Olemme perimmäisten kysymysten ääressä: miten turvaamme kaikkien ennemmin tai myöhemmin tarvitsemat peruspalvelut. Näin tiivisti eduskunnan käsittelyyn jo tulleen sote-ratkaisun merkityksen perussuomalaisten kansanedustaja Pietari Jääskeläinen eduskunnan kansalaisinfossa.

Kansanedustaja Pietari Jääskeläinen on pitkäaikainen Vantaan valtuutettu ja itsekin melkoinen alan asiantuntija: hän on toiminut mm. Kuntaliiton asiantuntijana, maakuntapäällikkönä ja maakuntaliittojen keskusliiton johtajana.

Jääskeläisen järjestämään perusturvaseminaariin osallistuivat Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén, hallituksen sote-ryhmän jäsen, professori Mauno Vanhala sekä Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen.

Taustalla hallitusten
jatkuva kurjistaminen

Miksi sote-järjestelmä pitää uudistaa?

– Siksi, ettei nykyinen järjestelmä toimi. Peruspalvelujen heikentyminen johtuu hallituksen jatkuvasta kurjistamispolitiikasta.

Jääskeläinen esittelee tilastoa, joka puhuu puolestaan: Vuonna 2012 leikattiin jokaisen suomalaisen peruspalveluista 118 euroa. Seuraavana vuonna leikkaus kasvoi 141 euroon, sitten 208 euroon. Ensi vuonna leikataan 263 euroa, sitten 270 ja lopuksi 279 euroa.

– Vuonna 2011 peruspalveluiden valtionosuusprosentti oli 34,11. Ensi vuonna se jää 25,62 prosenttiin, Jääskeläinen kertoo.

Valtion kuntarahoitus on vähentynyt 6,9 miljardia vuodesta 2009.

– Se on valtava leikkaus! Kunnat joutuvat joko nostamaan veroja tai ”järkeistämään” palvelujaan. Se huonontaa väistämättä palvelutasoa ja eriarvoistuminen kasvaa. Kaikki kunnat eivät voi huolehtia edes lakisääteisistä velvoitteistaan, Jääskeläinen toteaa.

– Mutta aikataulut ovat niin tiukat että hirvittää: maaliskuun puolivälissä lähdemme eduskunnasta vaalitauolle ja sitä ennen pitäisi asia päättää.

Perusterveydenhuolto
jäänyt vähemmistöön

Yleislääketieteen tohtori ja professori Mauno Vanhala kertoo perusterveydenhuollon jääneen vähemmistöön: kun vielä 1990-luvulla se sai 60 prosenttia rahoituksesta lopun mennessä erikoisterveydenhuoltoon, nyt on tämä kääntynyt päinvastoin.

– Perusterveydenhuolto on rapautunut, Vanhala toteaa.
Kustannukset ja työterveyshuolto ovat syitä soteen. Myös 60 järjestäjää on Vanhalan mukaan aivan liikaa. Kreikan sote rakentuu 400 000 asukkaan pohjalle, Iso-Britannian ja Ranskan sote 60 miljoonalle.

Lääkärien määrä taantunut

Muutama luku kertoo, kuinka järjestelmä on kasvanut kieroon: vuoden 1996 jälkeen on tullut 7 000 lääkäriä, joista yksityiselle puolelle sijoittuu 1 200 lääkäriä.

– Perusterveydenhuoltoon on tullut vain 120 lääkäriä! Ihmiset eivät pääse perusterveydenhuollon vastaanotolle, joten he hakeutuvat yksityisille. Tämä kasvattaa myös kustannuksia, Vanhala manaa.

– Järjestelmässä jokainen osa vahtii omaa etuaan: perusterveydenhuolto työntää ongelmia erikoisterveydenhuoltoon ja erikoispuoli palauttaa potilaita peruspuolelle. Perusterveydenhuolto ei keskity asioihin, jotka sille kuuluvat eli ennaltaehkäisyyn. Yksityiset terveysasemat tekevät mielellään kalliita magneettihoitoja, kun Kela maksaa. Rahoituksen monikanavaisuus on ongelma, joka vaatii ratkaisua.

Oikeaa hoitoa oikeassa paikassa

Sote-ratkaisu nostaa perusterveydenhuollon vahvemmille harteille. Järjestäviä sote-alueita tulee viisi, tuottaja-alueita 19, siis yksi vähemmän kuin nykyisiä sairaanhoitopiirejä, jotka huolehtivat vain erikoisterveydenhuollosta. Tuottaja-alueet huolehtivat sen sijaan kaikesta hoidosta vaativasta sosiaalityöstä erikoisterveydenhuoltoon saakka. Vanhalan mukaan se on selkeä ja tehokas rakenne.

Tällä pyritään siihen, että potilas saa oikeaa hoitoa oikeassa paikassa, kun kaikki hoito tulee samasta rahoituksesta ja samalta alueelta.

– Rahoitus voidaan näin ohjata sinne, missä tarvetta on, eli perusterveydenhuoltoon, joka voi myös ehkäistä sairauksia ennalta, Vanhala sanoo.

Sote-järjestäjien perustamiskokous pidetään toukokuussa 2015. Helmikuussa 2016 organisoituvat myös tuottaja-alueet. Aikataulu on tiukka. Sote-alueet organisoituvat jo ennen eduskunnan päätöstä luottaen siihen, että hanke, johon johtavat poliitikot ovat sitoutuneet, ajetaan läpi tavalla tai toisella mahdollisista perustuslain hankauskohdista huolimatta.

Integroitu ratkaisu

Niitä on suitsittu vähemmistösäännöillä, kuten sillä, että sote-järjestäjän päätösten takana täytyy olla 50 prosenttia asukkaista ja kolmasosa kunnista. Sote-tuottajan päätöksissä täytyy olla yli 50 prosenttia äänivallasta ja vähintään kaksi kuntaa – siis yksi suuri keskuskunta ei koskaan päätä yksin. 20 prosenttia rahasta on perusrahoitusta, loput painotetaan asukkaiden iän ja muiden perusteiden mukaan. Uutta on asukkaiden kuuleminen.

– Tämä on integroitu malli, jossa terveyskeskuspalveluiden pitäisi olla lähellä esimerkiksi kauppa-automallilla, Vanhala tuumaa. Lindén: Hallinnon uudistaminen välttämätön alku HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan ihmisiä kiinnostavat käytännön ongelmat, ei hallinto. Silti myös hallinto pitää selvittää, jotta käytännön asiat voidaan ratkaista entistä paremmin.

– Ihmisiä kiinnostaa kaksi seikkaa: miten pääsen terveyskeskuksen vastaanotolle? Ja miten pääsen hammaslääkärin vastaanotolle? Miksi emme korjaisi vain näitä käytännön asioita? No niinkin voitaisiin tehdä, mutta järjestelmä kaipaa silti korjaamista. Meillä on aivan liian paljon hoidon järjestäjiä, minkä vuoksi järjestelmä ei toimi kunnolla. Usein sanotaan, että erikoisterveydenhuolto toimii hyvin, muttei sekään toimi aina. Jos saamme sydänkohtauksen, voimme olla varmoja, että olemme 10 minuutin päästä Meilahdessa. Vakaviin syöpiin saamme tehokasta hoitoa. Kukaan ei synnytä yksityisessä sairaalassa. Lindén huomauttaa.

Eriarvoistava järjestelmä

Lindén kertoo sukulaisestaan, joka haki yläraajan särkyynsä lähetteen yksityislääkäriltä.

– Lähete maksoi noin 200 euroa. Magneettikuvaus maksoi 500 euroa. Julkisella sektorilla tämä olisi kestänyt noin puoli vuotta! Tietyissä asioissa ei erikoissairaanhoitokaan toimi kunnolla. Järjestelmämme on yksi eriarvoistavimmista koko maailmassa! Tämä asia pitää saada kuntoon, Lindén painottaa.

Eriarvoistumista aiheuttaa mm. se, että suuri osa väestöstä kuuluu työterveydenhuoltoon, kun muut käyvät julkisessa terveydenhuollossa, joka on kurjistunut yksityisten kilpailussa.

Sote- ja tuottaja-alueet
tuovat kriittistä massaa

Lindénin mukaan sote-uudistus tuo palveluiden järjestämiseen kriittistä massaa, joka tuo kiistämättömiä etuja. Ihanne olisi 200 000 asukkaan kunta, mutta sellaisia ei ole Suomessa kuin neljä ja niistäkin kolme aivan samassa sumpussa. Kuntayhtymämalli on paras kompromissi johon voidaan päästä.

– HUS:n kustannuskehitys on tasoittunut, kun Suomen keskimääräiset kulut kasvavat. Se todistaa skaalaedun. Eikä halpuus johdu huonosta laadusta – päinvastoin, Lindén sanoo.

Tuottaja-alueella voidaan palvelut järjestää paikkakuntakohtaisuuden sijasta teemakohtaisesti niin, että suurempi alue kokoaa tietyt palvelut omiksi kokonaisuuksikseen kuntarajojen yli. Esimerkiksi Uudenmaan hammashuolto tarjoaisi myös erikoiskirurgien palvelu. Lapset ja nuoret, mielenterveys- ja päihdehuolto voitaisiin hankkia näin yhdessä. Osa voitaisiin ulkoistaa yksityiselle alalle tai yhteisöille.

Himmeleitä pitää välttää

Vantaan sote-alan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen on valmistellut sote-uudistusta aiemmissa vaiheissa. Hänen mielestään ns. himmeleitä pitäisi välttää, vaan onnistuuko se, on toinen juttu.

– Mutta kun tämä on hallinnon uudistus, siltä ei voi välttyä. Mutta joka tapauksessa nyt on päätöksien aika. Mitä eduskunnasta tulee ulos, se toteutetaan täysillä, Salminen linjaa. Mikä muuttuu? Kaikki!

Uudistus muuttaa kunnissa kaiken. Sote-toiminta lähtee kunnasta, mutta itse palvelut jäävät kuntaan.

– Ihmettelen, jos joku päättäjä esittää palvelupisteen poistamista Vantaalta, Salminen sanoo.

– Kunnan täytyy valmistautua muutokseen uudistumalla itse. Miten se näkyy arjessa? Sitä ei vielä tiedetä – mutta ainakaan alussa eivät palvelut poistu.

Viiden vuoden vääntö

Kehitys on ollut hidasta: sotea on väännetty viisi vuotta Paula Risikon (kok.) mallista alkaen, jota Salminen piti hyvänä. Viime vuosi oli kauhea: asiantuntijoiden kyhäämä sote-uudistus jyrättiin kolmeen kertaan. Vasta sitten päästiin eteenpäin, kun parhaat voimat eli puolueiden puheenjohtajat tulivat mukaan.

– Kukaan ei kaipaa hallintohimmeleitä. Niitä on kuitenkin tulossa, Salminen varoittaa.

– Hallinto vie kuluista aina osansa, vaikkapa viisi senttiä eurosta. Tuottajakuntayhtymä vie toisen viitosen: jää 90 senttiä. Toteutusyksikössäkin on hallintoa, sekin vie viitosen ja jää 85 senttiä. Jos toteutus ulkoistetaan, siinäkin menee viitonen: jää 80 senttiä palveluihin, Salminen kuvaa mallia, joka on luvuiltaan teoreettinen, mutta kuvaa sitä, miten järjestelmä toimii. Julkisella sektorilla on oikeasti kestävyysvaje, joten kovin suureen kitkaan ei olisi varaa, vaikka säästöjä ei sote nykyään tavoittelekaan, vaan menojen kasvun hillitsemistä.

Kuntien johtajat vihaisia

Moni kuntajohtaja on Salmisen mukaan raivoissaan soten rahoitussuunnitelmista. Esimerkiksi Vantaa järjestää palvelunsa tehokkaasti ilman, että ne olisivat hänen mukaansa huonoja. Uusi sote-malli nostaisi Vantaan kustannuksia.

Malli nostaa julkiset palvelut määräävään asemaan ja yksityisten osuus tullee pienenemään. Kuntayhtymille jätetään kuitenkin oikeus tilata palveluita yksityiseltä sektorilta kuten nykyäänkin. Salmisen mukaan sote-uudistus monimutkaistaa palveluiden järjestämistä ja hallintotasoja, eikä edistä paikallisdemokratiaa. Ehkä kuntarakenne olisi pitänyt sittenkin uudistaa ensin.

Maakuntamalli seuraava vaihe?

Seuraava kehitysvaihe voikin olla maakuntamalli, jota oppositiopuolueet kaavailivat jo aiemmin. Siinä mallissa tuottaja-alueiden määrä pienenisi entisestään.

– Sote-ratkaisun jälkeen kunta ei ole entisensä. Se muuttaa kunnan roolia. Pietari Jääskeläinenkään ei voi pitää mielenkiintoisia puheenvuoroja soten heikentymisestä Vantaalla, kun sitä ei siellä ole, Salminen sanoi.

Lakiesitys ei käsittele valinnanvapautta. Salminen sanoi uskovansa, että nuori sukupolvi haluaisi valita palvelunsa itse.

Miten perustuslaki voi olla ongelma?

Nyt jännitetään, meneekö hallituksen esitys läpi perustuslakivaliokunnasta. Tämä on Salmisen mielestä uutta.

– Se on uutta, ettei perustuslakia huomioida jo lainsäädäntöä suunniteltaessa, vaan se jätetään perustuslakivaliokunnan harkittavasti. Toivottavasti se ei kaadu siihen, Salminen toivoo.

VELI-PEKKA LESKELÄ