
Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen
Hallitus vahvistaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan työtä tekemällä ja yrittämällä. Työnteosta on jatkossa tulossa yhä kannattavampaa.

LEHTIKUVA
- Vaikka veronalennuksiin ei ole varaa juuri nyt, voisimme harkita vaikkapa ehdollista mallia, jossa työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan vuonna 2026, jos BKT ja investoinnit ovat kasvaneet riittävästi, toteaa valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa kolumnissaan. Purran mukaan myös YEL-järjestelmä kaipaa korjauksia, mutta eniten tarvitaan konkreettisia kasvutoimia.
Riikka Purran mukaan suomalaiset ovat suoraviivaista ja käytännöllistä kansaa.
– Konkretia on hyve myös verrattuna abstraktiin talouspuheeseen. Huoltosuhteet, vaihtotaseet ja kestävyysvajeet ovat tärkeitä käsitteitä, mutta viime kädessä monia kiinnostaa, onko töitä, paljonko jää tilipäivänä verojen jälkeen käteen, mitä eläminen ja asuminen maksavat tai mitä ruoka, polttoaine, sähkö ja kaukolämpö maksavat. Ja näinhän sen pitää ollakin. Politiikka, talouspolitiikka mukaan lukien, on tavallisten ihmisten, tavallisten ilojen ja murheiden piiriä, ei korkeampaa tiedettä, Purra kirjoittaa.
Purra pitää faktana sitä, että Suomi tarvitsee talouskasvua, investointeja ja tuottavuuskasvua.
– Veronkorotuksiin ei ole järkevää ryhtyä aneemisen kasvun oloissa, enkä niitä halua esittää, vaikka joutuisimme sopeuttamaan lisää. Talouskasvu vaatii investointeja koneisiin, laitteisiin ja muuhun reaalipääomaan, ja uusia tehtaita ja tuotantolinjoja pitää uskaltaa rakentaa.
– Valtio kantaa oman vastuunsa esimerkiksi tiestön ja infrastruktuurin osalta – suuria tiehankkeita on vireillä. Valtion tehtävä on myös taata vakaa ja ennustettava investointiympäristö – myös turvallisuus on osa tätä toimintaympäristöä. Koska syntyvyys on alhaista, tuottavuuden kasvu on ensisijaista. Yritysten ja myös valtiovallan pitää tuottaa enemmän, samoilla resursseilla. Valtionhallinnossa ja järjestöissä tämä tarkoittaa leikkauksia toimintamenoihin ja käyttötalouteen.
Ensimmäiseksi on siis linjattava konkreettisista ja selkeistä sekä nopeista toimista tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi.
– Yritysten sääntelytaakkaa on purettava ja turhaa byrokratiaa karsittava. Puoliväliriihessä hallituksella tulisi olla lista vaikkapa 20 konkreettisesta toimesta, joilla puretaan sääntelyä ja hallinnollista taakkaa, Purra linjaa.
– Siis konkreettisia lakimuutoksia. Velvoitteiden, raportoinnin ja muun hallinnollisen taakan purkamista, hallitusohjelmassa jo sovitun päälle. Kasvutoimet eivät voi eivätkä saa olla höttöä. Haastan yrityskentän tuottamaan ehdotuksia 20 toimeksi hallinnollisen taakan ja yrittämisen byrokratian poistamiseksi nopealla aikataululla.
– EU-sääntelyn toimeenpanon osalta minimi riittää, ei yhtään kansallista päälle liimaamista. Suomalaisen EU-politiikan idean on muututtava mallioppilaasta enemmän kohti kansallista etua. Jos EU jatkaa sääntelytulvaa vanhaan malliin, viimeinen saa sammuttaa valot jo melko pian. USA ajaa ohi Euroopasta kaikilla taloudellisilla mittareilla. Yritystoiminta on tehtävä helpommaksi ja houkuttelevammaksi. EU-sosialismi ja yhteisvelkaholhoustalous ei toimi.
Myös pienyrittäjän asemaa on konkreettisesti parannettava. Valuvikaisen YEL-eläkemallin on muututtava jo puoliväliriihestä. Purran mielestä pienyrittäjät kärsivät valuvikaisesta, laskennallisesta työtulomallista. Omasta puolestaan Purra harkitsi vakavasti myös muita konkreettisia täsmätoimia lainsäädännössä.
– Vaikka veronalennuksiin ei ole juuri nyt varaa, voisimme harkita vaikkapa ehdollista mallia, jossa työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan vuonna 2026, jos BKT ja investoinnit ovat kasvaneet riittävästi. Hallitus voisi siis esimerkiksi sitoutua keventämään työn verotusta, jos yrityskenttä tekee tarpeeksi investointeja parin vuoden sisällä. Suomi tarvitsee investointitalkoot. Talous on psykologiaa ja kriittisen massan hakemista.
– Emme ole muuttuneet tyhmemmiksi, eivät liukuhihnat ja prosessit pyöri hitaammin. Työn tuottavuuden matala kasvu johtunee siitä, että teemme vääriä asioita. Suomalaisten pitäisi tuottaa sellaisia palveluita ja tavaroita vientiin, joilla on korkea markkinahinta. Kilpailukykymme on yksikkötyökustannuksilla mitaten vähintään kohtuullinen.
– Ei palkansaajan tarvitse siis ripotella tuhkaa päällensä. Tarvitsemme sen sijaan asennemuutosta. Kouluista valmistuu nuoria heikolla osaamisella. Opettajien ja vanhempien on vaadittava jatkossa lapsiltamme enemmän. Kvanttitietokone ei raksuta itsellänsä. Teknologia vaatii osaavia aivoja taustalle.
Taloudessa näkyy osin valoa, ja keväällä ollaan Purran mukaan jo selvemmillä vesillä.
– Ostovoimakin on noussut jo tovin, investointisuunnitelmia tehdään. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeintä on saada työpaikkoja ja 300 000 työtöntä leivänsyrjään kiinni, päättää Purra kolumninsa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hallitus vahvistaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan työtä tekemällä ja yrittämällä. Työnteosta on jatkossa tulossa yhä kannattavampaa.




Viikon suosituimmat

Nuori tubettaja lähti kameran kanssa kiertämään Minnesotan suurimman kaupungin päiväkoteja ihmetellen, että miksi ovet eivät aukene hänelle. Lapsia ei näkynyt missään, vaikka monissa kohteissa piti olla päiväkoti, jossa hoidetaan päivittäin sataa lasta ja joka saa siitä hyvästä miljoonatuet vuodessa. Paljastusvideo on saanut somessa valtavasti katsojia, mutta vasemmistolainen valtamedia vaikenee siitä visusti.

Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille on jaettu vuosikausia huikeita summia, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään. Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano esittää julkista tukea saaville yhteisöille lisää velvollisuuksia avata rahankäyttöään – tai vaihtoehtoisesti rahahanat kokonaan kiinni.

Minnesotassa paljastuneet miljardiluokan tukihuijaukset ovat saaneet Onni Rostilan pohtimaan sitä, miten tällainen toiminta on ollut mahdollista. Vastaus liittynee siihen, että etniset ryhmät saapuvat uusiin kotimaihinsa ryhminä, eivät yksilöinä. - Valtakulttuuriin sopeutumiseen ei ole painetta, kannusteita eikä halua, Rostila toteaa.

Monesti tuomittu rikollinen työskenteli kotiavustajana ja raiskasi ainakin yhden vanhuksen työssä ollessaan. Irakilaismies ehti jäädä sairauslomallekin, ennen kuin yhteiskunta havahtui rikoksiin. Mies sai vankeustuomion raiskauksesta mutta aiemmistakin tuomioista huolimatta välttyi karkotukselta, koska hänen siteensä Ruotsiin "painoivat enemmän".

Ruotsalainen vasemmistoaktivisti Greta Thunberg on syytteessä niskoittelusta poliisia vastaan. Syyte koskee Helsingissä kesällä 2024 järjestettyä Elokapinan mielenosoitusta, jossa poliisi kantoi mielenosoittajia pois ajoradalta. Vastikään Thunberg on myös jäänyt poliisin haaviin muun muassa Lontoossa.

Italialaisten lahjoitukset humanitaariseen apuun päätyivätkin Hamasin terroristeille, Helsingin Sanomat kertoo. HS:n mukaan Italian viranomaiset ovat pidättäneet useita ihmisiä epäiltyinä terroristijärjestö Hamasin rahoittamisesta hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

Ensi vuoden alussa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan lakimuutoksilla muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Lisäksi hakijalta edellytetään tiukempaa nuhteettomuutta, suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa.

Ajatus kasvot kokonaan peittävien huivien kieltämisestä julkisilla paikoilla nousee Ruotsissa toistuvasti esiin ja näin on tapahtunut erityisesti nykyisen porvarihallituksen aikana. SVT:n ja mielipidetutkimusyhtiö Verianin kyselyn mukaan burkan ja niqabin kieltoa kannattaa jo useampi ruotsalainen kuin vastustaa.

Iltalehti kertoo tuoreessa talousjutussaan kuluttajien luottamuksen talouteen heikentyneen taas. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää liittää heikon kuluttajaluottamuksen sekä rakentamisen alamäen haittamaahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Mäenpää arvostelee erityisesti vastaanottokeskusten, tulkkauspalvelujen ja asuntorakentamisen roolia talouden rakenteissa ja kertoo Suomen eläneen yli varojensa.

Parikymppinen mies ammuttiin kuoliaaksi autoonsa Malmössä joulun alla. Murhasta epäillään 12-vuotiasta poikaa. Lapsi soitti itse poliisille ja ilmoittautui murhan tekijäksi vain tunteja tapahtuman jälkeen.

Lue lisää

Lue lisää