LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen vankilat täyttyvät nopeasti, mikä on herättänyt keskustelua järjestelmän kestävyydestä ja resurssien riittävyydestä. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri korostaa, että hallitus on ottanut tilanteen vakavasti ja varautuu lisäämällä vankipaikkoja. Selvitettävänä on myös, voisiko vankipaikkoja tarvittaessa vuokrata ulkomailta.
Suomen vankilat ovat täyttymässä, mikä on herättänyt huolta järjestelmän kestävyydestä. Hallitus vastaa tilanteeseen määrätietoisin toimin, oikeusministeri Leena Meri kertoi eilen Ylen A-studion haastattelussa.
Meren mukaan hallitus on lisännyt vankilapaikkoja.
– Tämä hallitus on nyt tehnyt valtavia panostuksia. Tulevina vuosina ja ensi vuoden alusta tulee jo yli 200 paikkaa lisää. Yhteensä noin 450 paikkaa on tulossa henkilökuntineen, Meri sanoi.
Hallitus on varautunut myös tulevaisuuden tarpeisiin. Yhtenä vaihtoehtona selvitetään lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi vankipaikkojen vuokraamisen ulkomailta tarvittaessa.
– Meillä pitäisi olla sellainen lainsäädäntö valmiina, jos joku päivä tarvitsemme sitä. Se on resilienssiä, Meri totesi.
Vankimäärän kasvu alkoi jo edellisen hallituksen aikana vuonna 2021, jolloin rangaistuksia kiristettiin ilman riittäviä lisäresursseja.
– Tämä on pitkään jatkunut kehitys. Kun kiristyksiä tehtiin esimerkiksi seksuaalirikoslainsäädäntöön, ei laskettu riittäviä vankipaikkamääriä eikä lisätty henkilökuntaa samassa suhteessa, Meri selvitti.
Hän muistuttaa, että vankeusrangaistuksen tulee olla sekä seuraamus että mahdollisuus kuntoutukseen.
– Täytyy muistaa, että totta kai vangeille pitää antaa kuntoutusta, mutta se on myös seuraamus. Ei pidä unohtaa, että kyse ei ole pelkästä hoitamisesta, Meri painotti.
Nykyhallitus on kiristänyt rangaistuksia, jotka kohdistuvat erityisesti vakavaan rikollisuuteen.
– Nämä kohdistuvat järjestäytyneeseen rikollisuuteen, terrorismirikoksiin sekä katu- ja jengirikoksiin. Varmaan olemme kaikki samaa mieltä siitä, että ne ovat vakava ongelma, Meri sanoi A-studiossa.
Hallituksen kiristysten arvioidaan lisäävän vankimäärää noin 300 vangilla, mutta lisäkapasiteetti kattaa tarpeen.
– Olemme varanneet rahat kaikkiin kiristyksiin, joita teemme. Lisäksi tulee vielä noin 150 paikkaa enemmän. Olemme panostaneet Rikosseuraamuslaitokseen enemmän kuin pitkään aikaan, Meri korosti.
Tulevaisuudessa suunnitteilla on myös uusia vankiloita, vaikka kaikkia ratkaisuja ei vielä ole tehty.
– Meillä on suunnitteilla uusia vankiloita, mutta en tee ratkaisuja seuraavien hallituskausien osalta, Meri totesi.
Meri painottaa lopuksi rikosvastuun merkitystä.
– Vakavista rikoksista pitää seurata vakava rangaistus. Meillä on silti lievemmät rangaistukset esimerkiksi henkirikoksista kuin muissa Pohjoismaissa, hän muistutti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus käynnistää Helsingin ja Kylmäkosken vankiloiden laajennukset, jotka tuovat yhteensä 180 uutta vankipaikkaa. Hallitus varautuu kasvavaan vankimäärään ja nopeuttaa rakentamista moduuliratkaisuilla.
Tiistaina eduskunnan täysistunto käsittelee hallituksen esitystä varmuusvankeudesta. Lakimuutos suojelee kansalaisia entistä paremmin. Esityksen mukaan viranomaiset eivät vapauta tuomittua, jos he katsovat vankeusajan jatkamisen olevan välttämätöntä muiden hengen, terveyden tai vapauden turvaamiseksi.
Perussuomalaisen oikeusministeri Leena Meren johdolla hallitus valmistelee esitystä, joka tuo konkreettisia työkaluja rikollisuuden torjuntaan Suomessa. Esitys helpottaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, parantaa vankilaturvallisuutta, estää järjestäytyneen rikollisuuden leviämistä vankiloissa ja tehostaa työperäisen hyväksikäytön sekä ihmiskaupan torjuntaa.
Oikeusministeriö on päättänyt rakentaa uuden suljetun vankilan Lempäälän Hulikankulmaan. Vankilan on tarkoitus valmistua vuosien 2031–2033 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa sinne tulee noin sata vankipaikkaa.
Hallitus haluaa muuttaa kriminaalipolitiikan suuntaa Suomessa. Mallina on Pohjoismaissa yleinen rangaistustaso. Rangaistuksia kiristetään ja vankipaikkoja rakennetaan lisää. Oikeusministeriö kertoi meneillään olevista lakiuudistuksista tiistaina taustatilaisuudessa.
Viikon suosituimmat
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Lääkärinä esiintynyt mies on hoitanut potilaita monikulttuurisen Medipulssi Oy:n lääkäriasemalla ilman pätevyyttä. Mies käytti lääkäriveljensä tunnuksia. Valelääkäri teki muun muassa ympärileikkauksia poikalapsille. Poliisi tutkii tapausta useilla rikosnimikkeillä.
Britanniassa Manchesterin alueella äskettäin järjestettyjen Gortonin ja Dentonin täytevaalien piti olla helppo voitto Labour-puolueelle. Monien yllätykseksi vihreät nousivatkin voittajiksi ja varsin ”kyynisellä” pelillä. Maltillisemmasta vasemmistosta poiketen vihreät räätälöivät kampanjoitaan entistä härskimmin eri kansanryhmille. Monikulttuurisia, monesti islamilaisia kansanryhmiä puhuteltiin Gaza-teemalla ja levittämällä urdunkielisiä antisionistisia videoita. Brittiväestöä puolestaan puhuteltiin kansantaloudellisilla teemoilla.
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula arvostelee jyrkästi helsinkiläisvaltuutettu Jenny Kasongon Facebook-päivitystä, jossa tämä syyttää poliisia vallan väärinkäytöstä, väkivallasta, äärioikeistolaisuudesta ja etnisestä profiloinnista ja päättää tekstinsä alamaailman käyttämään lyhenteeseen "acab", mikä tarkoittaa "kaikki kytät ovat sikoja". Simulan mielestä vasemmistopoliitikkojen kannattaisi jättää tunteisiin ja ideologiaan perustuva poliisia vastaan hyökkääminen vähemmälle, sillä Suomen poliisi on syystäkin arvioitu maailman luotettavimmaksi.
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo MTV:n Uutisextran haastattelussa olevansa valmis hakemaan säästöjä sote-menoihin leikkaamalla järjestöjen valtionavustuksia. Ministeri kritisoi myös poliitikkojen ja heidän avustajiensa sijoittumista järjestöihin sekä kolmannen sektorin tottumista veronmaksajan tukeen.
Helsingin Sanomat julkaisi eilen intoa heruttelevan kirjoituksen, jonka mukaan Suomen tulisi kuulla Espanjan viesti ja ”tunnustaa tosiasia” eli ottaa lisää maahanmuuttajia. Toisin kuin otsikko antaa ymmärtää, itse juttu sisältää tärkeän viestin suomalaisille: sama kieli ja uskonto helpottavat siirtolaisten kotoutumista. Siksi Espanjan linja on Suomessa mahdoton.
