Laaja kyselytutkimus paljastaa, että brittiläisen yhteiskunnan virallisen koneiston sisällä vallitsee vasemmistolainen asenneilmapiiri. Erityisesti akateeminen henkilöstö, opettajat, media-alan vaikuttajat sekä virkamiehet tukevat keskimäärin sellaisia poliittisia näkemyksiä, jotka vastaavat vasemmistopuolueiden kannattajien profiilia. Tutkimus paljastaa mm. valtaeliitin jäsenten kokevan muuta kansaa herkemmin häpeää maansa historiasta. He ovat myös skeptisempiä sananvapautta kohtaan ja pitävät rasismia suurena yhteiskunnallisena ongelmana. Tutkimustulokset antavat tukea väitteille, joiden mukaan yhteiskuntaa hallitseva eliitti on vieraantunut kansasta.
Telegraph-lehti uutisoi tutkimuksesta, joka paljastaa Ison-Britannian yhteiskunnallisen valtaeliitin, nk. ”establishmentin”, asemoituvan poliittisesti muuta kansaa enemmän vasemmalle. Tämä käy ilmi useista kysymyksistä, jotka kattavat äänestyskäyttäytymistä sekä suhtautumista mm. identiteettipolitiikkaan ja sananvapauteen.
Englanninkieliselle käsitteelle establishment ei ole vakiintunut suoraa suomenkielistä vastinetta. Esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja käyttää alkuperäistä englanninkielistä käsitettä ja määrittelee sen ”(vallitsevaksi) yhteiskunnalliseksi järjestelmäksi; valtaa pitäviksi”. Establishmentin käsite ei yleensä tee tiukkaa jakoa yksityisen ja julkisen sektorin välille, sillä se pyrkii tunnistamaan laajemmin yhteiskunnan asenneilmapiirin ja kulttuurin portinvartijoita.
Kyselytutkimuksiin erikoistuneet yhtiöt Electoral Calculus ja Find Out Now haastattelivat 2 295 valtaeliitin edustajaa: julkisen sektorin virkailijoita, akateemista henkilöstöä, tuomareita, terveydenhuollon ammattilaisia sekä armeijan väkeä.
Tutkimukseen osallistuneet vastaajat jaettiin kolmeen alaryhmään: ”luennoiva luokka” (akateeminen henkilöstö, koulujen opettajat sekä kulttuuri- ja mediaväki), ”ammattilaisluokka” (virkamiehet, lakimiehet, tuomarit ja lääkärit) sekä ”turvallisuusalan luokka” (poliisi ja armeija).
Yhteiskunnan mielipideilmastoon voimakkaasti vaikuttava luennoiva luokka oli kaikista vasemmistolaisin. Heidän keskuudessaan useampi kuin neljä viidestä (83 %) ilmoitti äänestävänsä vasemmistolaisia puolueita. Myös hallinnon ammattilaisluokka profiloitui vahvasti vasemmalle lähes yhtä korkeilla lukemilla (79 %).
Tulokset ovat hämmästyttäviä, sillä kansan keskuudessa kannatus jakautuu melko tasan oikeiston ja vasemmiston välille. Parhaillaan Ison-Britannian vasemmistopuolueet nauttivat 54 %:n kannatusta.
Turvallisuusala erottuu muusta jyrkän vasemmistohenkisestä valtaeliitistä tasaisemmalla poliittisella jakaumalla lievällä oikeistohenkisyydellä. Alan edustajien keskuudessa oikeistopuolueiden kannatus oli peräti kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vasemmistopuolueilla.
Kyselyssä kartoitettiin suhtautumista Ison-Britannian eroamiseen Euroopan unionista. Valtaeliitin parissa kaksi kolmesta ilmoitti äänestäneensä brexitiä vastaan. Vasemmistolaisimman luennoivan luokan parissa brexitiä vastusti jopa kolme neljästä. Vuonna 2016 hienoinen enemmistö kansasta (52 %) äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta.
Yli kolmannes (37 %) valtaeliitistä on sitä mieltä, että Britannian ja muiden länsimaiden tulisi hävetä imperialistista menneisyyttään. Vasemmistolaisimman luennoivan luokan keskuudessa ajatus allekirjoitettiin vieläkin useammin (44 %). Vastaavasti kansalaisten parissa moiset ajatukset ovat huomattavasti vähemmän suosittuja (27 %). Turvallisuusalan sisällä vain 3 % vastaajista on samaa mieltä.
Lähes puolet valtaeliitistä (46 %) ajattelee, että sananvapautta käytetään usein vähemmistöjen ja yhteiskunnan vahingoittamiseen. Luennoivan luokan parissa peräti enemmistö (55 %) on tätä mieltä. Hallinnon ammattilaisista näkemyksen allekirjoitti 44 % vastaajista, mikä on vielä muutaman prosenttiyksikön enemmän kuin kansan keskuudessa (39 %).
Ylipäätään vain vähemmistö Ison-Britannian kansalaisista (22 %) vastasi pitävänsä kapitalismia suoriltaan soveltuvimpana talousmallina toimivalle yhteiskunnalle. Valtaeliitin sisällä näkemys saa vieläkin pienempää kannatusta (15 %).
Hienoinen enemmistö (52 %) ihmisistä ajattelee, että rasismi on Isossa-Britanniassa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Valtaeliitin parissa näkemys on paljon yleisempi (66 %). Erityisesti luennoivan luokan parissa näkemys saa huomattavasti suurempaa vastakaikua (71 %).
Lähes puolet (47 %) valtaeliitistä kannattaa lisää erityistukea etnisille vähemmistöryhmille. Luennoivan luokan keskuudessa ajatusta tukee peräti 61 %. Kansan parissa puolestaan vain alle kolmannes (30 %) edustaa tätä linjaa.
Hieman yli kolmannes (35 %) valtaeliitin edustajista vastasi ajattelevansa, että kuka tahansa naiseksi identifioituva ihminen voidaan lukea naiseksi. Luennoivan luokan parissa näin ajattelee 39 %. Muun kansan keskuudessa näkemyksen jakoi vain 25 % vastaajista.
Vertailussa paljastui, että brittien valtaeliitti asemoituu jyrkästi enemmän muuta kansaa vasemmalle. Erityisesti luennoivan luokan näkemykset menevät jopa vasemmistolaisen työväenpuolueen keskivertokannattajasta vasemmalta ohi.
– Toisin sanoen luennoivan luokan parissa vallitseva asenneilmapiiri vastaa tilannetta, jossa he rekrytoivat pelkkiä työväenpuolueen kannattajia, raportissa todetaan.
Tutkimustulokset vahvistavat Reform UK -puolueen johtajan Nigel Faragen näkemystä eliitin kuplautumisesta:
– Valtaeliitti ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin vieraantunut kansasta, ja tilanne kaipaa perinpohjaista uudistusta.
Tutkimusyhtiö Electoral Calculuksen johtaja Martin Baxterin mukaan valtaeliitin sisällä on tapahtunut merkittävä poliittinen käänne. Aikaisemmin yhteiskunnan hallinnollisissa piireissä vallitsi lievästi konservatiivinen henki. Nyt asenneilmapiiri osoittaa jyrkästi vasemmalle.
Baxter arvioi, että tulevaisuudessa mahdolliset pyrkimykset oikeistohallituksen muodostamiseen tulisivat kohtaamaan entistä kiivaampaa vastarintaa valtaeliitin syvistä riveistä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
TV-juontajan ohjelma hyllytettiin hänen levitettyään valheellista väitettä Charlie Kirkin murhaan liittyen. Nyt vasemmistolaiset yrittävät luoda hänestä jonkinlaista "sananvapauden marttyyria", kun sananvastuu osui omaan nilkkaan. Jotkut vasemmistopoliitikot ovat levittäneet samanlaisia valheita Suomessakin.
Presidentti Trump on ilmoittanut aikovansa julistaa Antifan terroristijärjestöksi. Hän haluaa myös selvittää, ketkä rahoittavat äärivasemmistolaista väkivaltaa. Kyseessä on merkittävä ajattelutavan muutos, sillä tähän asti länsimaissa on keskitytty korostamaan äärioikeistolaisen terrorismin uhkaa, mutta äärivasemmistolaisesta väkivallasta on yleensä vaiettu.
Charlie Kirkin salamurhaaja on yhä pakosalla, mutta FBI:llä on johtolankoja. Vasemmistolaiset kaikkialla maailmassa ovat ilmaisseet ilonsa Kirkin kuolemasta. Suomen media vetää tietenkin esiin Hitler-kortin. Presidentti Trump lupaa hallintonsa etsivän kaikki terrorismin tukijat ja rahoittajat.
Ukrainalaisen pakolaisnaisen julma surma on järkyttänyt ihmisiä Yhdysvalloissa. Oikeistolaiset ovat huolissaan mustan miehen silmittömästä väkivallasta nuorta naista kohtaan. Vasemmistolaiset puolestaan ovat huolissaan rasismista: heidän mukaansa veriteko johtuu mistä tahansa muusta kuin demokraattien ajamasta löyhästä rangaistuslinjasta. Suomen media taas yrittää kehystää presidentti Trumpin pahantekijäksi.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa Ison-Britannian kehityksestä, jossa tavallisia kansalaisia kohdellaan jo mielipiderikollisina vain siksi, että he uskaltavat arvostella sosialistihallitusta tai puhua maahanmuutosta kriittisesti.
Tutkija, tohtori Matt Goodwin ennustaa kantabrittien jäävän vähemmistöksi omassa maassaan vuoteen 2063 mennessä. Hänen mukaan eliitti on pakottanut kantaväestön "kahden kerroksen monikulttuurisuuteen", jossa kantaväestön pitää juhlistaa ja ylistää kaikkia mahdollisia etnisyyksiä ja vähemmistöidentiteettejä, paitsi kantaväestön omaa. Syntyperäiset englantilaiset ovat Britannian ainoa kansanryhmä, jolla ei ole missään olosuhteissa oikeutta olla ylpeitä omasta identiteetistään ja kulttuuristaan.
Viikon suosituimmat
Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen pitää laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Suomen hallitus kuitenkin esittää, että viranomaiset rajaavat palveluita hieman. Varha oli jo ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon, mutta nyt alue aikoo kuitenkin tarjota laajempia palveluita.
Dublinissa on ollut väkivaltaisia mellakoita kahtena peräkkäisenä iltana, koska karkotettavaksi määrätyn turvapaikanhakijan epäillään raiskanneen 10-vuotiaan tytön vastaanottokeskuksessa. Poliitikot tuomitsevat mellakoinnin, mutta eivät ole valmiita antamaan kansalaisille mahdollisuutta vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan väkivallattomin ja demokraattisin keinoin.
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viisivuotissuunnitelman mukaan kouluissa ja päiväkodeissa ei enää tarjota kinkkuleikkeitä vuodesta 2026 alkaen. Vuoteen 2030 mennessä lihaa olisi tarjolla vain kahdesti viikossa ja joka toinen viikko ainoastaan kerran.
Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin rikkomalla kokouskeskuksen ikkunoita, koska tapahtuma oli heidän mielestään "transfobinen". Paikallinen vihreiden kansanedustaja kommentoi vandalismia sanoen, että Brightonin valitseminen kokouspaikaksi oli provokaatio ja että kaupungin ei pitäisi vuokrata tilojaan tapahtumille, jotka "luovat jännitteitä".
Yhdysvalloissa järjestettiin lauantaina laajoja mielenosoituksia presidentti Trumpia vastaan. Järjestäjien mukaan niihin osallistui jopa seitsemän miljoonaa ihmistä. Nämä iloisissa karnevaalitunnelmissa sujuneet suurmielenosoitukset ovat jo itsessään todiste siitä, että maa ei ole vajoamassa diktatuuriin.
Keskusta synnytti hyvinvointialueet lakeineen, keskittämisasetuksineen ja rahoitusmalleineen. Nyt sama puolue johtaa Lapin hyvinvointialuetta – ja haluaa lakkauttaa Ivalon yöpäivystyksen. Päätös on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mitä keskusta on julkisuudessa väittänyt puolustavansa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra suitsuttaa tavan kansalaisia, jotka haluavat somessa tuoda esille havaitsemiaan mahdollisia kohteita, joihin verovarojen tärvääminen ei ole ainakaan maksajan etu: "Ongelmat pitää paljastaa kaikkien silmille, mahdollisimman raadollisesti", valtiovarainministeri vaatii.
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava esittää maatalouden keskittämistä Etelä-Suomeen.
Oxfordin yliopiston uusi kansleri haluaa opiskelijoiden valmistautuvan kohtaamaan epämukaviltakin tuntuvia ajatuksia: "turvallisia tiloja" ei enää ole. Hänen kaudellaan yliopisto ei aio enää sortua cancel-kulttuuriin.
Lue lisää
Lue lisää
