

Tornion järjestelykeskus näytti 21. lokakuuta 2015 vielä tältä. Keskus suljettiin maaliskuussa 2016. / Panu Pohjola
Turvapaikkakriisin välitilinpäätös – miten tulijavirtaa Suomessa padottiin?
NÄKÖKULMA | Satakuusi. Sen verran Suomeen saapui viime viikolla turvapaikanhakijoita. Määrä on pudonnut viime syksyn huippulukemista pieneen murto-osaan. Tilanne on ollut vakaa koko kuluvan vuoden, ja nyt eletään jo huhtikuun loppua. Onko kriisi ohi? Millä keinoilla siihen on vastattu?
Selvää on, että kyse on osittain eurooppalaisista toimista, osittain kotimaisista. Yhtä selvää on, että Euroopan alueella liikkuneet turvapaikanhakijat ovat olleet erittäin hyvin selvillä kunkin kohdemaan kulloisestakin tilanteesta.
Suomen hallitus ilmoitti ensimmäisistä toimenpiteistä viikolla 37. Ihmisvirta kuitenkin jatkoi kasvuaan, aina viikon 39 huippulukemiin saakka, jolloin ilmoitettiin Tornion järjestelykeskuksen perustamisesta. Keskuksella on erittäin vahva signaalivaikutus, ja tulovirrat putosivat nopeasti.
Kuva 1: Viime- ja tämän vuoden tulijatilanne selviää Maahanmuuttoviraston ylläpitämistä viikkoraporteista.
Marraskuun viikkojen 45 ja 46 aikana koettiin uusi piikki. Venäjän reitti Suomeen avautui. Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoilta saapuu loppuvuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana 1757 turvapaikanhakijaa.
Joulukuu. Saksan Travemündesta saapuvan Finnlinesin matkustajalautan mukana alkaa saapua ihmisiä. Ensin muutamia, sitten vauhti kiihtyy noin 20 ihmiseen päivässä. Suomen viranomaiset vaativat, että varustamon on huolehdittava turvapaikanhakijoiden viisumien tarkastamisesta. Reitti tukkiutuu nopeasti.
Toimia jatketaan. Joulukuun viikolla 50 hallitus tiedottaa massiivisesta toimenpidelistasta, jossa oli näkyvästi mukana perheenyhdistämisen kriteerien täysimääräinen tiukennus. Suomen Kuvalehti kertoo myöhemmin toimenpide-esitysten tulleen lähes yksinomaan perussuomalaisilta.
Turvapaikkatilastossa näkyy vielä ensimmäisen ja kahdeksannen viikon kohdalla ”Putinin hammas”. Siirrytään maiden välisiin neuvotteluihin. Suomi sopii Venäjän kanssa rajaliikenteen sääntelystä Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla. Virta tyrehtyy täälläkin.
Useat Euroopan kiristävät rajavalvontaansa. Ruotsi ja Tanska aloittavat rajatarkastukset. Viikolla 11 EU ja Turkki solmivat pakolaissopimuksensa. Balkanin reitti rauhoittui, mutta Italiassa on merkkejä uuden reitin avautumisesta Libyan kautta.
Onko tilanne vakaa?
Suomi on omilla toimillaan kyennyt vaikuttamaan merkittävästi tulijavirtaan, mutta säilyykö tilanne vakaana? On liian aikaista sanoa. Saksan sisäministeri Thomas De Maiziere varoitti äskettäin saksalaisia siitä, että rauhallista helmikuuta ei pidä tehdä koko vuotta koskevia ennusteita.
Kriisin välitilinpäätös on tiedossa: noin 13 000 hakemusta on käsitelty. 5049 hakemusta on rauennut. 2279 on saanut kielteisen päätöksen. 2265 hakemusta on jätetty tutkimatta. 3231, eli noin neljäsosa hakijoista on saanut myönteisen päätöksen. 25 000 hakijaa odottaa vielä päätöstä.
Perheenyhdistäminen vaikuttaa tulijamääriin erittäin merkittävästi. Kaikki Suomeen jääneet voivat hakea perheenyhdistämistä. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan yhtä myönteistä turvapaikkapäätöstä kohden tehdään keskimäärin kolme perheenyhdistämishakemusta. Löyhä perheenyhdistämispolitiikka voi siis nelinkertaistaa turvapaikanhakijoiden määrän.
Hallitus on kiirehtinyt perheenyhdistämisen tiukennuksia, mutta konkretiaan on päästy vasta toimeentuloedellytyksen kiristysten osalta. Perussuomalaiset on jatkuvasti vaatinut kiristysten toteuttamista täysimääräisinä. Tämä tarkoittaisi tulovaatimuksen lisäksi myös asumisaikavaatimusta, asuntoedellytystä ja kotoutumisedellytystä.
Kriisin kustannukset
Syksyn ja talven aikana käyty turvapaikkakriisiä koskeva julkinen keskustelu on painottunut kriisin humanitaarisiin näkökohtiin, tulijoiden ihmisoikeuksiin, yhteiskunnan turvallisuusnäkökohtiin sekä lainsäädäntömuutoksiin. Suomessa on pitkälti vaiettu turvapaikkakriisin kokonaiskustannuksista.
Sosiaali- ja terveysministeriö STM julkaisi syksyllä varovaisen arvion yhden turvapaikanhakijan aiheuttamista kuluista. Summaksi kertyi 13 200 euroa vuodessa. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin Norjan tilastokeskus aikaisempi arvio, jonka mukaan yhden syyrialaispakolaisen elinkaarikustannuksista 800 000 euroa.
Saksalaisen talousprofessori Hans-Werner Sinnin laskelmien mukaan yhden turvapaikanhakijan aiheuttama kulu yhteiskunnalle on 450 000 euroa. Saksalaisen julkistalouden professori Bernd Raffelhüschenin Die Welt -lehdessä julkaiseman arvion mukaan viime kesänä alkaneen turvapaikkakriisin kokonaiskustannus Saksalle nousee vuosien myötä 900 miljardiin euroon. Saksaan saapui viime vuonna yli miljoona turvapaikanhakijaa.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Finnlines Vladimir Putin Libya Turvapaikkakriisi Maahanmuuttovirasto Tornio Maahanmuuton kustannukset Turkki Saksa Italia EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini ja Slunga-Poutsalo: Hallitusohjelmaa noudatettava, EU:lle ei pakolaisasiassa toimivaltaa

Italiaan saapuvien siirtolaisten määrä rajussa kasvussa

Italian ja Itävallan välit kiristymässä rajavalvonnan vuoksi – Libyasta tänä vuonna jopa 270 000 tulijaa

Britannian ja Turkin neuvottelut yritettiin pimittää Brexit-äänestyksen pelossa

Simon Elo: Kiristynyt turvapaikkapolitiikka näkyy tilastoissa – kielteinen päätös 85 prosentille irakilaisista, 93 prosentille somalialaisista
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Varapresidentti Vance puolusti sananvapautta ja demokratiaa – europoliitikot pöyristyivät
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".