Ruokapula uhkaa Suomessakin, maanviljelijät joutuvat ottamaan lainaa päästäkseen kylvötöihin

Hallituksen käsittämätön ja sokea ilmastonmuutoksen torjumiseen keskittynyt politiikka väheksyy kotimaista maataloutta ja ruoantuotantoa.

Viime kesänä sato jäi pieneksi Suomessa ja tänne on jouduttu tuomaan rehua ja viljaa. Venäjän sota Ukrainassa vaikeuttaa ruokahuoltoa maailmanlaajuisesti ja pahimmillaan aiheuttaa monessa maassa nälkäongelman.

Suomessa pärjätään joten kuten vielä, mutta jos tuleva kesä on satotasoltaan yhtä huono kuin viime kesä, pulassa ollaan. Ruoan hinta tulee täälläkin nousemaan rajusti.

Kohonneet tuotantokustannukset, polttoaineiden hinnan nousu ja vaikeus saada lannoitteita saavat maanviljelijät miettimään kannattaako pelloille keväällä edes mennä.

Suomen Uutiset jututti kymenlaaksolaista maanviljelijää, jolla on 100 lehmää ja noin 250 hehtaaria peltoa. Tulevana kesänä hän aikoo kylvää 75 hehtaaria omaan käyttöönsä.

– Olisi mahdollista kylvää 50 hehtaaria myyntiin, mutta siihen pitäisi ottaa 50 000 euron laina, hän sanoo.

Polttoöljyn ja viljankuivatuksen kustannukset nousemassa pilviin

Lainalla pystyisi ostamaan siemenet, lannoitteet, torjuntaineet, polttoaineet ja maksaa lisäksi puinti- ja kuivatuskustannukset. Tällä hetkellä tuotantopanoksiin on varattava 1000 euroa hehtaarille. Jotta kulut ja lainat saisi maksuun, pitäisi viljasta saada kunnollinen maksu.

Hyvänä kesänä hehtaarilta saadaan esimerkiksi kauraa noin 4000-5000 kiloa. Kauran hinta on ollut 130 euron paikkeilla tonnilta hehtolitrapainosta riippuen.

– Viime kesänä osasta jäi hehtolitrapaino alle halutun ja siitä olisi maksettu 60 euroa tonnilta. Se ei kata edes rahteja.

Nyt kaurasta maksetaan yli 300 euroa tonnilta.

Polttoöljyn hinta on noussut yli kahteen euroon litralta ja syksyisiä viljan kuivauskustannuksia ei kukaan vielä tiedä.

– Vaikka maksettaisiin 400 euroa tonnilta ei kannata tehdä ylimääräistä, jos viljaa joudutaan kuivaamaan 6-7 tuntia nykyisillä tai vielä nousevilla kustannuksilla. Kustannukset karkaavat käsistä.

Suomen viljapolitiikka ei toimi.

– Joitakin vuosia sitten oli erittäin huono ruisvuosi. Hinta nousi, kun rukiista oli pulaa. Seuraavana vuonna ruis talvehti hyvin ja tuli hyvä sato. Ulkomaista ruista tuotiin silti Suomeen, jotta saatiin rukiin hinta täällä putoamaan alas. Tämä kyykytys riittää jo.

Hallitus hylkäsi perussuomalaisten ehdotukset

Parhaat sadot viime kesänä saatiin turvepelloilta, juuri niiltä, jotka hallitus haluaa poistaa käytöstä. Turvepellot kestivät kesän kuivuuden, niiden ansiosta tilat saivat edes jotain satoa.

Moni viljelijä tajusi huonon satokauden aiheuttamat ongelmat ja ehti tehdä muutoksia eläinten ruokintaa.

– Esimerkiksi sokerijuurikkaalla on pystytty korvaamaan lehmille osa viljasta. Maatiloilla ollaan idearikkaita löytämään konstit selvitä seuraavaan satokauteen, kertoo maanviljelijä.

Perussuomalaiset esitti viime viikolla eduskunnassa 19 ehdotusta suomalaisen maatalouden pelastamiseksi. Hallitus hylkäsi jokaisen ehdotuksen.

Mitä viljelijät toivoisivat?

– Jos valtio takaisi siemenen ja apulannan kustannuserät. Se olisi valtiolle sijoitus ja mahdollistaisi sen, että maanviljelijä uskaltaisi tehdä työn. Kiinteistöverot voisi myös ottaa pois vähäksi aikaa ja jos peltojen lannoittamiseen hallitukselta saisi tukea kotimaisen metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvän ravinnekuidun käyttöön, lannoitteisiinkin käytetyt varat jäisivät kotimaahan, ja olisi jotain peltoon laittaa.

Luonto ei armahda, hallitus voisi

Hallitus myi lannoitetuotannon norjalaiselle yhtiölle vuosia sitten. Sen jälkeen lannoitteiden hinta on vain noussut. Tällä hetkellä lannoitteita ei edes saa. Niiden tekemiseen on käytetty venäläistä maakaasua ja ammoniakkia. Maakaasun korkean hinnan vuoksi eurooppalaiset lannoitetehtaat olivat seisokissa loppuvuodesta.

– Jos apulantaa jostakin saa, hinta on niin korkea, että ei ole varaa ostaa. Maataloutta on verotuksellisesti ja muuten kuritettu jo vuosia. Siksi ei ole halua eikä varaa tehdä ylimääräistä vaikka nähdään, että ensi vuonna ei ole viljaa. Tämän hallituksen on turha odottaa, että maalta tullaan avuksi.

Viime kesän viljan ja rehun joustovara on jo syöty pois. Omaraisuus ja huoltovarmuus ovat nyt entistä tärkeämpiä.

– Jokainen maanviljelijä koettaa saada tilansa omavaraiseksi. Mutta vaikka keväällä ja kesällä tekisimme kaiken oikein, ei se takaa hyvää satoa. Jos tulee toinen huono satovuosi, maan ruoantuotanto on pulassa. Myös siemenviljoista voi tulla pulaa. Luonto ei armahda, hallitus voisi armahtaa, sanoo kymenlaaksolainen maanviljelijä.