Tohtori ”Tuhon” synkkä ennuste – taantuma ja lama kestävät vuoteen 2030 saakka, Yhdysvaltojen ja Kiinan taistelu herruudesta kiihtyy, varallisuuserot kasvavat, globalisaatio ajautuu ongelmiin

Professori Nouriel Roubini tuli vuosien 2008-2009 suuren finanssikriisin yhteydessä maailmankuuluksi, koska hän ennusti finanssikriisin tulon. Siksi häntä alettiin kutsua tohtori ”Tuhoksi” eli Dr. Doom. Hän toimii professorina New Yorkin yliopistossa. Nyt hän kertoo arvionsa koronan vaikutuksesta maailmantalouteen. Arvio on hyvin synkkä.

Koronapandemian alettua maaliskuun alussa Yhdysvalloissa ja Euroopassa hän on esittänyt synkkiä arvioita oman verkkosivunsa videoilla sekä tiedotusvälineissä pari kertaa viikossa. Hänen tuore ennusteensa maailman talouskehityksestä on julkaistu 28.4 Project Syndicate-julkaisussa. Hän ennustaa tälle vuodelle U-käyrän muotoista globaalin talouden uraa eli nopeaa BKT:n laskua, sitten tasaantumista ja sitten nousua. Vähitellen alkaa sen jälkeen taantuma ”Greater Depression”, joka muuttuu vähitellen lamaksi. Taantuma ja lama kestävät lähes 10 vuotta eli vuoteen 2030 saakka. Hän esittää useita syitä lamalle:

Ensimmäinen on julkisten talouksien suuri budjetin alijäämän kasvu monissa maissa, jopa kymmeneen prosenttiin BKT:stä. Tämä johtaa osalla maista velkojen saneeraukseen. Myös yksityisen sektorin velka-asteet kasvavat huomattavasti.

Toiseksi kehittyneissä maissa väestön ikääntyminen lisää julkisia menoja. Eläkemenot ja terveydenhuollon menot kasvavat voimakkaasti. Covid-19 lisää näitä menoja, koska on varauduttava sen uusiutumiseen ja toisaalta uusiin viruksiin.

Lisäksi uhkana on deflaatio, jolloin hinnat laskevat ja velkojen reaaliarvot kasvavat. Tämä lisää valtioiden ja yritysten konkurssiin menon riskiä.

Keskuspankit taistelevat deflaatiota vastaan ja yrittävät saada inflaation nousemaan. Ne joutuvat ostamaan entistä enemmän valtioiden ja yritysten velkakirjoja.

Edelleen syynä lamaan on tulo- ja varallisuuserojen voimakas kasvu, joka alkoi jo 1990-luvulla globalisaation kiihtymisen myötä. Tämä kasvattaa ihmisten tyytymättömyyttä ja lisää populismia ja nationalismia. Globalisaatio ajautuu ongelmiin. Protektionismi kasvaa ja pääomanliikkeitä rajoitetaan. Globaaleja tuotantoketjuja aletaan purkaa, jolloin tuottavuus alenee, mikä nostaa kustannuksia.

Läntinen demokratia ajautuu ongelmiin ja samoin liberaali yhteiskuntajärjestys. Maahanmuuttoa ja kansainvälistä kauppaa rajoitetaan. Omavaraisuuden vaatimukset kasvavat, jolloin tehokkuus laskee.

Yhdysvaltojen ja Kiinan taistelu maailman herruudesta kiihtyy. Kauppa, investoinnit ja teknologian siirto maiden välillä vähenee. Alkaa uusi ”kylmä sota” Yhdysvaltojen ja toisaalta muun muassa Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean välillä. Yhdysvalloissa teknologiasektorin yritykset integroituvat entistä enemmän osaksi kansallista turvallisuusjärjestelmää. Sama kehitys tapahtuu muuallakin.

Lisäksi riskinä on, että ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristönsuojeluun ei riitä varoja, koska monet valtiot ovat ylivelkaantuneita ja kansainvälinen yhteistyö lamaantuu.

Nouriel Roubini toteaa, että nämä kaikki riskit ovat olleet olemassa jo ennen koronapandemian alkamista. Riskit kuitenkin kasvavat nyt olennaisesti ja myrskyinen 2020-luku on edessä. Jos 2020-luvusta selvitään ilman täydellistä romahdusta niin 2030-luvulla voidaan alkaa rakentaa parempaa maailmanjärjestystä.