Suomi on saanut tänään uusia ministereitä. Elinkeinoministeri Wille Rydmanin tilalle on tänään siirtynyt kansanedustaja, filosofian tohtori Sakari Puisto.
Uuden elinkeinoministerin lisäksi myös liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri vaihtui, kun Sandra Bergqvistin (r) tilalle nimitettiin kansanedustaja, yrittäjä ja olympiaurheilija Mika Poutala (kd).
Aamupäivällä ministerinvalan vannonut Puisto katsoo, että uuden tehtävän keskeinen sisältö on talouskasvun vahvistaminen.
– Keskeinen asia Suomen menestykselle on se, että maailman myllerryksessä on pohdittava sitä, mitä maailmalla juuri nyt tarvitaan ja miten Suomi pystyy tarpeisiin vastaamaan.
– Suomella onkin kyvykkyyksiä monilla relevanteilla alueilla: meillä on luotettavuutta ja samalla runsaasti esimerkiksi huoltovarmuuteen ja taloudelliseen turvallisuuteen liittyvää perinteistä ajattelua, minkä merkitys jatkossa korostuu.
Teknologiapolitiikka vastaamaan ajan haasteisiin
Puisto lupaa keskittyä etenkin yritysrahoituksen kentän vahvistamiseen.
– Voidaan ajatella ihan normaaleja pk- ja pienyksiä, kuten myös korkean teknologian startup-yrityksiä ja vaikka maataloutta.
Ministeri näkee paljon potentiaalia sekä koti- että vientimarkkinoilla, sekä perinteisillä että uusilla aloilla.
– Ajattelen, että tässäkin Suomella on paljon potentiaalia, esimerkiksi biotaloudessa, luovilla ja teknologia-aloilla. Lisäksi myös huoltovarmuuteen ja puolustukseen kytkeytyvät asiat.
Elinkeinoministerin salkkuun olennaisesti liittyy myös teknologinen kehitys, joka on tänä päivänä yhä monialaisempaa ja jopa politisoituneempaa.
– On siis kiinnitettävä huomiota siihen, että teknologia- ja innovaatiopolitiikkamme vastaa ajan haasteisiin.
Palvelinkeskusbuumista lisäarvoa myös Suomelle
Äskettäin on uutisoitu Suomeen kaavailluista uusista, kansainvälisten toimijoiden datakeskuksista. Datakeskushankkeilla on osin työllistävää vaikutusta, mutta niihin liittyy myös poliittisia ja tietoturvaan liittyviä riskejä ja energiapoliittisia uhkakuvia.
Ministeri Puisto katsoo, että palvelinkeskusbuumiin liittyy monia tarkempaa harkintaa vaativia kokonaisuuksia.
– Ensinnäkin tulisi arvioida laajemmin, miten kaikesta tästä saamme lisäarvoa datataloudellemme, eli miten saamme lisättyä omaa datatalouden osaamistamme ja kilpailukykyä tutkimusyhteistyöllä tai muilla tavoilla.
– Datakeskukset myös vaativat paljon sähköä, ja Suomen kyky vastata merkittävään sähkön kulutuksen lisäykseen on rajallinen, Puisto toteaa ja huomauttaa myös turvallisuusnäkökohtien vaativan tarkempaa arviointia.
Jäänmurtajayhteistyö Kanadan ja USA:n kanssa jatkuu
Puiston edeltäjän Rydmanin aloittama jäänmurtajayhteistyö Suomen, Kanadan ja USA:n välillä jatkuu.
Ensimmäisestä Suomeen kohdistuvasta meriteollisuuden suurtilauksesta uutisoitiin jo keväällä, kun Kanada tilaa ison Polar Max -jäänmurtajan, joka valmistetaan Helsingin telakalla ja viimeistellään Quebecissa.
Puisto toteaa, että hallinnon vaihtuminen Yhdysvalloissa ja ulkopolitiikan uudet kuviot eivät ole vähentäneet Yhdysvaltojen tarvetta uudistaa vanhentunutta jäänmurtajakalustoaan.
– Kuten presidentti Donald Trump on myös tuonut esille, jäänmurtajat ovat Yhdysvalloille hyvin tärkeitä. Hän on puhunut jopa 40 uudesta jäänmurtajasta. Jos tästä osakin toteutuu, näkisin tässä hyviä mahdollisuuksia Suomelle.
