Työllisyys kohenee jo tänä vuonna – rakennusalalle 6 000-7 000 uutta työpaikkaa

Työllisyys on nousussa. Tämä selviää työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina julkaisemasta lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteesta.

Työllisyys nousee vielä tämän vuoden aikana 68,3 prosenttiin ja ensi vuonna 68,8 prosenttiin, kun viime vuonna jäätiin 68,1 prosenttiin.

Työttömyyden kasvu pysähtyy, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä sen sijaan nousee.

Rakennusala vetää

Vaikka talouskasvu on heikkoa, se riittää pysäyttämään työttömyyden kasvun. Työllisyys paranee lähinnä rakennusalalla, jolla työllisyys kasvaa noin 6 000-7 000 hengellä tänä ja ensi vuonna. Työvoiman kysyntä kasvaa 13 000 hengellä vuonna 2017.

Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Koko työttömyyden kasvu johtuu nyt työttömyysjaksojen pidentymisestä. Yli 12 kuukautta työttömänä olleiden määrä on kasvanut vuodessa noin 20 prosenttia.

Hyvä alku

Työministeri Jari Lindströmin mielestä suunnan kääntyminen on hyvä alku, vaikka talouden tilanne on vaikea. Pitkäaikaistyöttömyyteen täytyy pystyä puuttumaan. Lukujen kasvu kertoo, kuinka vaikeaa on päästä takaisin työelämään, jos siitä putoaa. Myös kohtaanto-ongelmaa pitää parantaa, kuten työvoiman liikkuvuutta.

– Työllisyystavoite on kova. Kasvu ei yksin riitä 110 000 työpaikan syntymiseen. Siksi hallitus pyrkii monin keinoin parempaan kasvuun ja työllisyyden kohentumiseen, Lindström sanoo.

Kärkihankkeisiin on varattu 1,6 miljardia euroa. Niistä 170 miljoonaa on varattu työllisyys- ja kilpailukykyhankkeisiin.

– Muillakin kärkihankkeilla parannetaan työllisyyttä: koulutukseen 300 miljoonaa, hyvinvointiin ja terveyteen 130 miljoonaa, biotalouteen 300 miljoonaa ja digitalisaatioon ja normien purkamiseen 100 miljoonaa. Näillä tavoitellaan sitä parempaa kasvua, Lindström valaisee.

– Jos kasvua saadaan vahvistettua, niin sillä on positiivinen vaikutus työllisyyteen.

Loukut pois

Lindström kertoo hallituksen saaneen monenlaista palautetta työllisyyden lisäämiseen tähtäävistä keinoistaan.

Työllisyyspaketti pyrkii parantamaan tilannetta purkamalla kannustinloukkuja. Velvollisuutta ottaa työtä vastaan on tarkoitus tiukentaa ja lisätä alueellista liikkuvuutta.

– Toisaalta työllisyysetuuksien käyttöä laajennetaan työllistämispalvelujen rahoittamiseen, mikä on hyvä asia ja josta on tullut positiivista palautetta myös ay-liikkeen puolelta, Lindström kertoo.

Työkokeilua suunnitellaan työmarkkinoiden kanssa

Maanantaina kokoontui 40 henkilöä eri etujärjestöistä puhumassa työkokeilusta.

– Halusimme kuulla heidän huoliaan, murheitaan ja epäilyksiään, joita työnäyttöideaan liittyi. Halusimme hälventää epäluuloja ja kertoa, että rakennamme mallia, jossa otetaan toimijoiden ideat, huolet ja murheet huomioon. Katsomme myös, onko rakennettavissa malli, joka toisi jotakin uutta työn hakemiseen. Siihen liittyy mm. vakuutusturvaan liittyviä ongelmia, joita selvitetään ennen kuin kokeiluun lähdetään. Viemme sitä eteenpäin ja katsomme, millainen malli se olisi ja kannattaako sitä viedä oikeasti määräaikaisena kokeiluna eteenpäin, Lindström painottaa.

Riiheen tulee lisää keinoja

Parhaillaan TEM ottaa vastaan ideoita, jotka voitaisiin lyödä lukkoon syksyn budjettiriihessä. Työllisyyttä parantavia ja työllisyyspakettia täydentäviä ideoita valmistelemaan perustetaan työryhmä. Keinojen laadinta tuli hallituksessa Lindströmin vastuulle.

– Osa hankkeista tuo apua hitaasti eikä tänä vuonna. Vuoropuhelua työmarkkinajärjestöjen kanssa jatketaan 18.5. Silloin keskustellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa ideoista työllistämisen helpottamiseksi. Niillä ratkaisuilla voi olla ratkaiseva vaikutus.

“Suomella ei ole varaa lakkoiluun”

Paljonko hallitus voi keinoillaan vauhdittaa suotuisaa kehitystä? Lindström arvioi, että 110 000 työpaikkaa voidaan saavuttaa, jos kaikki keinot loksahtavat kohdalleen – nekin, jotka eivät riipu hallituksesta. Suurin merkitys on kilpailukykysopimuksella, josta riippuu 35 000-45 000 työpaikkaa. Myös paikallinen sopiminen olisi merkittävää. Lindström vetoaakin jälleen neuvottelupuoliin sopusoinnun saavuttamiseksi.

– Sopikaa – Suomella ei ole varaa lakkoiluun, Lindström vetoaa.

– Kuuntelemme toki myös oppositioni keinoja. Niissä on viisauttakin. Olemme kuunnelleet esimerkiksi SDP:n ideaa muuttaa passiivinen raha aktiiviseksi. Se on ns. Rinteen malli, joka on suunnilleen sama kuin meillä. Mutta se on kalliimpi: meidän mallimme on kustannusneutraali, Lindström kehuu.

Viidennes työttömistä korkeasti koulutettuja

Tilastojen mukaan korkeasti koulutetut ja naiset pysyvät entistä pitempään työelämässä. Toisaalta korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa nopeasti: maaliskuussa työttömyys nousi eniten tutkijakoulutusasteella sekä alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla.

Korkea-asteen koulutettujen työttömien työnhakijoiden määrä yli puolitoistakertaistui vuodesta 2011 vuoteen 2016. Heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista nousi samassa ajassa 18 prosentista 21 prosenttiin.

Ulkomaalaisia tulee rakennusalalle

Suurin osa työpaikoista syntyy rakennusalalle. Se on Lindströmin mielestä hyvä, sillä talous tarvitsee moottorin, vaikkei rakennusala yksin nostakaan maata ylös lamasta.

Rakennusala tuo tänä ja ensi vuonna 6 000-7 000 uutta työpaikkaa. Tähän lukuun on laskettu suomalaisten työllisyyden paraneminen. Ulkomaalaisia työntekijöitä on rakennusalalla kymmeniä tuhansia.

Lindström vetoaa, että varsinkin julkisten rakennuttajien täytyy olla hyvänä esimerkkinä. Suomalaiset yritykset häviävät kilpailun helposti varsinkin pienille ulkomaisille yrityksille.

– Suomalaisen työehtosopimuksen noudattaminen on tärkeää. Kävin Virossa ennen joulua ja virolaisilla on tiedossa, että tämä koetaan Suomessa ongelmaksi, Lindström kertoo.