei päässyt sinne metelöimään ja häiritsemään muistotilaisuutta, kuten viime vuonna.
Vilhelm Junnila: Kyyneleet Turun kasvoilla
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila piti sunnuntaina Kukkavirta-muistotilaisuudessa juhlapuheen, jossa hän muisteli sitä, miten kaksi vuotta sitten Suomen Turun ylle kertyi synkkiä pilviä. Voit katsoa puheen kokonaisuudessaan tästä linkistä.
– Noista pilvistä ei ropissut sadetta, vaan kosteus kaupungin kasvoilla koostui kyyneleistä, Junnila sanoi.
– Tuolloin tapahtui se, mitä ei Suomessa koskaan pitänyt tapahtua, Junnila jatkoi Turun islamilaiseen terrori-iskuun viitaten.
Junnila korosti, että tuolloin tapahtunut pahuus ei saa koskaan vaipua unholaan. Hän muistutti, että Turun päivänä vuonna 2017 laskettiin ensimmäisen kerran kukkia Aurajokeen uhrien muistoksi. Seuraavana vuonna kaupunki tai valtiovalta ei kuitenkaan halunnut muistella järkyttävää tragediaa laisinkaan, vaan muistotilaisuuden järjestäminen jäi yksittäisille kansalaisilla ja kansalaisliikkeille.
Kansanedustaja Junnila vakuutti, että Suomen Turku pystyy parempaan.
– Ei voi olla niin, että yhteiskunta valikoi, mitä tragediaa on suotavaa muistaa tai ketkä sitä saavat surra.
Vilhelm Junnila vetosi Turun kaupunkiin, jotta se toimisi sillanrakentajana ja kunnioittaisi terrori-iskun uhreja valaisemalla kirjastosillan Suomen lipun väreillä jokaisena tulevana elokuun 18. päivänä.
Juhlapuheensa jälkeen Junnila kertoi Suomen Uutisille, että kirjastosillan juhlavalaistus olisi kaupungille helppo tapa kunnioittaa uhreja. Hän muistutti, että juhlavalaistus Suomen lipun väreillä toteutettiin jo kertaalleen Turun päivänä vuonna 2017. Pariisin terrori-iskun jälkeen vuonna 2015 kirjastosilta valaistiin trikolorin väreillä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Kun kepun Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen ei kaivata ”pummeja ja rikollisia” maahanmuuttajia – Yleä ei voinut vähempää kiinnostaa
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää