Tanskan kansanpuolueen puheenjohtaja Kristian Thulesen Dahl ja ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson tapasivat viikkojen salaisten valmistelujen jälkeen. Yhteisesiintyminen oli järjestetty Ruotsin ehkä huonomaineisimpaan lähiöön, Malmön Rosengårdiin. Puoluejohtajat kulkivat ghetossa käsikynkkää tanskalaisten ja ruotsalaisten henkivartijoiden saattamana.
Jää puolueiden väliltä on nyt sulanut ja tanskalaiset auttavat osaltaan ruotsidemokraatit voittoon syyskuun vaaleissa.
Tanskan kansanpuolue on maan toiseksi suurin, parlamenttivaaleissa vuonna 2015 se sai 21,1 prosenttia äänistä. Puoluetta vikiteltiin Expressen-lehden mukaan tuolloin hallitukseen mutta sillä kertaa ratkaiseva askel jäi vielä ottamatta.
– Jimmie Åkesson on tehnyt puolueestaan uskottavan ja se on mahtava saavutus. Niin se vain on, että ruotsidemokraatit on ruotsalaisten vaihtoehto sanoutua irti maahanmuutosta, sanoo kansanpuolueen johtaja Kristian Thulesen Dahl. Hänen mukaansa Ruotsin muut puolueet ovat juuri ruotsidemokraattien ansiosta muuttaneet suhtautumistaan kriittisemmäksi maahanmuuttoa kohtaan. Hänen mielestään on jopa kummallista, että muut puolueet eivät halua keskustella ruotsidemokraattien kanssa.
Åkessonin mielestä tanskalaisten vetoapu on tervetullutta ja hän toivoo läheisempääkin yhteistyötä puolueiden välillä – muun muassa Pohjoismaiden Neuvostossa. Tanska liittyi Perussuomalaisten ja ruotsidemokraattien Vapaa Pohjola -ryhmään viime kesänä, kuten Suomen Uutiset raportoi.
Yleensäkin tanskalaisten suunnitelmat muun muassa ongelmalähiöiden rauhoittamiseksi ovat Åkessonin mielestä kannatettavia.
Jimme Åkesson julisti pari vuotta sitten Almedalenin politiikkaviikolla, että ruotsidemokraattien tavoite on tulla maan suurimmaksi puolueeksi.
– Ja Tanskan työväenpuolue tietää, miten vaaleissa menestytään, sanoo Jimmie Åkesson.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
