Ukrainassa kylvetään nyt vain vihaa: ”Vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista”

Venäjä kylvää mielettömiä määriä räjähteitä ympäri Ukrainaa. Ihmisten mittaamattomien kärsimysten lisäksi lisäksi luonto ja pellot kokevat peruuttamattomia tuhoja. Ukrainan sodan seuraukset järisyttävät koko maailmaa vielä vuosikymmeniä sodan loppumisen jälkeenkin.

– Kevättyöt jäävät tekemättä, koska venäläiset ampuvat kaikkea, mikä liikkuu, toteaa läntisessä Ukrainassa lähellä Lvivin kaupunkia 3 000 peltohehtaarin tilaansa viljelevä Jonathan Clibborn.

Clibbornin aika menee tänään sota-alueen sukulaisista huolehtimiseen, pakolaisten majoittamiseen suojaan pommituksilta ja ylipäänsä tilan päälle vyöryvästä arjesta selviämiseen.

– Peltoja on miinoitettu ja niille on vedetty teitä, puhumattakaan räjähtämättömistä ammuksista ja pelloille jääneistä kuolleista sotilaista. Luullakseni vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista, Clibborn arvelee National Geographicin verkkojulkaisussa.

Kevätkylvöt alkoivat Ukrainassa – ainakin teoriassa – viikko sitten. Jos peltotyöt jäävät nyt pääosin tekemättä, nälkä voi pian olla muillakin kuin ukrainalaisilla. On jopa todennäköistä, että sadat miljoonat ihmiset ovat pian pulassa tuontivehnän ehtyessä ja maapallolla saattaa olla edessään pahin ruokakriisi sitten toisen maailmansodan.

Peltoja uhkaa aikapommi

Ukrainan pelloilla tikittää myös toinen aikapommi: silmittömän tulituksen seurauksena pelloille leviää saasteita ja myrkkyjä. Ukraina on pitkälle teollistunut maa, jossa on osin neuvostohistoriasta johtuen paljon kemian teollisuutta, terästehtaita sekä asetuotantoa.

Nyt teollisuuslaitoksia on ammuttu – tahallaan tai vahingossa – ohjuksilla ja tykistötulella. Räjähdysten seurauksena ilmaan on joutunut valtava määrä myrkyllisiä päästöjä, jotka leviävät tuulten mukana kaikkialle mustan mullan maahan. Maa ja vesi saastuvat aseiden, ammusten sekä raunioiden sisältämistä raskasmetalleista ja kemikaaleista.

Ydinvoimaloita ja köyhdytettyä uraania

Oma riskinsä sisältyy myös Ukrainan lukuisiin ydinvoimaloihin; Tšernobyl ja Zaporižžja ovat jo venäläisten käsissä. Paikallisia säteily- ja myrkkypäästöjä päästöjä syntyy myös köyhdytettyä uraania sisältävistä ammuksista, joita käytetään panssaroituja ajoneuvoja vastaan.

Sota on johtanut myös siihen, että raskaasti pommitetuilla alueilla sähköt ovat poikki, jolloin vesi- ja viemärilaitos eivät toimi ja jätevedet joutuvat käsittelemättöminä ympäristöön ja vesistöihin. Myöskään ympäristönsuojelu ei toimi, tosin jätteiden kylväminen ympäristöön on sodassa akuuteista ongelmista pienimpiä.

Venäjä oikeuteen ympäristörikoksista

Sodan aiheuttamat ympäristötuhot ovat pitkävaikutteisia. Euroopassa on edelleen peltoalueita, joita ei voida viljellä ensimmäisestä maailmansodasta peräisin olevan sotaromun ja raskasmetallien takia.

– Eräs mahdollisuus saada Venäjä vastuuseen ympäristörikoksista olisi ottaa ne esille mahdollisen rauhansopimuksen yhteydessä. Historiallisesti tosin on niin, että vain sodan voittajat voivat vaatia sotakorvauksia. Joten korvaukset voisi ottaa esille siitä tapauksessa, että Ukraina voittaa sodan, sanoo ympäristöjuristi Britta Sjöstedt Svenska Dagbladetissa.