Vasemmisto haluaa syytää lisää rahaa kotouttamiseen – Mäkelä sen sijaan vaatii kotouttamiselta tuloksia: ”Herää kysymys, saadaanko kotouttamiseen käytettyä panostusta koskaan takaisin”

Työ- ja elinkeinoministeriö on juuri aloittanut kotoutumispalveluiden uudistuksen valmistelun, jossa maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan lisätään ja järjestelmää muutetaan velvoittavaksi hallitusohjelman mukaisesti. Hallituksen on tarkoitus antaa esitys uudistuksesta syysistuntokaudella 2025.

Valtion ensi vuoden budjetissa hallitus leikkaa maahanmuuttajien kotouttamisesta 58 miljoonaa euroa.

Vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle leikkaukset eivät maistu.

– Palveluita heikennetään, ja samalla kansalaisuusvaatimuksia tiukennetaan. Aktivointi ei onnistu, jos palvelut eivät ole tarpeeksi laadukkaita tai niitä ei ole saatavilla. Yhtälö on mahdoton maahanmuuttajalle ja kotoutujalle, Honkasalo päivitteli Ylen A-Talkissa eilen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä huomautti Honkasalolle, että esimerkiksi Yhdysvallat ei juurikaan tarjoa maahan töiden perässä muuttavalle kalliita kotoutumispalveluja.

– Esimerkiksi suomalaiselle muuttajalle ei tarjota Yhdysvalloissa kotoutumispalveluja suomen kielellä, eikä kukaan sellaista odotakaan. Suomalainenkin opiskelee englannin kielen ja käyttää sitä asioidessaan Yhdysvalloissa.

Huoltosuhdetta heikentävää maahanmuuttoa ei tarvita

Mäkelä tuntee useita Suomeen integroituneita maahanmuuttajia.

– Yksikään näistä maahanmuuttajista ei pidä kotoutumispalveluja tarpeellisena. He itse ovat tulleet tänne tekemään töitä, ottaneet selvää asioista, hoitaneet elämänsä kuntoon Suomessa ja ovat rohkeasti ryhtyneet puhumaan suomea, vaikka kieli ei olekaan heille helppo.

Mäkelä sanoo, että jos maahanmuuttoa ylipäänsä tarvitaan tai halutaan Suomeen, lähinnä silloin tarvitaan vain huoltosuhdetta vahvistavaa työperäistä maahanmuuttoa.

– Sellaisia ihmisiä emme tarvitse jotka heikentävät huoltosuhdettamme. Tänne pitää pystyä houkuttelemaan työtä tekeviä ihmisiä, jotka maksavat veroja, opettelevat kielen ja hoitavat itse elämänsä järjestyksen. Nykyinen hallitus pyrkii juuri siihen, että Suomeen tulisi sellaisia maahanmuuttajia, jotka tuottavat tänne plusmerkkistä tulosta.

Mäkelä lisää, että humanitaarisen maahanmuuton määrä tulee pyrkiä minimoimaan, koska se ei vahvista Suomen huoltosuhdetta.

Jääkö projekteista mitään käteen?

Oltiinpa asiasta mitä mieltä hyvänsä, jatkossa kotouttamista joudutaan tekemään entistä vähemmällä rahalla leikkauksien vuoksi.

Mäkelä vaatii, että kotouttamisesta pitäisi saada aikaan tuloksia, koska rahaa kotouttamiseen silti käytetään huomattavan paljon.

– Monesti näissä julkishallinnon hankkeissa, muissakin kuin kotouttamisessa, on sellainen tunne, että palkataan vain hyväpalkkaisia virkailijoita pyörittämään projekteja, jotka eivät loppujen lopuksi tuota yhtään mitään. Sellainen kuva valitettavasti syntyy, kun tuloksia on katsottu, mitä kotouttamisesta on jäänyt käteen.

Kotouttaminen vain osa maahanmuuton kustannuksista

Honkasalon mukaan kotouttamispalvelut olisivat olleet jo ennen leikkauksia riittämättömällä tasolla. Honkasalo vetosi tutkimuksiin, joiden mukaan kotouttamiseen kannattaa panostaa.

Mäkelä vastasi Honkasalolle, että myös ensi vuonna kotouttamiseen käytettävä rahamäärä, noin 442 miljoonaa euroa on merkittävä summa

– Tarvitaan siis yhden maakuntakeskuksen tai kaupungin asukasmäärän verran perheellisiä, työssäkäyviä suomalaisia veronmaksajia, ennen kuin kotoutumisrahat on saatu maksettua. Juuri heidän rahojaan tähän käytetään.

Mäkelä myös korosti, että kotoutumiseen käytetty raha on vain osa maahanmuuton valtavista kustannuksista yhteiskunnalle.

– Kotoutumisraha ei ole läheskään kaikki, mikä maahanmuuttoon menee. Lisäksi tulee esimerkiksi terveydenhuollon kustannukset ja kriminaalipuolen asiat, koska maahantulijoissa on porukkaa, josta osa myös syyllistyy rikoksiin.

– Kokonaiskustannus (maahanmuutosta) on siis merkittävän suuri. Herääkin kysymys, saadaanko tätä panostusta koskaan takaisin.

Vasemmiston mielestä Suomeen tulee lääkäreitä ja juristeja

Honkasalon mukaan Suomeen tulevien tai tulleiden maahanmuuttajien joukossa olisi myös ”lääkäreitä ja juristeja”.

Honkasalo myös väitti maahanmuuton vaikuttavan positiivisesti työllisyyteen.

– Nimenomaan maahanmuuttajat Suomessa nostavat merkittävästi työllisyyttä. Kotouttaminen on kannattavaa, Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, Honkasalo päästeli.

Honkasalo ei ilmeisesti ole tutustunut tarkemmin maahanmuuton kustannuksia käsitteleviin tutkimuksiin. Esimerkiksi Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun tuoreesta tutkimuksesta selviää, että Hollannissa maahanmuuton kustannukset olivat keskimäärin 3,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suhteutettuna Suomen BKT:hen summa olisi huimat 10,5 miljardia euroa.

Mäkelä kommentoikin ohjelman jälkeen sosiaalisessa mediassa, että edes maahanmuuttajan työllistyminen ei takaa positiivisia vaikutuksia vastaanottavan yhteiskunnan kansantaloudelle.