

Matti Matikainen
Viikon 34/2016 luetuin
Simon Elo: Kiristynyt turvapaikkapolitiikka näkyy tilastoissa – kielteinen päätös 85 prosentille irakilaisista, 93 prosentille somalialaisista
Kansanedustaja Simon Elon (ps.) mukaan perussuomalaisten johdolla tehdyt toimenpiteet ovat kiristäneet Suomen turvapaikkapolitiikkaa huomattavasti. Heinäkuun turvapaikkatilastojen mukaan myönteisten turvapaikkapäätösten osuus on laskenut dramaattisesti.
Elon mukaan Maahanmuuttoviraston tuoreet tilastot osoittavat, että heinäkuussa afganistanilaisista turvapaikanhakijoista 58 prosenttia, irakilaisista 85 prosenttia ja somalialaisista 93 prosenttia sai kielteisen turvapaikkapäätöksen.
– Heinäkuussa kolme somalialaista sai turvapaikan, kolme sai jäädä maahan muulla perusteella ja 84 (93 prosenttia) on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Irakilaisten osalta kiristynyt käytäntö on jatkunut. Kielteisen päätöksen on heinäkuussa saanut 1182 irakilaista turvapaikanhakijaa (85 prosenttia). Afganistanilaisista hakijoista kielteisen päätöksen sai heinäkuussa 223 henkilöä (58 prosenttia).
Vielä viime vuonna 85 prosenttia irakilaisista hakijoista sai Suomesta myönteisen turvapaikkapäätöksen. Suomen linja on muuttunut. Nyt toukokuusta lähtien 77-88 prosenttia irakilaisista on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen kuukaudesta riippuen.
– Vaikkakaan yhden kuukauden perusteella ei voi sanoa mitään lopullista, mutta Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuusarvioiden päivitys ja maan sisäisen paon mahdollisuuden korostaminen muiden Euroopan maiden tapaan ovat vaikuttaneet selvästi turvapaikkapäätöksiin, Elo summaa.
Kaiken kaikkiaan noin 7700 turvapaikanhakijaa on Elon mukaan joko poistunut tai poistettu maasta. Lisäksi noin 3000 turvapaikanhakijaa on ilmoitettu kadonneiksi, ja näistä henkilöistä suuri osa on poistunut maasta.
– Arvioin että tähän mennessä yhteensä 9000-10 000 viime vuoden suuren aallon mukana tullutta turvapaikanhakijaa on poistunut tai poistettu Suomesta.
Kiristyksiä PS:n johdolla
– Perussuomalaisten vaikutuksella Suomen turvapaikkalinja on tilastojen mukaan todistettavasti kiristynyt, Elo muistuttaa. Hän listaa blogissaan suuren määrän maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan tehtyjä lakimuutoksia, joita on joko tehty tai jotka ovat tulossa:
- Oleskelulupaa ei enää myönnetä humanitaarisen suojelun perusteella
- Perheenyhdistämisen kriteerejä on tiukennettu, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista
- Turvapaikkakäsittelyä on nopeutettu – valitusaika lyhenee ja oikeusavun saantiehdot kiristyvät
- Lähtömaiden turvallisuusarviot on päivitetty
- Palautuksia toteutetaan tehokkaasti – jo 9000-10 000 turvapaikanhakijaa on poistunut tai poistettu Suomesta
- Kaikki oleskeluluvat myönnetään määräaikaisiksi
- Myönnettävien sosiaaliturvatukien tasoja pienennetään
- Kunnissa pakolaisten vastaanottaminen ja vastaanottokeskusten perustaminen perustuu vapaaehtoisuuteen
- Tiedotetaan aktiivisesti ja tapauskohtaisesti hakijoiden lähtömaihin Suomen turvapaikkapolitiikan muutoksista sekä realistisesta nykytilanteesta
- Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot EU:ssa säilytetään vapaaehtoisena
- Hallituksen 80 kohtainen maahanmuuton toimenpideohjelma toteutetaan
Syksyllä työskentelee hallituspuolueiden työryhmä, joka antaa esityksen perheenyhdistämisen ehtojen uusista tiukennuksista.
Tiukka linja kestää valitukset
Valtaosasta kielteisiä turvapaikkapäätöksiä tehdään valitus hallinto-oikeuteen, mutta Elon tietojen mukaan vaikuttaa siltä että Maahanmuuttoviraston tiukennetut linjaukset pitävät varsin hyvin myös valitusprosessien läpi.
– Politiikka on pitkän matkan juoksua. Työ suomalaisten hyväksi ja perussuomalaisen linjan puolesta jatkuu, Elo kirjoittaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Migriltä uudet linjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta – toissijaisen suojelun saaminen vaikeutuu
Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

SOSTEn pääsihteeri: Palkkakatto ei koske meitä – järjestö saa silti 84 prosenttia rahoistaan veronmaksajilta
SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry on ollut viime viikkoina esillä järjestöihin kohdistuvien leikkausten takia. Pääsihteeri Vertti Kiukas on arvostellut ministeri Wille Rydmanin linjausta järjestöjohtajien 75 000 euron palkkakatosta ja vaatinut, että muutoksia valmistellaan yhdessä järjestökentän kanssa.

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.
















