Ylen julkaisemassa jutussa (21.1.) LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa ennakoi, että 2030-luvun lopulla jopa puolet suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevista voi olla ulkomaalaisia. Arvion taustalla on syntyvyyden jyrkkä lasku: Suomessa syntyi vuonna 2024 vain 43 720 lasta, ja kehitys on ollut laskeva koko 2020-luvun.
Tämä ikäluokka on siirtymässä korkeakouluihin 2040-luvun alussa, jolloin nykyinen aloituspaikkamäärä voi Saksan mukaan osoittautua liian suureksi. Suomessa on noin 60 000 korkeakoulujen aloituspaikkaa, mutta jos korkeakouluihin hakeutuisi esimerkiksi puolet ikäluokasta, opiskelijoita olisi vain noin 22 000 – ja aloituspaikoista jäisi jopa lähes 40 000 täyttämättä.
Seurausta poliittisista päätöksistä
Ylen jutun herättämä keskustelu levisi nopeasti myös sosiaalisessa mediassa. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä ja liitti kehityksen poliittisiin päätöksiin.
Salminen katsoo, että ilman maahanmuuttopoliittista suunnanmuutosta korkeakoulujen opiskelijarakenteessa tapahtuu hänen kuvaamansa kaltainen muutos.
Lukukausimaksut rajaavat jo tulijoita
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen muistuttaa, että hallitus on jo tehnyt merkittäviä kiristyksiä kansainvälisiin opiskelijoihin liittyvään sääntelyyn.
Hän korostaa erityisesti EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja.
– Lukukausimaksut ovat täyskatteellisia EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille. Se rajoittaa tulijamäärää ja vaikuttaa myös laatuun. Tämä uudistus on tehty tällä hallituskaudella, eivätkä oppilaitokset voi kiertää sitä esimerkiksi stipendeillä.
Oleskeluluvat tiukempaan tarkasteluun
Koposen mukaan myös perheenyhdistämistä on kiristettävä edelleen, vaikka hallitus on jo tehnyt hänen mielestään ”erittäin hyviä” tiukennuksia.
– Perheenyhdistämisen kiristämistä on lisättävä entisestään, vaikka nykyiset kiristykset jo hillitsevät ongelmaa. Oleskelulupaa ei pidä myöntää koko opiskeluajalle, kuten nyt, vaan lukukausi kerrallaan. Jos opinnot eivät etene, ei ole syytä jatkaa oleskelua Suomessa.
Hän suhtautuu kriittisesti myös siihen, että opiskelijoilla olisi oikeus tuoda perhe Suomeen.
– Ei pidä olla mitään oikeutta tuoda perhettä Suomeen elämään veronmaksajien rahoilla. Tätä ongelmaa voidaan vähentää perheenyhdistämisen kiristyksillä.
”Aloituspaikat eivät ole itseisarvo”
Koposen mukaan korkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärää joudutaan pitkällä aikavälillä tarkastelemaan kriittisesti, mutta välittömiä leikkauksia hän ei pidä vielä ajankohtaisina.
– Varmasti pitkässä juoksussa kokonaisaloituspaikkojen määrää tulee pienentää, mutta se ei ole vielä ajankohtaista. Tärkeämpää on se, mihin aloituspaikat kohdentuvat.
Hän nostaa esimerkiksi lääkärikoulutuksen, jossa aloituspaikkoja tulisi hänen mukaansa lisätä merkittävästi, ja toisaalta alat, joilla paikkoja voitaisiin vähentää.
– Lääkärien aloituspaikkoja tulisi nostaa merkittävästi. Sen sijaan yliopistojen humanistisilla aloilla monessa paikassa aloituspaikkoja voitaisiin vähentää reilusti.
Koponen muistuttaa myös aikuiskoulutuksen tarpeesta.
– On tärkeää tarjota mahdollisuuksia myös vanhemmille suomalaisille ikäluokille kehittää osaamistaan ja tarvittaessa uudelleenkouluttautua.
Tekoäly, työmarkkinat ja koulutuspaikkojen mitoitus
Hänen mukaansa aloituspaikkoja ei pidä ylläpitää vain siksi, että saadaan lisää ulkomaisia opiskelijoita.
– Aloituspaikat eivät ole itseisarvo, varsinkaan jos niiden määrää pidetään yllä keinotekoisesti maahanmuuttoa haalien.
Koponen arvioi, että työmarkkinoiden rakennemuutos ja tekoälyn kehitys on huomioitava koulutuspolitiikassa.
– Tekoäly tulee muuttamaan työmarkkinoiden tarvetta merkittävästi. Se voi olla myös yksi ratkaisu Suomen huoltosuhteen haasteisiin ilman yltiöpäistä maahanmuuttoa, joka ei nykyisillä näytöillä ole ratkaissut ongelmaa, vaan pikemminkin pahentanut sitä.
Lopuksi hän korostaa, että hallitus on jo tehnyt useita korjaavia toimia.
– Tämän kasvavan ongelman korjaamiseksi on tehty paljon toimenpiteitä tällä hallituskaudella. Ne näkyvät kuitenkin vasta viiveellä, hän päättää.
