Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut Sasu Haapasen sekä Janna Pauliina Mannisen ehdottomiin vankeusrangaistuksiin rikosjutussa, jossa oli kyse varsinaissuomalaisen koulun suihkutiloissa tapahtuneesta alaikäisten tyttöjen kuvaamisesta ja kuvien haalimisesta.
Turun kaupungin johtoon vasemmistoliiton riveistä aiemmin pyrkinyt Sasu Haapanen tuomittiin kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen Varsinais-Suomen käräjäoikeuden eilen antamalla tuomiolla. Janna Pauliina Manninen tuomittiin kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Haapanen tuomittiin kuudesta törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä, kuudesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta.
Manninen tuomittiin kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen kuudesta törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä ja kuudesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Kuvia haalittiin seksuaalisiin tarkoituksiin
Rikosjutussa oli kyse alaikäisten tyttöjen salakuvaamisesta varsinaissuomalaisen alakoulun suihkutiloissa.
Manninen oli toimiessaan alakoulussa koulunkäyntiavustajana kuvannut vuosina 2015-2016 koulun suihkutilassa ja sen yhteydessä olleessa pukuhuoneessa koulun oppilaana olleita tekoaikana 7-10-vuotiaita lapsia kuutena eri kertana.
Kuvia on ollut yhteensä 74 kappaletta. Manninen oli lähettänyt kuvat Haapaselle, jonka puhelimesta ne ovat löytyneet tammikuussa 2021 tehdyssä teknisessä tutkinnassa.
Käräjäoikeus katsoi tulleen toteennäytetyksi, että lasten kuvaaminen on tapahtunut molempien yhteisymmärryksessä ja ainoa selvitetty motiivi on ollut tuottaa materiaalia seksuaalisiin tarkoituksiin.
Tuomion mukaan molemmat vastaajat ovat aktiivisesti osallistuneet kuvatallenteiden valmistamiseen, nainen kuvia ottamalla ja niitä miehelle lähettämällä ja mies niitä omiin seksuaalisiin tarkoituksiinsa pyytämällä, vastaanottamalla ja tallentamalla. Molemmat ovat näin ollen omalla toiminnallaan osallistuneet rikoksen tekemiseen. Käräjäoikeus katsoo, että molempien osuus rikoksen tekemiseen on ollut olennainen ja kokonaisuuden kannalta merkityksellinen.
Uhrien luottamusta käytettiin hyväksi
Käräjäoikeus on katsonut, että tekoja on pidettävä törkeänä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavana lasta esittävän kuvan levittämisenä, koska lapset ovat olleet erityisen nuoria ja teot ovat olleet myös kokonaisuutena arvostellen törkeitä, kun otetaan huomioon, että teot ovat tapahtuneet koulussa, jossa jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, teot ovat kohdistuneet koulunkäynnin vastikään aloittaneisiin lapsiin, jotka ovat olleet riippuvaisia koulun henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden huolenpidosta sekä se, että teot on tehnyt lapsille läheiseksi muodostunut koulunkäyntiavustaja, joka on lasten luottamusta hyväksikäyttäen toteuttanut rikokset.
Rangaistusta mitatessaan käräjäoikeus on ottanut huomioon tekojen moitittavuuden, jota on korostanut se, että teot ovat kohdistuneet erityisen nuoriin lapsiin ja tekijänä on ollut henkilö, jonka tehtävänä on ollut turvata lasten turvallinen kouluympäristö.
Haapanen ja Manninen lisäksi velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan kaikille rikoksen uhreille korvausta kärsimyksestä 2000 euroa sekä osalle korvausta tilapäisestä haitasta.
Jutun asiakirjat ja ratkaisu lopputulosta lukuun ottamatta on määrätty salassa pidettäväksi, eikä tuomiosta ole luettavissa uhrien nimiä. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden antama tuomio ei ole lainvoimainen, vaan siihen voi hakea muutosta hovioikeuteen valittamalla.
SUOMEN UUTISET