Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita

Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestössä oli vuoden 2024 lopussa 610 148 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden 2024 aikana 51 854 henkilöllä. Puolet kaikista asuu pääkaupunkiseudulla.

Helsingin Sanomat kokosi heinäkuussa Suomen asuinalueet hyvä- tai huono-osaisuuden mukaiseen järjestykseen Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) tutkijoiden käyttämien mittareiden pohjalta. Postinumeroalueisiin perustuvassa laskelmassa on useita muuttujia eli se ei perustu pelkästään tulotasoon.

Tutkijat ovat laskeneet hyvä/huono-osaisuutta mittaavan kokonaislukeman, joka perustuu työttömien osuuteen, alimpaan tuloluokkaan kuuluvien täysi-ikäisten ja talouksien osuuteen sekä pelkästään peruskoulutuksen saaneiden osuuteen.

Huono-osaisuus heijastuu asuntojen hintoihin Vantaalla

Hakunila on HS:n vertailussa alueiden ”kehnoimmuuskisassa” sijalla 2455, kun peränpitäjän sijoitus listalla on 2534 (Karhuvuori, Kotka).

Koivukylä-Havukosken sijoitus on 2443. Myyrmäki petraa jo selvästi, sijoitus on 1957. Aviapolis/ Veromiehenkylä lyö mittarin sitten miltei tappiin, tulos 2512/2534.

Hakunilassa vieraskielisiä 0–44-vuotiaita asui vuonna 2024 ikäryhmittäin jaoteltuna suurimmillaan 49 prosenttia. Koivukylässä 46 prosenttia, Myyrmäessä 43 prosenttia ja Aviapoliksessa 28 prosenttia.

Asuntojen hinnat näyttäisivät nekin antavan vihjeitä alueen sijainnista hyvinvointikartalla. Asuntojen keskihinta Vantaalla on 3423 euroa neliömetriltä. Keskihinta vaikkapa Hakunilassa on 2 579 euroa neliöltä.

Väestö muuttuu väistämättä

Vanhemmissa ikäluokissa suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus on Vantaalla edelleen merkittävä mutta luonnollisista syistä väestön muutos on väistämätön. Vanhat kuolevat pois ja tekevät tilaa nuoremmille, monikulttuurisille asukkaille.

Kantaväestö vähenee myös siksi, että erityisesti lapsiperheet muuttavat muualle. Syynä voivat olla vaikkapa koulun valintaan liittyvät seikat.

Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 121 eri kieltä vuonna 2024. Vantaan yleisin vieras kieli oli venäjä, jota äidinkielenään puhui 4,3 prosenttia väestöstä. Venäjänkielisten määrä on kasvanut koko ajan ja kahtena viime vuotena lisäystä on tullut 300–400 henkeä per vuosi. Virolaisten määrä on samaan aikaan vähentynyt.

Helsinki kasvaa ulkomaisin voimin

Vuoden 2024 lopussa Helsingissä asui 139 832 vieraskielistä henkilöä. Vuoden aikana vieraskielisten määrä kasvoi 8 000 hengellä. Vieraskieliset ovat pitkälti keskittyneet omille alueilleen, joissa leimallinen tekijä on vuokra-asuntojen ja erityisesti kaupungin vuokra-asuntojen (Heka) määrä.

Joka viides helsinkiläinen on siis vieraskielinen. Eniten vuoden aikana kasvoivat somalia, bengalia, nepalia, englantia ja arabiaa äidinkielenään puhuvien määrät.

Hyvinvointierot selittyvät väestörakenteella

Eriytymisessä ja segregaatiossa on kyse asuinalueille paikantuvista hyvinvointieroista, jotka selittyvät pitkälti alueiden erilaisilla väestörakenteilla. Alueellinen eriytyminen on jatkunut ja vahvistunut, ja se on voimakkaampaa lapsiperheiden kuin muiden helsinkiläisten keskuudessa.

Helsingin väestönkasvun odotetaan perustuvan tulevaisuudessakin pitkälti ulkomaiseen muuttoliikkeeseen. Vuokralla asuminen on jo nyt ulkomaalaistaustaisilla selvästi suomalaistaustaisia yleisempää, ja asuminen on kallistunut suhteessa tulotasoon. Vuokralla asuvien helsinkiläisten osuuden voidaan siis odottaa kasvavan tulevaisuudessa.

Vieraskieliset omilla alueillaan Helsingissä

Vieraskielinen väestö sijoittuu Helsingissä epätasaisesti eri asuinalueille. Joillain alueilla vieraskielisten osuus koko väestöstä on noin puolet ja osuus lapsiväestöstä noin 60 prosenttia. Myös alueiden sosioekonominen eriytyminen on selvästi havaittavaa.

Suurimmat vieraskielisten määrät ja osuudet väestöstä ovat itäisessä ja koillisessa Helsingissä, kun taas pienimmät osuudet ja määrät ovat Östersundomissa ja pohjoisessa Helsingissä. Myös ruotsinkielisen väestön osalta on havaittavissa keskittymistä. Yli puolet ruotsinkielisistä asuu eteläisen ja läntisen suurpiirin alueilla.

Segregaatio on totta

Mellunmäki-Kontula-Itäkeskus-Vuosaari (etelä) alueen asukkaista vieraskielisiä oli ikäryhmästä riippuen jopa 49,5 prosenttia vuonna 2024. Sijoitukset HS:n huono-osaisuus rankingissa olivat vastaavasti 300 häntäpään alueen joukossa. Ankarimmat luvut lyö pöytään Jakomäki-Alppikylä, sijoitus 2422/2534.

Pohjoisen Helsingin Itä-Pakilassa vieraskielisen väestön osuus on alle 10 prosenttia ja sijoitus HS:n hyvinvointilistalla 45/2534. Östersundomissa vieraskielinen on niin ikään harvinaisuus ja sijoitus listalla 383/2534.

Kuriositeettina mainittakoon, että Kruununhaassa asuu ilmeisesti hyvinvoivempaa vieraskielistä väestöä, sillä siellä heidän osuutensa kaupunginosan asukkaista on keskimääräinen eli alle 20 prosenttia ja sijoitus hyvinvointilistalla kuitenkin 239/2534.

Lisätietoa maahanmuuton vaikutuksista

Perusuomalaisten ajatuspaja Suomen Perustan tietokannasta löytyy lisää alueellista dataa pääkaupunkiseudulta ja myös tilastotietoa siitä, miten vieraskielisen väestön määrä on kehittynyt eri alueilla.

Luvut kuvaavat hyvin myös segregaation kehitystä, siitä miten nousu ollut toisilla alueilla pystysuoraa ja toisilla taas tuskin havaittavaa.

”Lähiöluvuista” on tulossa syksyn mittaan päivitys, joten silloin tietokanta on taas entistä ajankohtaisempi.

Suomen-, ruotsin-, ja saamenkieliset jäävät tilastojen mukaan ajan mittaan alue alueelta vähemmistöksi pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuton esimerkin omaisista vaikutuksista kuntatalouteen voi katsoa ajatuspajan videosta.