Migriltä uudet linjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta – toissijaisen suojelun saaminen vaikeutuu

Maahanmuuttovirasto Migri kertoo tiedotteessaan päivittäneensä Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilanteeseen perustuvat maalinjaukset. Turvallisuustilanne on hiljalleen parantunut kaikissa kolmessa maassa. Tämä merkitsee sitä, että niin sanotun toissijaisen suojelun perusteella on entistä vaikeampi saada oleskelulupaa Suomeen.

Turvapaikanhakijoiden oleskelulupien edellytykset kiristyvät. Eilen ulkomaalaislaista poistui säädös, jonka mukaan turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. Humanitaarinen suojelu on ollut Suomen kansallinen lupakategoria. Muutos merkitsee, että kansainvälisen suojelun perustella myönnettäviä oleskelulupia ovat jatkossa turvapaikka ja toissijainen suojelu.

Maahanmuuttovirasto kertoo tiedotteessaan  on myös päivittänyt Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilanteeseen perustuvat maalinjaukset. Turvallisuustilanne on viime kuukausina hiljalleen parantunut kaikissa kolmessa maassa, vaikka tietyillä yksittäisillä alueilla tilanne on paikallisesti saattanut välillä huonontuakin. Turvallisuustilanteen paraneminen merkitsee, että myös toissijaisen suojelun perusteella on entistä vaikeampi saada oleskelulupaa.

Humanitaarisesta suojelusta luovutaan kokonaan

Humanitaarisen suojelun kategoria on ollut Suomen kansallinen erikoisuus turvapaikanhakijoille, jotka eivät täytä turvapaikkakriteereitä. Kategoria syntyi Matti Vanhasen hallituksen (2007-2011) aikana silloisen maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (rkp) esityksestä.

Humanitaarinen suojelu on toiminut oleskeluluvan perusteena, jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät ole täyttyneet, mutta hakija ei ole voinut palata kotimaahansa sen huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi. Käytännössä on ollut kyse esimerkiksi Keski- ja Etelä-Somalian alueelta kotoisin olevista henkilöistä, joiden ei ole katsottu voivan palata, koska he olisivat voineet joutua vaikeisiin olosuhteisiin. Myös Irakissa ja Afganistanissa on ollut alueita, joilla on katsottu olevan erityisen huonot olosuhteet.

Migrin mukaan ulkomaalaislain muutos ei vaikuta jo myönnettyjen oleskelulupien voimassaoloon, mutta jatko-oleskelulupaa ei voi enää saada humanitaarisen suojelun perusteella. Kun aiemmin humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen lupa umpeutuu, hänen pitää joko poistua maasta tai hakea uutta lupaa jollakin toisella perusteella. Muita oleskeluluvan perusteita voivat olla esimerkiksi työnteko, opiskelu, elinkeinonharjoittaminen tai perheside Suomeen.

Maahanmuuttovirasto on myöntänyt vuosittain muutamia satoja oleskelulupia humanitaarisen suojelun perusteella lähinnä Irakista ja Somaliasta tulleille.

Toissijaisen suojelun saaminen vaikeutuu

Myös toissijaista suojelua on entistä vaikeampi saada. Syynä on parantunut turvallisuustilanne Suomen kannalta keskeisissä lähtömaissa.

Maahanmuuttovirasto on saanut valmiiksi Afganistanin, Irakin ja Somalian puolivuosittain tarkistettavat turvallisuuskatsaukset, joissa arvioidaan muun muassa, onko tietylle alueelle turvallista palata. Maahanmuuttoviraston mukaan Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan voi tällä hetkellä palata kaikille alueille ilman, että siellä esiintyvät aseelliset selkkaukset sinänsä aiheuttavat vaaraa henkilölle, hänen pelkän läsnäolonsa takia.

Maahanmuuttovirasto seuraa turvapaikanhakijoiden keskeisten lähtömaiden turvallisuustilannetta säännöllisesti, mutta yksittäisen henkilön oleskeluluvan harkinnassa painotetaan kuitenkin yksilöllisiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun perusteita.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio kommentoi Helsingin Sanomille, että uusi linjaus vaikuttaa kaikkiin tällä hetkellä käsittelyssä oleviin hakemuksiin, joita on noin 20 000.

”Kielteisiä päätöksiä tulee enemmän”, Vuorio totesi.

Turvapaikanhakijoiden määrä pysynyt pienenä

Turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt viime kuukaudet turvapaikkakriisiä edeltäneellä, noin sadan viikkotulijan tasolla. Hakijapiikki osui viikon 39/2015 kohdalle, jolloin Suomeen saapui 3939 turvapaikanhakijaa.

Viikoittaiset turvapaikanhakijamäärät.
Viime- ja tämän vuoden tulijatilanne selviää Maahanmuuttoviraston ylläpitämistä viikkoraporteista.

Turvapaikanhakijoiden tulijavirtaa on padottu monin tavoin. Kyse on ollut osittain kotimaisista, osin eurooppalaisista toimista. Erityisen voimakas vaikutus on ollut EU:n ja Turkin välisellä sopimuksella, EU-maiden rajavalvontatoimenpiteillä, Tornion järjestelykeskuksella, Suomen ja Venäjän välisillä neuvotteluilla sekä perheenyhdistämiskriteerien tiukennuksilla.