Myös tähän on varauduttava: Uusi pakolaiskriisi tietää yhteiskunnalle miljardien lisämenoja

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut suunnatonta inhimillistä kärsimystä ja suurimman pakolaisaallon Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Sotaan pakoon lähteneet tarvitsevat turvaa ja apua. Se voi tarkoittaa suomalaisillekin miljardien lisämenoja.

Ukrainasta on lähtenyt Venäjän hyökkäystä pakoon jo yli kolme miljoonaa ihmistä. Pahiten sodasta kärsineillä alueilla asui YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan ennen Venäjän hyökkäystä 13 miljoonaa ukrainalaista, joten pakolaisvirta jatkuu kaiken aikaa sodan pitkittyessä.

Suurin osa pakolaisista suuntaa ensin Puolaan, Romaniaan, Slovakiaan, Unkariin tai Moldovaan. Moni jatkaa matkaansa eteenpäin Eurooppaan, erityisesti Saksaan, Tšekkiin ja Itävaltaan. Ajan myötä pakolaisia saapuu yhä enemmän myös Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen.

Suomeen voi tulla 100 000 Ukrainan pakolaista

Vuoden 2015 pakolaisaallossa EU:n alueelle saapui yli 1, 2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Suomeen heistä tuli runsaat 32 000. Venäjän hyökkäyksen seurauksena Ukrainasta saattaa lähteä pakolaiseksi jopa viisi miljoonaa ihmistä. Samalla matematiikalla Suomesta hakisi turvaa jopa yli 120 000 ukrainalaista (yksi prosentti viidestä miljoonasta tarkoittaa 50 000 ihmistä).

Ruotsin Maahanmuuttovirasto on tehnyt kolme erilaista arviota Ukrainan pakolaistilanteen vaikutuksista. Korkeimman arvion mukaan Ukrainasta saapuisi Ruotsiin 212 000 pakolaista kesäkuun loppuun mennessä.

Ekonomisti Joakim Ruist on laskenut pakolaisuuden yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia toteutuneista kuluista peräisin olevan datan perusteella. Hänen mukaansa yhden pakolaisen nettokulut ensimmäisen vuoden aikana ovat yhteiskunnalle noin 200 000 kruunua (19 218 euroa).

Sodan kesto ratkaisee laskun suuruuden

Jos Suomeen saapuu Ukrainan kriisin seurauksena 100 000 pakolaista, se maksaisi yhteiskunnalle ensimmäisen vuoden aikana Ruistin matematiikalla runsaat 1,9 miljardia euroa. Venäjän hyökkäyksen aiheuttamien muiden satojen miljoonien lisäkulujen päälle.

Pakolaisten aiheuttamat menot riippuvat olennaisesti siitä, kuinka nopeasti he pystyvät huolehtimaan itsestään ja omista kuluistaan. Ekonomisti Ruistin mukaan ukrainalaisilla on paremmat lähtökohdat hakeutua eurooppalaisille työmarkkinoille kuin viime vuosikymmenten aiemmilla pakolaisryhmillä. Kyse on ensisijaisesti ukrainalaisten paremmasta koulutuksesta sekä kielitaidosta.

Tutkija kuitenkin muistuttaa, että kaikissa laskelmissa on erittäin suuria epävarmuustekijöitä, koska sodan kestosta ei kenelläkään ole tietoa.