LEHTIKUVA
Jokainen saksalainen voi vetää yleisradiomaksunsa oikeuteen, jos pystyy todistamaan, että yleisradio ei täytä sille asetettuja mielipiteenvapauden, hyvän laadun ja poliittisen tasapuolisuuden vaatimuksia.
Saksan yleisradion uskottavuutta ja yleisradiomaksun perusteita punnittiin lokakuussa Leipzigissa korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Baijerilainen nainen oli kieltäytynyt maksamasta yleisradiomaksua sillä perusteella, ettei yleisradion ohjelmisto täytä hyvän laadun ja tasapuolisuuden vaatimuksia ja palvelee valtiollisesti ohjattua mielipiteenmuokkausta.
Laatua koskevat oikeusjutut ovat päättyneet Saksassa aikaisemmin tuomioon, että maksu on maksettava, miellyttipä ohjelma tai ei.
Tällä kertaa oikeus kääntyi ainakin osittain lupansa maksamatta jättäneen naisen kannalle.
Tuomareiden mukaan maksamatta jättämiselle voi syntyä oikeutus, jos kantajan pystyy osoittamaan yleisradion kokonaistarjonnan rikkoneen sille asetettuja ehtoja vähintään kahden vuoden ajan.
Oikeustalon eteen kertyi oikeuskäsittelyn ajaksi kymmeniä ihmisiä heiluttamaan kylttejä, joissa vaadittiin ”loppua propagandaverolle”.
Mielenosoittajien pontimena uskotaan olleen käsittelyssä olleen jutun lisäksi viimeaikaiset USA:n ja Gazan tapahtumat.
Niiden yksipuoliseksi väitetystä uutisoinnista ja toimittajien vahvasti kantaa ottavista sanavalinnoistaan on satanut kritiikkiä.
Saksan yleisradiomaksunmaksajien liitto Bund der Rundfunkbeitragzahler ja vastarintaan nousseen baijerilaisnaisen asianajaja Harlad von Herget pitävät päätöstä osavoittona.
Takaisin alempaan oikeusasteeseen siirretyssä käsittelyssä joudutaan punnitsemaan tieteellisen selvityksen perusteella, onko Saksan yleisradion ohjelmisto todellisuudessa niin laadukkaasti ja poliittisesti tasapuolisesti toimitettua kuin siltä edellytetään.
Yleisradiomaksujen maksajien liitto lupaa baijerilaisnaiselle taloudellista apua oikeudenkäyntikulujen ja tieteellisen asiantuntijaselvitysten maksamiseen.
Liiton mukaan Saksan yleisradio ei ole täyttänyt enää vuosiin sille valtiollisessa mediasopimuksessa määrättyä tehtävää.
Siinä määritellään yleisradio tehtäväksi tarjota kattava ja objektiivinen yleisnäkymä saksalaisiin, eurooppalaisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin kaikilla oleellisilla elämänalueilla.
Näin ei liiton mielestä kuitenkaan tapahdu, vaan yleisradio tarjoilee kanavillaan yksipuolista maailmankuvaa. Syyksi liitto epäilee toimittajakunnan värittyneisyyttä.
Vuonna 2020 tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin 150 Saksan yleisradioon toimittajaharjoitteluun hyväksytyltä nuorelta journalistilta, miten he olivat äänestäneet edellisissä liittopäivävaaleissa.
Kyselyyn vastanneista 57 prosenttia ilmoitti äänestäneensä vihreitä, 23 prosenttia vasemmistopuolue Linkeä ja 12 prosenttia demareita. Kristillisdemokraatteja ja liberaaleja äänesti yhteensä neljä prosenttia.
Lupamaksunmaksajien liiton mukaan Saksan yleisradio on tarjonnut yksipuolista uutisointia ja värittyneitä näkemyksiä erityisesti maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksissä samaan aikaan kun se on aliarvioinut militantin islamin läntiselle elämänmuodolle aiheuttamaa uhkaa.
Liitto on tyytymätön myös Saksan yleisradion energia-, ydinvoima- ja eurokriisiuutisointiin.
Monien arvostelijoiden mukaan yleisradio ei ole pitänyt kiinni Saksan perustuslaista, jonka viidennessä artiklassa yleisradio velvoitetaan toteuttamaan mielipiteen- ja uutisoinnin vapautta ilman sensuuria.
Yleisradio on rikkonut liiton mukaan tasapuolisuusvelvoitettaan yrittäessään koulia ja totuttaa saksalaisia gender-kielen käyttöön. Kirjoitetun tekstin gender-tähdet uutistenlukija ja juontaja korvasi sanojen väliin sijoittamallaan hikkauksella.
Liiton mukaan yleisradion uskottavuutta syövät myös monet korruptiotapaukset, joissa hankintoja ja toimeksiantoja on annettu sukulaisille ja tuttaville sekä alueellisten yleisradioyhtiöiden johtajien muhkeat palkat ja suuret eläke-edut.
– Miksi yleisradiojohtajien on ansaittava enemmän kuin liittokanslerin, ja miksi heille on maksettava luksuseläkkeitä? liitto kysyy.
Saksalainen Infratest dimap -instituutti teki keväällä Länsi-Saksan yleisradion WDR:n toimeksiannosta tutkimuksen median uskottavuudesta.
Sen mukaan 60 prosenttia äänestysikäisistä äänioikeutetuista saksalaisista piti yleisradiota uskottavana. Kymmenen vuotta aikaisemmin tyytyväisten osuus oli 71 prosenttia.
Suurin luottamuspula vallitsi entisen DDR:n alueella, jossa 48 prosenttia ei luottanut yleisradioon. Vähiten luottamusta oli nuorilla.
Eniten (92 %) yleisradiota pitivät uskottavana vihreiden kannattajat, vähiten uuden vasemmistopuolueen BSW:n (16 %) ja AfD:n kannattajat (10 %).
Kristillisdemokraattien kannattajista yleisradioon luotti 78 prosenttia, demarien kannattajista 76 prosenttia ja vasemmistopuolue Linken kannattajista 68 prosenttia.
Tutkimus paljasti, että yleisradio ei ole poliittisissa asioissa enää kaikille tärkein tietolähde. Pääasiallisena tietolähteenään sitä piti edelleen kuitenkin vielä 32 prosenttia.
AfD:n kannattajille ja kaikille alle 34-vuotiaille tärkein tietolähde oli tutkimuksen mukaan sosiaalinen media, muiden puolueiden kannattajille yleisradio.
Suurimmat syyt Saksan yleisradion epäuskottavuuteen poliittisessa informaatiossa olivat uutisoinnin ja aiheiden käsittelyn yksipuolisuus, väärän tiedon levittäminen sekä epäilys hallituksen ja puolueiden vaikutuksesta uutisten ja ohjelmien sisältöön.
40 prosenttia uskoi valtiovallan ja hallituksen antavan ohjeita medialle, 53 prosenttia ei uskonut.
Katukeskustelussa yleisradiota pidetään usein leikkisästi hallituksen tiedotustoimistona.
Eniten hallituksen ja valtion sekaantumiseen poliittisen uutisoinnin sisältöön uskoivat AfD:n ja BSW:n kannattajat ja vähiten vihreiden kannattajat.
Kritiikin aiheita ovat Saksan yleisradion monien yksipuoliseksi kokema tyyli käsitellä tämän hetken kuumia teemoja maahanmuuttoa, siirtolaisuutta, ilmastonmuutosta ja energiakäännettä.
Saksan suurimman oppositiopuolueen AfD:n kohtelussa yleisradio ei ole arvostelijoiden mukaan täyttänyt sille valtiosopimuksessa määrättyä tasapuolisuus- ja puolueettomuusvaatimusta.
AfD:n edustajia kutsutaan harvoin mukaan television keskusteluohjelmiin. Heiltä ei myöskään kysytä kantaa ajankohtaisiin asioihin samalla tavalla kuin muiden puolueiden edustajilta.
Kritiikkiä on saanut osakseen joidenkin uutis- ja ajankohtaistoimittajien avoimesti osoittama antipatia tällä hetkellä maan suosituimmaksi puolueeksi noussutta vaihtoehtopuoluetta kohtaan.
AfD ilmoittaa puolestaan pitävänsä nykyisenlaista yleisradiota ja pakollista yleisradiomaksua aikansa eläneenä ja vaatii kansalaisille oikeutta päättää itse, mitä yleisradiota seuraavat ja mistä maksavat.
Väitteet Saksan yleisradion poliittisesta värittyneisyydestä nousivat kuumaksi keskustelun aiheeksi hallituksen puolueisiin kuulumattoman kulttuuriministerin Wolfram Weimerin kutsuttua Saksan yleisradiota ”vasemmalle kallistuneeksi” ja yleisradiomaksua ”pakkomaksuksi”.
– Miljoonien saksalaisten on maksettava pakkomaksua samaan aikaan kun heillä on tunne, ettei yleisradio edusta heitä. Tähän on tultava muutos, Weimer sanoi.
Yleisradion toimittajien piirissä ministerin sanomiset torjutaan. Niiden pelätään vahvistavan vaatimuksia asettaa yleisradio maksumuurin taakse. Eräät ovat vaatineet ministerin eroa.
Jos Saksan yleisradio muuttuisi maksulliseksi, niin harva uskoo, että 18,36 euron asuntokohtaisella kuukausimaksulla kyettäisiin keräämään yleisradiolle vuosittain nykyiset yli kahdeksan miljardia euroa. Mainostuloilla kerättiin lisäksi 560 miljoonaa euroa.
Saksan yleisradio (ARD) koostuu yhdeksästä alueellisesta yleisradioyhtiöstä, kakkostelevisio ZDF:stä ja Deutchlandradiosta.
Saksan perustuslaki edellyttää yleisradion vastaavan osaltaan lehdistön- ja mielipiteenvapauden toteutumisesta.
Käytännön tasolla toimintaa säädellään valtion ja yleisradioyhtiöiden välisellä valtiosopimuksella, jonka mukaan yleisradion on täytettävä yhteiskunnan demokraattiset, sosiaaliset ja kulttuurilliset tarpeet.
Yleisradioiden on avattava sopimuksen mukaan yleisnäkymä kaikille oleellisille elämänalueille, palveltava sivistystä ja informaatiotarvetta sekä tarjottava neuvontaa ja viihdettä.
Valtiosopimus edellyttää, että yleisradio on objektiivinen, tasapuolinen ja puolueeton sekä edustaa mielipiteiden moninaisuutta.
Saksan yleisradio tekee itse ehdotuksen yleisradiomaksun suuruudesta. Sen lyövät lukkoon osavaltioiden parlamentit ja pääministerit. Yksikin pääministeri voi estää maksun nostamisen. Viimeisen korotusesitys on oikeudessa.
Yleisradiomaksusta saavat vapautuksen työttömät, vammaiset, pakolaiset sekä sosiaaliavulla ja kansalaisrahalla elävät.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ylen uutisointi Lontoossa lauantaina järjestetystä sananvapausmielenosoituksesta noudattaa vasemmiston perinteistä pelikirjaa: mielenosoituksen todellisista syistä vaietaan tai niitä jopa vääristellään. Yle leimaa kaikki mielenosoituksen osallistujat "äärioikeistolaisiksi" ja vähättelee osallistujamäärää. Tilaisuuteen osallistuneista puhujista ja heidän puheidensa teemoista Yle ei kerro mitään.
Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto sekä Journalistiliitto ovat kesän aikana profiloituneet Yleisradion rahoitukseen kaavailtujen leikkauksien vastustajina. Molemmat organisaatiot esiintyvät kuitenkin samalla oman asiansa puolustajina, sillä ne ovat Yleisradion osakkeenomistajia. Molemmilla on vahvat kytkökset SDP:hen.
Viikon suosituimmat
Eduskunta äänesti eilen läpi lakimuutoksen kansalaisuuslaista äänin 103-58. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijalta tiukemmin muun muassa nuhteettomuutta ja etuuksien sijaan työllä ansaittua toimeentuloa.
Terroristijärjestö Hamasin äskettäin julkaisemalla videolla taistelijat teloittavat kahdeksan miestä kadulle. Uhrien silmät on peitetty ja heidät on sidottu – Vieläkö ihmisoikeudet kiinnostavat vasemmistoa, kun Israelia ei saa enää tuomita, kansanedustaja Kaisa Garedew kysyy.
Vihervasemmisto on jo pitkään rummuttanut Palestiinan valtion tunnustamisen puolesta ja puhunut kauniisti rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että nyt, kun Gazassa on saatu aikaan tulitauko, näemme karun todellisuuden. Hamas on ryhtynyt teloittamaan palestiinalaisia.
Muslimiveljeskunta pyrkii kasvattamaan valtaansa Euroopassa erityisesti yliopistojen kautta. Keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan ohjailla vaikuttamalla tuleviin päättäjiin. Pitkän aikavälin tavoitteena järjestöllä on perustaa Eurooppaan sharia-lakiin ja islamilaiseen talousjärjestelmään perustuva kalifaatti. Se voisi onnistua vasemmiston vanavedessä.
Demareiden lempihuvituksiin kuuluu syytellä muita oman hallituspolitiikkansa aikaansaannoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom selittää asiasta huolestuneille SDP:n kansanedustajille, miten on mahdollista, että Suomeen on vuonna 2023 tullut paljon työperäisiä maahanmuuttajia.
Ilmastoaktivismin nimissä on jälleen sotkettu arvokas kulttuuriteos. Tällä kertaa espanjalaisessa museossa, jossa töhrittiin kuuluisa Kristoffer Kolumbuksen kunniaksi tehty maalaus.
Islamin opetus kouluissa lisääntyy ja kristinuskon opetus vähenee. Sivistysvaliokunnan perussuomalainen varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää kehitystä huolestuttavana.
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen kansalaisuuslain kiristämiseksi äänin 103-58. Lakia vastustivat kaikki paikalla olleet sosiaalidemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP:n Eva Biaudet.
