

Tornion järjestelykeskus näytti 21. lokakuuta 2015 vielä tältä. Keskus suljettiin maaliskuussa 2016. / Panu Pohjola
Turvapaikkakriisin välitilinpäätös – miten tulijavirtaa Suomessa padottiin?
NÄKÖKULMA | Satakuusi. Sen verran Suomeen saapui viime viikolla turvapaikanhakijoita. Määrä on pudonnut viime syksyn huippulukemista pieneen murto-osaan. Tilanne on ollut vakaa koko kuluvan vuoden, ja nyt eletään jo huhtikuun loppua. Onko kriisi ohi? Millä keinoilla siihen on vastattu?
Selvää on, että kyse on osittain eurooppalaisista toimista, osittain kotimaisista. Yhtä selvää on, että Euroopan alueella liikkuneet turvapaikanhakijat ovat olleet erittäin hyvin selvillä kunkin kohdemaan kulloisestakin tilanteesta.
Suomen hallitus ilmoitti ensimmäisistä toimenpiteistä viikolla 37. Ihmisvirta kuitenkin jatkoi kasvuaan, aina viikon 39 huippulukemiin saakka, jolloin ilmoitettiin Tornion järjestelykeskuksen perustamisesta. Keskuksella on erittäin vahva signaalivaikutus, ja tulovirrat putosivat nopeasti.

Kuva 1: Viime- ja tämän vuoden tulijatilanne selviää Maahanmuuttoviraston ylläpitämistä viikkoraporteista.
Marraskuun viikkojen 45 ja 46 aikana koettiin uusi piikki. Venäjän reitti Suomeen avautui. Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoilta saapuu loppuvuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana 1757 turvapaikanhakijaa.
Joulukuu. Saksan Travemündesta saapuvan Finnlinesin matkustajalautan mukana alkaa saapua ihmisiä. Ensin muutamia, sitten vauhti kiihtyy noin 20 ihmiseen päivässä. Suomen viranomaiset vaativat, että varustamon on huolehdittava turvapaikanhakijoiden viisumien tarkastamisesta. Reitti tukkiutuu nopeasti.
Toimia jatketaan. Joulukuun viikolla 50 hallitus tiedottaa massiivisesta toimenpidelistasta, jossa oli näkyvästi mukana perheenyhdistämisen kriteerien täysimääräinen tiukennus. Suomen Kuvalehti kertoo myöhemmin toimenpide-esitysten tulleen lähes yksinomaan perussuomalaisilta.
Turvapaikkatilastossa näkyy vielä ensimmäisen ja kahdeksannen viikon kohdalla ”Putinin hammas”. Siirrytään maiden välisiin neuvotteluihin. Suomi sopii Venäjän kanssa rajaliikenteen sääntelystä Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla. Virta tyrehtyy täälläkin.
Useat Euroopan kiristävät rajavalvontaansa. Ruotsi ja Tanska aloittavat rajatarkastukset. Viikolla 11 EU ja Turkki solmivat pakolaissopimuksensa. Balkanin reitti rauhoittui, mutta Italiassa on merkkejä uuden reitin avautumisesta Libyan kautta.
Onko tilanne vakaa?
Suomi on omilla toimillaan kyennyt vaikuttamaan merkittävästi tulijavirtaan, mutta säilyykö tilanne vakaana? On liian aikaista sanoa. Saksan sisäministeri Thomas De Maiziere varoitti äskettäin saksalaisia siitä, että rauhallista helmikuuta ei pidä tehdä koko vuotta koskevia ennusteita.
Kriisin välitilinpäätös on tiedossa: noin 13 000 hakemusta on käsitelty. 5049 hakemusta on rauennut. 2279 on saanut kielteisen päätöksen. 2265 hakemusta on jätetty tutkimatta. 3231, eli noin neljäsosa hakijoista on saanut myönteisen päätöksen. 25 000 hakijaa odottaa vielä päätöstä.
Perheenyhdistäminen vaikuttaa tulijamääriin erittäin merkittävästi. Kaikki Suomeen jääneet voivat hakea perheenyhdistämistä. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan yhtä myönteistä turvapaikkapäätöstä kohden tehdään keskimäärin kolme perheenyhdistämishakemusta. Löyhä perheenyhdistämispolitiikka voi siis nelinkertaistaa turvapaikanhakijoiden määrän.
Hallitus on kiirehtinyt perheenyhdistämisen tiukennuksia, mutta konkretiaan on päästy vasta toimeentuloedellytyksen kiristysten osalta. Perussuomalaiset on jatkuvasti vaatinut kiristysten toteuttamista täysimääräisinä. Tämä tarkoittaisi tulovaatimuksen lisäksi myös asumisaikavaatimusta, asuntoedellytystä ja kotoutumisedellytystä.
Kriisin kustannukset
Syksyn ja talven aikana käyty turvapaikkakriisiä koskeva julkinen keskustelu on painottunut kriisin humanitaarisiin näkökohtiin, tulijoiden ihmisoikeuksiin, yhteiskunnan turvallisuusnäkökohtiin sekä lainsäädäntömuutoksiin. Suomessa on pitkälti vaiettu turvapaikkakriisin kokonaiskustannuksista.
Sosiaali- ja terveysministeriö STM julkaisi syksyllä varovaisen arvion yhden turvapaikanhakijan aiheuttamista kuluista. Summaksi kertyi 13 200 euroa vuodessa. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin Norjan tilastokeskus aikaisempi arvio, jonka mukaan yhden syyrialaispakolaisen elinkaarikustannuksista 800 000 euroa.
Saksalaisen talousprofessori Hans-Werner Sinnin laskelmien mukaan yhden turvapaikanhakijan aiheuttama kulu yhteiskunnalle on 450 000 euroa. Saksalaisen julkistalouden professori Bernd Raffelhüschenin Die Welt -lehdessä julkaiseman arvion mukaan viime kesänä alkaneen turvapaikkakriisin kokonaiskustannus Saksalle nousee vuosien myötä 900 miljardiin euroon. Saksaan saapui viime vuonna yli miljoona turvapaikanhakijaa.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Finnlines Vladimir Putin Libya Turvapaikkakriisi Maahanmuuttovirasto Tornio Maahanmuuton kustannukset Turkki Saksa Italia EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini ja Slunga-Poutsalo: Hallitusohjelmaa noudatettava, EU:lle ei pakolaisasiassa toimivaltaa

Italiaan saapuvien siirtolaisten määrä rajussa kasvussa

Italian ja Itävallan välit kiristymässä rajavalvonnan vuoksi – Libyasta tänä vuonna jopa 270 000 tulijaa

Britannian ja Turkin neuvottelut yritettiin pimittää Brexit-äänestyksen pelossa

Simon Elo: Kiristynyt turvapaikkapolitiikka näkyy tilastoissa – kielteinen päätös 85 prosentille irakilaisista, 93 prosentille somalialaisista
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














