

Ruokapula uhkaa Suomessakin, maanviljelijät joutuvat ottamaan lainaa päästäkseen kylvötöihin
Hallituksen käsittämätön ja sokea ilmastonmuutoksen torjumiseen keskittynyt politiikka väheksyy kotimaista maataloutta ja ruoantuotantoa.
Viime kesänä sato jäi pieneksi Suomessa ja tänne on jouduttu tuomaan rehua ja viljaa. Venäjän sota Ukrainassa vaikeuttaa ruokahuoltoa maailmanlaajuisesti ja pahimmillaan aiheuttaa monessa maassa nälkäongelman.
Suomessa pärjätään joten kuten vielä, mutta jos tuleva kesä on satotasoltaan yhtä huono kuin viime kesä, pulassa ollaan. Ruoan hinta tulee täälläkin nousemaan rajusti.
Kohonneet tuotantokustannukset, polttoaineiden hinnan nousu ja vaikeus saada lannoitteita saavat maanviljelijät miettimään kannattaako pelloille keväällä edes mennä.
Suomen Uutiset jututti kymenlaaksolaista maanviljelijää, jolla on 100 lehmää ja noin 250 hehtaaria peltoa. Tulevana kesänä hän aikoo kylvää 75 hehtaaria omaan käyttöönsä.
– Olisi mahdollista kylvää 50 hehtaaria myyntiin, mutta siihen pitäisi ottaa 50 000 euron laina, hän sanoo.
Polttoöljyn ja viljankuivatuksen kustannukset nousemassa pilviin
Lainalla pystyisi ostamaan siemenet, lannoitteet, torjuntaineet, polttoaineet ja maksaa lisäksi puinti- ja kuivatuskustannukset. Tällä hetkellä tuotantopanoksiin on varattava 1000 euroa hehtaarille. Jotta kulut ja lainat saisi maksuun, pitäisi viljasta saada kunnollinen maksu.
Hyvänä kesänä hehtaarilta saadaan esimerkiksi kauraa noin 4000-5000 kiloa. Kauran hinta on ollut 130 euron paikkeilla tonnilta hehtolitrapainosta riippuen.
– Viime kesänä osasta jäi hehtolitrapaino alle halutun ja siitä olisi maksettu 60 euroa tonnilta. Se ei kata edes rahteja.
Nyt kaurasta maksetaan yli 300 euroa tonnilta.
Polttoöljyn hinta on noussut yli kahteen euroon litralta ja syksyisiä viljan kuivauskustannuksia ei kukaan vielä tiedä.
– Vaikka maksettaisiin 400 euroa tonnilta ei kannata tehdä ylimääräistä, jos viljaa joudutaan kuivaamaan 6-7 tuntia nykyisillä tai vielä nousevilla kustannuksilla. Kustannukset karkaavat käsistä.
Suomen viljapolitiikka ei toimi.
– Joitakin vuosia sitten oli erittäin huono ruisvuosi. Hinta nousi, kun rukiista oli pulaa. Seuraavana vuonna ruis talvehti hyvin ja tuli hyvä sato. Ulkomaista ruista tuotiin silti Suomeen, jotta saatiin rukiin hinta täällä putoamaan alas. Tämä kyykytys riittää jo.
Hallitus hylkäsi perussuomalaisten ehdotukset
Parhaat sadot viime kesänä saatiin turvepelloilta, juuri niiltä, jotka hallitus haluaa poistaa käytöstä. Turvepellot kestivät kesän kuivuuden, niiden ansiosta tilat saivat edes jotain satoa.
Moni viljelijä tajusi huonon satokauden aiheuttamat ongelmat ja ehti tehdä muutoksia eläinten ruokintaa.
– Esimerkiksi sokerijuurikkaalla on pystytty korvaamaan lehmille osa viljasta. Maatiloilla ollaan idearikkaita löytämään konstit selvitä seuraavaan satokauteen, kertoo maanviljelijä.
Perussuomalaiset esitti viime viikolla eduskunnassa 19 ehdotusta suomalaisen maatalouden pelastamiseksi. Hallitus hylkäsi jokaisen ehdotuksen.
Mitä viljelijät toivoisivat?
– Jos valtio takaisi siemenen ja apulannan kustannuserät. Se olisi valtiolle sijoitus ja mahdollistaisi sen, että maanviljelijä uskaltaisi tehdä työn. Kiinteistöverot voisi myös ottaa pois vähäksi aikaa ja jos peltojen lannoittamiseen hallitukselta saisi tukea kotimaisen metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvän ravinnekuidun käyttöön, lannoitteisiinkin käytetyt varat jäisivät kotimaahan, ja olisi jotain peltoon laittaa.
Luonto ei armahda, hallitus voisi
Hallitus myi lannoitetuotannon norjalaiselle yhtiölle vuosia sitten. Sen jälkeen lannoitteiden hinta on vain noussut. Tällä hetkellä lannoitteita ei edes saa. Niiden tekemiseen on käytetty venäläistä maakaasua ja ammoniakkia. Maakaasun korkean hinnan vuoksi eurooppalaiset lannoitetehtaat olivat seisokissa loppuvuodesta.
– Jos apulantaa jostakin saa, hinta on niin korkea, että ei ole varaa ostaa. Maataloutta on verotuksellisesti ja muuten kuritettu jo vuosia. Siksi ei ole halua eikä varaa tehdä ylimääräistä vaikka nähdään, että ensi vuonna ei ole viljaa. Tämän hallituksen on turha odottaa, että maalta tullaan avuksi.
Viime kesän viljan ja rehun joustovara on jo syöty pois. Omaraisuus ja huoltovarmuus ovat nyt entistä tärkeämpiä.
– Jokainen maanviljelijä koettaa saada tilansa omavaraiseksi. Mutta vaikka keväällä ja kesällä tekisimme kaiken oikein, ei se takaa hyvää satoa. Jos tulee toinen huono satovuosi, maan ruoantuotanto on pulassa. Myös siemenviljoista voi tulla pulaa. Luonto ei armahda, hallitus voisi armahtaa, sanoo kymenlaaksolainen maanviljelijä.
LEENA KURIKKA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Jakeluvelvoite keskeytettävä – dieselin hinta alas

Ministeri Lintiläkin levittelee vain käsiään: Ruuan hinta nousemassa kaksinkertaiseksi, hallitus jatkaa ilmastotoimiaan – miksi SDP ja keskusta hyväksyvät suomalaisten jatkuvan kurjistamisen?

Elomaa: Huoltovarmuusvarastojen ajantasaisuudesta on huolehdittava

Koskela: Tilanne on kriittinen – turvetuotantokoneet käyttöön ja yrittäjät työhön

Huru: Turvekoneiden romutustuen määrärahat kulutettu jo loppuun – riittääkö tuki kaikille koneensa jo romuttaneille?

Ukrainassa kylvetään nyt vain vihaa: ”Vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista”

Perussuomalaiset olivat kaukaa viisaita turpeen suhteen – ”Korvaavaa vaihtoehtoa ei käytännössä ole”

Mäenpää ihmettelee keskustan äänestyskäyttäytymistä – ”maaseudun edunvalvojat” maatalousrakennusten kiinteistöveron pysyvää poistamista vastaan

Uudelle maaseudun puolueelle yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa – hallituksen päästötavoitteet vaarassa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Iranilaisjohtaja käynnisti varainkeruun Trumpin ja Netanjahun salamurhaa varten: ”Tätä tehdään Euroopassa 10–20 miljoonalla dollarilla”
Kovan linjan iranilainen islamistijohtaja Abdolmajid Kharaghaani on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa varainkeruukampanjasta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun tappamiseksi. Myös Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossin pää on pölkyllä - hänelle vaaditaan teloitusta Iranin valtionmediassa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää