Pitkään jatkunut epäluulo jatkuvasti kasvavaa maahanmuuttajaväestöä kohtaan leimahti liekkeihin Pohjois-Irlannissa, kun kaksi 14-vuotiasta, oikeudessa romanian kieltä puhunuttu poikaa sai syytteen paikallisen teinitytön raiskauksesta.
Ballymenan pikkukaupungista rauhallisina alkaneet levottomuudet ovat jatkuneet kolmatta yötä ja ne ovat levinneet myös muualle Pohjois-Irlantiin. Kahden, tiettävästi romanialaistaustaisen 14-vuotiaan pojan raiskaussyyte sai maahanmuuttoon tyytymättömän väkijoukon liikkeelle tuen osoituksena rikoksen uhrin läheisille.
Mielenosoitukset yltyivät väkivaltaisiksi, kun protestoijat heittivät poliiseja kivillä ja polttopulloilla, rikkoivat ikkunoita ja sytyttivät autoja sekä rakennuksia tuleen. Kymmeniä poliiseja on loukkaantunut levottomuuksissa ja väkivaltaisuuksiin syyllistyneitä on otettu kiinni. Poliisi pitää mellakoiden motiivia rasistisena.
Tietyille alueille kohdistuneet hyökkäykset ovat saaneet aikaan sen, että asukkaat ovat kiinnittäneet kotiensa ikkunoihin kylttejä, joissa kerrotaan asukkaiden kansallisuudesta. Plakaateissa lukee vaikkapa “brittiläinen kotitalous” tai “filippiiniläinen asuu täällä”.
Pohjois-Irlannissa maahanmuutto on lisääntynyt viime vuosina. Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä nousi vuoden 2011 6,5 prosentista 8,6 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä, kertovat vuoden 2023 väestönlaskentatiedot.
Maahanmuuttajien määrä on verrattain pieni moniin muihin Euroopan maihin verrattuna ja maastamuutto on suurta. Perinteisen median käyttämien asiantuntijoiden mukaan aktivistit ovat käyttäneet hyväkseen asuntopulaa ja jatkuvaa elinkustannusten kallistumista lietsoakseen väkivaltaa turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia kohtaan.
Mielenosoitukset ovat keskittyneet brittimielisille lojalistialueille kuten Ballymenassa on tapahtunut. Lojalistien tyytymättömyyden ja vihaksi purkautuvan kaunan takana on ainakin osittain pettymys Britannian EU-eron myötä tehtyyn Irlanti-sopimukseen, jolla ei ole ollut toivottuja positiivisia vaikutuksia paikallisen väestön elämään.
Levottomuuksia ovat tiettävästi lietsoneet myös brittimieliset aseistetut rikollisryhmät, myös Irlannin yhdistymistä kannattavia nationalisteja on saattanut tulla väkivaltaisiin joukkoihin mukaan.
Perinteinen media on saanut jälleen kerran kritiikkiä siitä, että se ei ole tarpeeksi selvin sanoi kertonut siitä, mistä nyt meneillään olevissa väkivaltaisuuksissa alunperin on kyse – ja mikä niihin on syynä. Niinpä kansalaiset hankkivat tietonsa itse, sosiaalinen media vahvistaa viestiä ja tässä sitä taas ollaan, liekkien keskellä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
Rajut mielenosoitukset ovat jatkuneet Los Angelesissa yli viikonlopun. Poliisi on käyttänyt kyynelkaasua ja kumiluoteja laittomien siirtolaisten pidätyksiä ja karkotuksia vastustavien ja väkivaltaisten mielenosoittajien hillitsemiseksi. Kalifornian mellakat vaikuttavat päivä päivältä yhä enemmän valtapuolueiden kansalliselta yhteenotolta, kun syyttely puolin ja toisin kiihtyy kaiken aikaa.
Paikallishallintojen alueet, joilla brittiläis-pakistanilaiset miehet raiskasivat nuoria vaaleaihoisia tyttöjä, ovat hyväksyneet Iso-Britannian työväenpuolue Labour Partyn virallisesti hyväksymän islamofobian määritelmän, joka pitää ilmausta "aasialaiset raiskausringit” rasistisena.
Viikon suosituimmat
Kansanedustaja Sanna Antikainen kommentoi imaami Abdul Mannanin julkisia syytöksiä Kalajoen hukkumisonnettomuudesta, jossa kolme somalitaustaista poikaa menehtyi. Antikaisen mukaan surua on syytä ymmärtää, mutta tragedian politisointi ja vastuun siirtäminen pelkästään yhteiskunnan harteille ei ole hyväksyttävää.
Euroopan maat ottavat parhaillaan uutta maahanmuuttopoliittista suuntaa, ja esikuvana on Tanska. Vielä muutamia vuosia sitten juuttien toimia haittamaahanmuuton kitkemiseksi ja palautusten vauhdittamiseksi mulkoiltiin alta kulmain mutta nyt on toinen ääni kellossa.
Brittiläiskoulu pyysi anteeksi lähetettyään 12-vuotiaan Courtney Wrightin kotiin, kun hän osallistui monimuotoisuusaiheiseen teemapäivään Ison-Britannian lippua esittävässä mekossa. Tytön tarkoitus oli juhlistaa brittiläisiä juuriaan, mutta koulussa asu oli tulkittu ongelmallisemmin. Burkiin ja niqabeihin pukeutuneet oppilaat saivat jatkaa päiväänsä normaalisti. Aluksi koulu ei suostunut kommentoimaan tapausta, ja se herätti laajaa huomiota mediassa. Wrightin isä ei hyväksynyt tyttärensä kohtelua ja vaati asioihin suurempaa muutosta. Pian koulu pahoitteli tapahtunutta ja ilmoitti ”tarkistavansa käytäntöjään”.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra uudistaa kannanottonsa hunnutuskiellon puolesta saatuaan palauteryöpyn viimeisimmästä burkakirjoituksestaan. Vaikka mukana oli runsaasti kiukkuista kommenttia, suomalaisten kritiikki islamistisia traditioita kohtaan on jo selvästi valtavirtaistunut, Purra kirjoittaa huomanneensa.
Reformipuolue on mielipidetiedustelujen mukaan Britannian suurin ja puheenjohtaja Nigel Farage tähtää maan seuraavaksi pääministeriksi. Faragella on käsi kansakunnan pulssilla ja hän aikoo palauttaa uskon yhteiskuntaan. Ensimmäinen lupaus on puolittaa rikollisuus viiden vuoden vuoden sisällä.
Kansanedustaja Wille Rydman herättelee koko tiedeyhteisöä kyseenalaistamaan Suomen Akatemian kestämätöntä rahanjakopolitiikkaa, jossa tukea tarjotaan rodullistettujen kynsisalonkien tarkasteluun, mutta kovien tieteenalojen tutkimuksille nyrpistellään.
Lappeenrannassa järjestetään elokuussa Rajat auki -niminen kulkue, jonka vaatimuksena on Suomen itärajan avaaminen – samaan aikaan, kun Venäjä on edelleen valmis kohdistamaan Suomeen hybridivaikuttamista siirtolaispaineen avulla. Rajan avaamista vaativan kulkueen takana ovat kaksi vasemmistoliiton poliitikkoa. Kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy, miksi vasemmistoliiton puoluejohto vaikenee Suomen turvallisuutta epävakauttavasta toiminnasta.
Maasta poistettujen määrä on kasvussa. Helsingin poliisilaitos on alkuvuonna poistanut maasta 451 ulkomaalaista. Määrä on reilusti yli 50 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Koko maassa poistettuja on ollut alkuvuonna 1 374 henkilöä.
