EU pohtii Libyan auttamista siirtolaistulvan patoamiseksi

EU-maiden hallitukset viestittävät olevansa valmiita kasvattamaan Välimeren laivaoperaatioita. Syynä on pelko siitä, että Välimeren ihmissalakuljetus Libyasta Italiaan on kasvussa ja on mahdollisesti kasvamassa uusiin ennätyksiin. Lisäksi EU kaavailee Libyalle avustuspakettia, jolla pitäisi maahan saada aikaan YK:n tunnustama hallinto, riittävä oikeusjärjestelmä, koulutetut poliisivoimat sekä toimiva rannikkovartiointi salakuljetuksen torjumiseksi.

Laittomat siirtolaiset eivät ole ainoana salakuljetettavien listalla, sillä salakuljetus koskee myös huumeita ja aseita. Sekä Libya että EU hakevat vakautta yhteistyöllä. EU ei ainakaan tässä vaiheessa ole esittänyt keskisen Välimeren laivaoperaatioita ulotettavaksi Libyan aluevesille asti. Tämä vaatii päättäväisempää poliittista yhteistyötä EU:n tukeman Libyan hallinnon kanssa.

Libya toivoo apua Isisin kukistamiseksi

Libyan yhteistyölistalla ihmissalakuljetus ei ole kärkisijalla. Libya toivoo ensisijaisesti apua Isisin kukistamiseksi maan alueella. Lisäksi maa toivoo apua maan hallinnon vakauttamiseksi. Terrorismin torjunta on EU:n tavotteissa, joten yhteistyömahdollisuudet ovat olemassa, vaikka EU-maiden hallitukset myöntävät tehtävälistan olevan vaativa.

EU:n laivaoperaatio Sofian vuoksi on viimeisen puolen vuoden aikana pidätetty lähes 70 epäiltyä salakuljetuksesta, konfiskoitu ja tuhottu hieman yli 100 alusta ja pelastettu 13 000 henkeä.

Saksa torppaa Italian toiveet yhteisistä velkakirjoista

Italia on siirtolaismääriensä kasvettua laatinut ohjelmapaketin Brysseliin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on ollut mielissään paketista.

Paketissa ehdotetaan kuitenkin EU-maiden yhteisiä velkakirjoja siirtolaiskriisin kulujen kattamiseksi. Saksan liittokansleri Angela Merkel torjui ajatuksen suorilta käsin. Merkelin tiedottaja Steffen Seibert kertoi, että EU:n budjetista on jo korvamerkitty varat siirtolaisten käsittelyn vaatimiin kuluihin.

Italia on toistuvasti yrittänyt ehdottaa yhteisiä EU-velkakirjoja eli “eurobondeja” milloin minkäkin toiminnan rahoittamiseksi vuoden 2008 finanssikriisin ajoilta asti. Saksa on toistuvasti torpannut tällaiset haaveet. Italia on Euroopan absoluuttisesti velkaisin maa yli 2 000 miljardin euron velkalastillaan.